UUTISET

Vanha kyläkoulu, josta melkein tuli motelli. Mutta ei tullut motellia, vaan jyväskyläläisen Sampsa Ahosen koti. Paikka, jossa kitara soi ja koirat haukkuvat.

Siinä pähkinänkuoressa Vuorenkylän vanhan kyläkoulun tarina. 1800-luvun lopussa perustettu koulu lakkautettiin vuonna 1994 ja rakennus ehti olla pitkän tovin tyhjillään, ennen kuin Sampsa Ahonen ja hänen vaimonsa viime kesänä ostivat rakennuksen.

-Etsimme vanhaa taloa, jota voi remontoida, Ahonen kertoo ja hymyilee katsoessaan ympärilleen.

On selvää, että täällä remonttikohteet eivät ihan heti lopu kesken. Mutta Ahonen onkin ammatiltaan puuseppä. Kunnianhimoa ja kokemusta riittää. Ja kiirettä, sitä ei ole.

Ahonen astuu toiseen entisistä luokkahuoneista. Se toimii nyt olohuoneena. Liitutaulu muistuttaa rakennuksen historiasta, mutta muita merkkejä koulunkäynnistä ei enää ole.

Sen sijaan huoneistosta löytyy kitaroita ja äänenvahvistimia. Ahonen harrastaa musiikkia taiteilijanimellä Wihtori Aho. Hänen ensimmäinen pitkäsoittonsa julkaistaan pääsiäisen alla, 24. maaliskuuta. Levyn nimi on Yksin.

-Tyylilajini on suomenkielinen kitarapop, jossa on iskelmällisiä elementtejä, Ahonen luonnehtii.

Hän säveltää ja sanoittaa kappaleensa itse. Levy on omakustanne, josta otetaan 300 kappaleen painos. Levy tulee myyntiin Levykauppa Äxään ja Ahosen lähikauppaan Vuorenkylän valintaan. Kappaleet ovat kuunneltavissa myös Spotifyssa.

Tulevana kesänä Ahonen toivoo pääsevänsä keikkailemaan.

-Keikoille pääsy ei ole kovin helppoa, kun ei ole nimeä. Lisäksi minun pitäisi löytää kokoonpano tästä lähiseudulta, Ahonen tuumii.

Entä se talon remontti?

Menneet vuosikymmenet näkyvät täällä monella tavalla. Ovet ovat kaunista antiikkia, vanhan luokkahuoneen isot tiilitakat taas on maalattu räikeän punaisiksi. Toista luokkahuonetta on yritetty jakaa väliseinillä, koska koulutoiminnan lakkauttamisen jälkeen rakennuksesta kaavailtiin motellia.

-Väliseinät on kyllä tehty ihan vasemmalla kädellä. Ne täytyy purkaa, suunnittelee Ahonen.

Vanhojen remonttien jäljet eivät aina ole kovin onnistuneita.

-Olisin halunnut kunnostaa vanhan puulattian, mutta maali ei irronnut hiomalla. Lattiassa on käytetty lyijymaalia ja pinnalle on vedetty lateksi. Yhdessä ne ovat saaneet aikaan sellaisen reaktion, että maali ei lähde irti, Ahonen harmittelee.

Mutta ehkä vanhan talon henki syntyykin juuri siksi, että rakennuksessa kohtaavat eri aikakausien ihanteet ja monien sukupolvien kädenjälki.

Niin kuin remontti, myöskään musiikki ei ole hätäisen hommaa. Ahosen ensimmäinen pitkäsoittolevy ilmestyy tänä vuonna, mutta musiikkia hän on tehnyt jo vuodesta 1996. AO-O

Kodin tulisijaa, uunia tai takkaa, on pidetty kautta aikojen kodin sydämenä. Sitä se on edelleen enevässä määrin; se antaa turvallista lämpöä nykyaikaisen tekniikan pettäessä ja toimii sisätilojen mainiona ilmastointilaitteena. Lisäksi tulisijan energialähteenä useimmiten käytetään kotimaista polttoainetta, elikkä puuta.

Sysmäläinen Kauko Nurminen edustaa mallikkaasti alueemme tulisijojen tekijöiden vähenevää ammattikuntaa.

