UUTISET

Ajoneuvojen katsastus on Suomessa tarkoin lain, asetusten sekä EU:n direktiivien säätelemää toimintaa, jossa tarkastetaan muun muassa ajoneuvon kunto ja valmiu-det turvalliseen liikenteeseen. Kun katsastustoiminta vapautettiin yksityisten toimijoiden tehtäväksi 1990-luvulla, ”konttorilla” käynnin pelottava maine jäi historiaan.

Asiakkaalla on valinnanvaraa useiden katsastustoimipaikkojen välillä, mikä on osaltaan parantanut asiakaspalvelua ja aiheuttanut rajuakin hintakilpailua. Kuluvan vuoden heinäkuussa tuli voimaan lakiuudistus, jonka jälkeen myös autokorjaamot voivat saada katsastusoikeudet. Toisaalta liikenteen turvallisuusvirasto Trafi haluaa nostaa katsastustoiminnan laatua valtakunnallisesti ja toimipaikat joutuvat jatkossa täyttämään yhä kiristyvät vaatimukset.

Huhtikuun alussa toimintansa aloitti Joutsan Katsastus yrittäjä Pasi Lahikaisen johdolla entisessä Joutsan meijerin kiinteistössä.

-Olen ollut katsastajana töissä täällä Joutsassa edellisen yrittäjän aikaan, joten tämä tuntui luontevalta, kertoo Lahikainen. Hänellä on autotekniikan ja elektroniikan insinöörin koulutus ja hän pyörittää jo entuudestaan Kangasniemen Katsastuksen toimintaa. Joutsan hallissa on hyvät tilat myös raskaan kaluston katsastustoimintaan ja useampikin ajoneuvo mahtuu työn alle yhtä aikaa. Yrittäjällä on parhaillaan perehdytyksessä kaksi työntekijää. Ajatuksena on se, että jatkossa Kangasniemellä mennään yhden katsastajan voimin ja Joutsassa voisi toimia kaksi henkilöä.

Joutsan katsastus tarjoaa niin henkilö-, paketti- kuin raskaan kaluston katsastukset, erikoiskatsastukset sekä hoitaa ajoneuvojen rekisteröinti- ja vakuutusasiat. Yrittäjä kertoo, että tulevaisuudessa vakuutusyhtiöiden rooli autojen rekisteröinneissä kasvaa, joten katsastajat tulevat keskittymään ydinosaamiseensa ajoneuvojen tarkastuksiin hoitaen samalla niihin liittyvät paperityöt.

Kysyttäessä hintakilpailun merkityksestä alueella Lahikainen ei vaikuta huolestuneelta.

-Toki hintoja vertaillaan, mutta jokainen ymmärtää, etteivät alle kahdenkympin katsastushinnat ole kestävää liiketoimintaa. Tarjouksia voi tietysti olla, mutta jatkuvasti niin ei voi toimia. Katsastuksen hinta ei muutenkaan ole kovin oleellinen osa autoilun vuotuisia kustannuksia.

Pasi tarkastelee pukille nostetun henkilöauton alustaa taskulamppu apunaan ja kertoo samalla, mistä viat tavallisesti löytyvät.

-Yleisimmät syyt auton hylkäykseen katsastuksessa ovat erilaiset nivelviat ja jarruviat. Niillä on osuutensa jopa puoleen kaikista hylkäyksistä, kertoo Pasi. Esimerkiksi päästöjen vuoksi uusintakatsastukseen päätyy vain pari prosenttia autoista. Katsastusmies kehottaa näin syksyllä kiinnittämään huomiota erityisesti auton valoihin ja renkaisiin. Valoissa tärkeää on paitsi valoteho, myös niiden oikea suuntaus niin oman kuin vastaantulijan näkemisen takia. Talvirenkaissa pitäisi huomioida kulutuspinnan ja nastojen kunnon lisäksi myös rengaskerran ikä.

