UUTISET

Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuutta käsiteltiin Onkiniemen Nuorisoseuran talolla viime viikon tiistaina, jonne oli kokoontunut itähämäläiset nuorisoseurat sekä valtakunnallisen liiton pääsihteeri Antti Kalliomaa.

Kokoustamassa olivat Onkiniemen, Liikolan, Tikkalan,  Suopellon, Nuoramoisten, Putkilahden ja  Särkilahden Nuorisoseurojen väkeä sekä Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa ja Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Hannu Nipuli.

Antti Kalliomaa kertoi olevansa paikalla Onkiniemessä, koska liitto pyrkii nyt aktiivisesti kuulemaan paikallisten seurojen näkemyksiä ja kokemuksia toiminnan kehittämiseksi.

–Ensi vuodesta on tulossa tärkeä vuosi koko järjestölle, sillä silloin järjestetään valtakunnallinen nuorisoseurakokous, jossa valitaan liiton valtuusto ja linjataan toiminnan suuntaviivoja seuraavan kolmen vuoden ajalle, kertoi Kalliomaa.

Tilaisuudessa käytiin läpi paikallisten nuorisoseurojen kuulumiset ja pohdittiin myös toiminnan kehittämistä valtakunnallisesti.  Ensi vuonna järjestetään Nuorisoseurakokous Tampereella 2.-4.10.2015. Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä järjestön uusi kolmivuotisohjelma. Tähän ohjelmaan toivotaan kaikilta jäsenseuroilta aktiivista panosta, jotta ohjelma olisi mahdollisimman lähellä seurojen toimintaa.

Varainkeruuseen liittyen pääsihteeri kertoi, että järjestöllä on ensimmäistä kertaa sen historian aikana rahankeruulupa.

Uutena asiana ensi vuoden aikana otetaan käyttöön mobiilijäsenkortti. Niille jäsenille, joilla ei ole tarvittavaa laitetta toimitetaan paperiversio jäsenkortista. Jäsenkorttiin saadaan helposti liitettyä järjestön uutisia ja kerrottua jäseneduista.

Jatkuvasti tiukkenevat viranomaismääräykset herättivät kokouksessa paljon puhetta. Tiukkenevat vaatimukset on huomattu paikallisissa tapahtumissa. Nyt viranomaiset vaativat jo, että jokaisella vapaaehtoisella järjestysmiehellä on oltava järjestyksenvalvojakortti.

Kalliomaan mielestä turvallisuusvaatimusten kehittyminen on periaatteessa hyvä asia, mutta liian pitkälle vietyinä ne tekevät vapaaehtoistoiminnan yhä vaikeammaksi.

–Nyt usein käy niin, että paikallisen seuran kesäjuhlalla on samat vaatimukset kuin tuhansien ihmisten festivaaleilla, totesi Kalliomaa.

Seurat toivoivat, että liitto voisi kaikkiaan pyrkiä vaikuttamaan lupa-asioihin ja kansalaistoiminnan esteinä oleviin normeihin. Seurojen mielestä esimerkiksi tapahtumanjärjestämiseen liittyviä papereita tulisi vähentää ja yksinkertaistaa.

Tapaamisen yhteydessä kaikki nuorisoseurat saivat kertoa omat kuulumisensa. Kaikista ongelmista huolimatta tapahtumista tuli pitkä lista ja ne kuvastivat positiivista asennetta tulevaisuuden suhteen. KP

Flunssakausi on alkanut. Moni on ehtinyt jo viettää tovin jos toisenkin sängynpohjalla nenäliinakasassa. Flunssaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Torjuntavoitot ovat silti mahdollisia.

Flunssan torjunnan keinot ovat vanhat tutut: syö monipuolisesti ja terveellisesti, nuku riittävästi, liiku päivittäin, ota D-vitamiinia. Lisäksi vielä käsien pesu – ja kaikki voitava flunssan torjunnassa on tehty. Samalla vähenevät riskit moneen muuhunkin sairauteen.

Flunssaan ei ole kuitenkaan olemassa parantavaa hoitoa. Antibiootitkaan eivät auta viruksen aiheuttamaan tautiin. Erilaisia oireita sen sijaan voidaan helpottaa, kuten kuumetta, kolotuksia, päänsärkyä, tukkoisuutta, limaisuutta, yskää. Flunssalääke valitaankin oireiden mukaan. Apteekin henkilökunta auttaa mielellään sopivan valmisteen valinnassa. Hoito todellakin helpottaa vain oireita eikä paranna itse tautia – vaikka olo onkin kohentunut, on silti tärkeää levätä ja antaa elimistön hankkiutua taudinaiheuttajasta kokonaan eroon.