Nurmisella on takanaan pitkä työura. Jo kouluaikoinaan hän työskenteli isänsä alaisuudessa Nurmisen Konepajalla ja opiskeli työn ohessa konepiirustusta – teknisestä oppilaitoksesta hän valmistui koneteknikoksi v. 1978. Suunnittelu- ja työnjohdolliset tehtävät lisääntyivät konepajalla pikkuhiljaa ja pian vastuulla oli erilaisia kokonaisprojekteja.

Vuonna 1983 Nurminen hakeutui muille työmarkkinoille; vuosi konepajalla Nastolassa ja kuusi vuotta huoltopäällikkönä Lahdessa  puutyöstökoneiden maahantuontia harjoittavassa yrityksessä. Paluu Sysmään tapahtui  v. 1990 tuotantopäälliköksi Labkon uuteen tehtaaseen.

Vuonna 2004 tapahtuneen sairausjakson  jälkeen Kauko Nurminen  päätti vielä kouluttautua uuteen ammattiin ja suoritti koulutuskeskus Salpauksessa rakennusalan perustutkinnon – osana tutkintoa oli muuraustyöt v. 2006. Siitä alkoi ura tulisijojen suunnittelu- ja asennustehtävissä.

Kauko Nurmisen työlle on ominaista urakan kokonaisvaltaisuus. Siihen sisältyy tulisijojen suunnittelu, laskenta ja lopuksi työn toteutus, asennus.

Suunnittelu ja työn hienosäätö tapahtuvat tietysti yhdessä asiakkaan kanssa. Ennen asennustyön aloittamista asiakas saa materiaali- ja työlaskelmat ja rakennekuvat ja suoritan lisäksi tarvittaessa myös tarvikekilpailutuksen. Lisäksi teen asiakkaan puolesta mm. verottajan edellyttämät paperityöt. Suunnitteluprosessi ja kanssakäyminen asiakkaan kanssa on aina antoisaa, toteaa Kauko Nurminen.

Nurminen asentaa tarvittaessa myös alan liikkeissä myytäviä valmiita tulisijoja. Lisäksi monet vanhat tulisijat tarvitsevat korjauksia ja trimmausta palamishyötysuhteen parantamiseksi.

Uuden tulisijan suunnittelussa Kauko Nurminen kertoo pyrkivänsä ratkaisuun mikä sopii valittuun tilaan ja käyttötarkoitukseen; tulisijan pinnnoituksessa ja mitoituksessa huomioidaan mm. huoneen värimaailma, korkeus ja käytettävissä oleva hormisto.

Nurminen kertoo töitä olevan riittävästi eläkeläismiehelle. Asiakas palvellaan hyvin, mutta jatkuva työllistyminen ei ole päätavoite.

Tässä iässä on yhä enemmän tarvetta viettää aikaa vaimon ja ystävien kanssa sekä harrastusten parissa. KP

Myllerrysten vuosi. Sellainen on menossa Hartolan ruokahuollon keittäjillä. Kaikki keittäjät –heitä on yhdeksän- työskentelevät väistötiloissa ja jokainen heistä on kunnan palkkalistoilla. Aiemmin työpisteitä oli enemmän ja osa työskenteli sote-yhtymän leivissä.

Miten muutokset ovat vaikuttaneet arkeen? Sen näkee parhaiten suuntaamalla väistötiloihin eli Yhtenäiskoulun keittiöön. Täällä sijaitsee kunnan ruokahuollon polttopiste, jossa valmistetaan joka arkipäivä ruoka noin 330 henkilölle. Keittiön antimia syödään päiväkodeissa, Yhtenäiskoulussa, Kotisalossa ja päiväkeskuksessa. Jatka lukemista ”Hartolan ruokahuolto muuttuu”

Teboilin huoltoasemaa pyörittävä Eeva ja Pekka Kantosen yritys Autoservis Oy juhli 25-vuotispäiviään viime viikon lopulla. Yritys ei ole aina ollut Teboil -asema. Kun Kantoset ostivat paikan lopetettuaan muut yritystoiminnot (ovien- ja ikkunoiden valmistus, kioskitoiminta), toimi asema Union -lipun alla. Viiden vuoden kuluttua asema siirtyi Nesteen myyntipisteeksi ja viimeiset 6 vuotta huoltamo on toiminut Teboil -asemana.