-Äsken katsastetussa autossa oli seitsemän vuotta vanhat talvirenkaat, joissa ei sinänsä ollut ulkoista vikaa, mutta kumin jousto-ominaisuudet alkavat jo olla kyseenalaiset. Itse ajan kolmen rengaskerran taktiikalla eli käytän näin syksyllä vanhempia talvirenkaita ja vaihdan ne uudempiin, kun tulee kunnon talvikelit, kertoo päivittäin satakunta kilometriä ajava yrittäjä. RP

Vanhempaintoimikunta lahjoitti 15 ja koulu viisi taulutietokonetta eli tablettia Hartolan yhtenäiskoululle viime perjantaina. 20 tablettia tulevat opetuksen tueksi ja oppimis- ja tiedonhankintavälineiksi koulun kaikkien oppilaiden käyttöön. Jatka lukemista ”Taulutietokoneet koululle”

Kun Sysmän Itte-viikko kokosi ohjelmaa neljä vuotta sitten, ilmoittivat ravioskorpelaiset laittavansa lounaspöydän kaikelle kansalle  sadonkorjuukauden päättymisen merkeissä. Ruokailijoita ilmestyi paikalle niin runsaasti, että perinnettä päätettiin jatkaa. Viime viikonvaihteen järjestyksessään neljäs kekrilounas keräsi koulun täyteen jo etukäteen lipun lunastaneista herkkusuista. Paikalla emäntänä häärinyt Ulla-Maija Luodemaa oli syystäkin tyytyväinen. Jatka lukemista ”Ravioskorven kekrilounas”

Väihkylän koulun oppilaat ja opettajat kävelivät syysloman jälkeen hiljaisina vesisateessa koulun pihalta teatteritalolle.

Siellä koulun rehtori Janne-Pekka Juutilainen piti infotilaisuuden tulevien päivien ja viikkojen koulunkäyntiin liittyvistä asioista käytettävissä olevilla tiedoilla. Rehtori kertoi, että koulunkäynti jatkuu 52:ssa parakkimoduulissa, jotka ovat toimintakunnossa ehkä kuukauden päästä. Sitä ennen koulunkäynnin järjestämiseksi tarvitaan luovuutta ja mielikuvitusta.

Väihkylässä ovat edelleen käytössä ruokala ja tekniset tilat – ruokalassa voi myös opiskella ruoka-aikojen ulkopuolella. 1.-2.  ja 2. luokka siirtyvät Toivolaan ja sinne siirtyvät myös iltapäiväkerhot.

Teatteritalo tulee jatkossa olemaan 5., 5-6. ja 6. luokan käytössä ja terveyskeskuksen edessä sijaitseva rivitalo, ”Impilinna” toiminee 3. ja 4. luokan kouluna (tämän kohteen käytöstä ei ole vielä saatu lopullista hyväksyntää).

Maanantaina teatteritalolla katseltiin rehtori Juutilaisen infon jälkeen elokuva ja sen jälkeen oli vuorossa ruokailu. Loppuviikko onkin toistaiseksi improvisointia ja eri paikoissa olevien opintovälineiden etsimistä. KP

Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää omassa puutarhassa. Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Omatoiminen kiinteistökohtainen kompostointi säästää sekä ympäristöä että rahaa. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa, joka on oivallista maanparannusainetta.

Puutarhajätteet, kuten lehdet, naatit ja nurmikon leikkuujäte, on helppo kompostoida eristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai aumassa. Risut ja oksat voi itse pienentää oksasilppurilla ja käyttää kompostissa seosaineena.

– Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, oksasilppua, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua, opastaa puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Jos taloudessa kompostoidaan keittiöjätteitä, keittiöjätekomposti voidaan kypsyttää puutarhajätteen seassa. Lämpökompostorista tyhjennettyä puolivalmista kompostia voi laittaa ohuina kerroksina puutarhajätteen joukkoon.

Kompostissa jätettä hajottavat pieneliöt, kuten bakteerit, sienet ja lierot. Kun pieneliöt hajottavat puutarhajätettä, muodostuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita, lämpöenergiaa ja maan viljavuudelle tärkeää humusta.

Kompostijätteen lahoamista nopeutetaan lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. Etenkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita.

Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10-20 sentin syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Komposti-massasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

Nyt syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään ensi keväänä. Näin varmistutaan, että komposti kypsyy tasaisesti Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1-2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa. TK