Jokamies -ajoissa tutuksi tullut Seppo Rouhiainen toimi aikoinaan Sysmässä varaosaliikkeen yrittäjänä ja hän alkoi houkutella Kantosia huoltoasema -yrittäjiksi. Jatka lukemista ”Sysmän Autoservis 25v”

Pajassa kyllä taotaan, mutta kyllä Hartolan Pullapajassa maukkaat suuhunpantavat tehdään pehmeästi ja taitavilla käsillä. Hartolalaiset ja paikkakunnan kesäasukkaat ovat voineet nauttia paikan herkuista jo 20 vuotta, syntymäpäivää vietettiin maanantaina kahvituksen merkeissä.

Reijo Lång perusti yhdessä lankomiehensä Jarkko Fågelin kanssa Pullapajan tasan 20 vuotta sitten. Pieni tila löytyi nykyisen Olkkarin paikalta ja siinä yritys toimi ensimmäiset kolme vuotta. Kolme kertaa suurempi paikka löytyi Tuomisen liikekiinteistöstä ja samassa paikassa toiminta jatkuu tänäkin päivänä. Vuonna 2007 Jarkko joutui luopumaan yrittämisestä sairauden takia ja Reijo lunasti hänen osuutensa itselleen, Pullapaja jatkoi perheyrityksenä.

Reijo Lång on aloittanut työt leipomoalalla jo vuonna 1972. Jo edellisenä vuonna hän tutustui kymppiluokan työharjoitelun merkeissä Uitoksen leipomon toimintaan. Koulun jälkeen hän pääsi samaan paikkaan kesätöihin ja myöhemmin syksyllä työ muuttui kokopäiväiseksi.

–Minun oppi-isä leipomoalalla on ollut ehdottomasti Helge Uitos, kiittelee Lång entistä esimiestään.

Uitoksen leipomo supisti toimintaansa 1995 ja Lång huomasi olevansa työtön. Kuuden viikon yrittäjäkurssin jälkeen hän olikin sitten valmis perustamaan oman yrityksen yhdessä lankomiehen kanssa.

–Olihan se alku haasteellista aikaa ja asia mietitytti kovasti. Tilausta näytti kuitenkin olevan ja nöyrällä mielellä aloitettiin konditoriatuotteiden valmistus ja myynti hartolalaisille.

Kysyntää onkin riittänyt, joskin kunnan väkimäärän jatkuva väheneminen on tuonut yritystoimintaan uusia haasteita. Kesäaika on tietysti ratkaiseva vuoden kokonaistuloksen suhteen ja vapaa-ajan asukkaiden tihenevät vierailut luovat toiminalle uutta pohjaa. Sesonki alkaa itse asiassa jo pääsiäisen seutuvilla.

Hartolan Pullapajan valtti on tuotteiden tuoreus.Kysytyimpiä tuotteita ovat munkit ja muut kahvipullat, juustokakut, hartolalainen ruisleipä sekä hiivaleipä. Makoisat tuotteet hupenevat päivittäin Pullapajan vakioasiakkaiden suihin tai ennakkotilauksiin. Reijon päivä on pitkä; se alkaa aamuisin noin klo 03.00 ja päättyy parhaimmillaan puolenpäivän aikoihin, monasti pidempäänkin.

Reijo Långin mukaan yrityksen menestyksen tärkeä tae on osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta. Hanna Ihanajärvi on työskennellyt  Pullapajassa vuodesta 1999 lähtien ja oma tytär Kirsi Lång on myös mukana jokapäiväisessä toiminnassa.

Pullapajan yksi pitkään jatkuva perinne on ollut säännöllinen taidenäyttelyjen järjestäminen. Helmikuussa esillä on Pia Kankaan  luontovalokuvia ja maaliskuussa on vuorossa paikallinen rakentaja Tauno Hilden. Hän rakentaa Pullapajaan yrittäjäuransa 30-vuotisjuhlanäyttelyn, valokuvia ja muuta yrittäjäuraan liittyvää materiaalia.

Reijo Lång pitää vuoden mittaan yhden viikon mittaisen loman ja lataa muutoin akkuja liikunan ja kuorolaulun avulla. KP