Kotihoito riittää yleensä flunssan hoidossa. Lääkäriin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos aikuisella nousee korkea kuume, jos hengittäminen selvästi vaikeutuu tai vointi on todella huono. Tällöin on varmistettava, ettei kyse ole bakteerin aiheuttamasta keuhkokuumeesta tai muusta jälkitaudista. Yskä voi jatkua nuhakuumeen jälkeen pitkäänkin ilman, että kyse on mistään vakavammasta. Pitkittyneestä yskästä aletaan puhua vasta, kun yskä on jatkunut yli kolme viikkoa.

Terveelliset elämäntavat vähentävät sairauksien riskiä. Flunssan torjuntaan käytetään paljon myös sinkkiä, C-vitamiinia sekä auringonhattu-uutetta, mutta näiden tehosta ei ole olemassa kiistatonta tutkimusnäyttöä.

Syömällä monipuolisesti saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit, joten vitamiinilisiä ei yleensä tarvita. Poikkeuksena on kuitenkin D-vitamiini, josta on viime aikoina puhetta riittänyt – ja syystä. D-vitamiinin myönteiset vaikutukset luustoterveyden ylläpidossa tunnetaan hyvin – tutkimuksissa D-vitamiinilisää käyttävillä vanhuksilla oli vähemmän lonkka- ja muita murtumia. Hyötyä on lisäksi osoitettu olevan ainakin immuunipuolustukselle sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

D-vitamiinia saadaan ruokavaliosta, pääasiassa kalasta ja vitaminoiduista maitotuotteista, mutta ruoasta saatava vitamiinimäärä on yleensä vähäinen. D-vitamiinilisää suositellaankin nykyään kaikille. Annos vaihtelee iän mukaan:  D-vitamiinin käyttöä ympäri vuoden suositellaan lapsille ja nuorille, raskaana oleville sekä 60 vuotta täyttäneille. Muidenkin tulisi käyttää D-vitamiinilisää ainakin lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Viikon etelänmatkalla saa täydennettyä vitamiinivarastonsa – mutta se riittää vain kuukaudeksi tai pariksi. Yksi aurinkomatka ei siis riitä kattamaan koko talven vitamiinitarvetta edes näin aurinkoisen kesän jälkeen.

Ikääntyvän ihmisen iho ei tuota D-vitamiinia auringonvalossa yhtä tehokkaasti kuin nuorempien. Lisäksi D-vitamiinin aktivaatio elimistössä on heikompaa eli D-vitamiinia ei pystytä hyödyntämään yhtä tehokkaasti. Tästä syystä iäkkäiden on tärkeää käyttää D-vitamiinilisää jatkuvasti ympäri vuoden, ja suositeltu annos on muuta väestöä korkeampi.

Sopivan D-vitamiiniannoksen valintaan ei ole yksioikoista totuutta. Viralliset suositukset sekä useat tutkimukset huomioonottaen ohjeet voi tiivistää näin: lapsille ja aikuisille 10 mikrogrammaa (µg), 60 vuotta täyttäneille vähintään 20 µg vuorokaudessa. Enemmänkin voi käyttää, aikuisen enimmäissaantisuositus on tällä hetkellä 100 µg vuorokaudessa.

Flunssa ja influenssa sotketaan usein, mutta kyseessä on kaksi eri tautia, joita aiheuttavat eri virukset. Influenssa on flunssan kaltainen mutta rajumpi tauti, johon liittyy korkea kuume, kovat lihaskivut, sekä usein kova kurkkukipu ja yskä. Flunssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta influenssa tulee epidemioina yleensä talvella ja kevättalvella. Sysmässä on ollut paljon flunssaa syksyn aikana, mutta influenssaa ei vielä.

Influenssaa ehkäistään ja hoidetaan pitkälti samoin periaattein kuin tavallista flunssaakin sillä erolla, että influenssaa vastaan on olemassa rokote. Rokote on syytä ottaa hyvissä ajoin ennen epidemian alkua parhaan suojan varmistamiseksi. Terveyskeskus aloittanee influenssarokotukset riskiryhmille marraskuussa. Vapaaehtoisia, omakustanteisia rokotteita on jo saatavana. TK

Artikkelin asiantuntijana on Sysmän apteekin proviisori Heta Salo.

Sähkö-Saarinen Oy on palvellut Hartolassa ja lähikunnissa jo vuodesta 1979 lähtien. Syksyllä  illat  pimenevät entistä aiemmin ja erityisesti  ulkovaloja  kaivataan lisää. Sähköalan yrityksillä syksy on vilkasta aikaa. Yrittäjäpariskunta Risto ja Leila Saarinen ovat näiden vuosikymmenten aikana ehtineet palvella asiakkaita melkoisen määrän.  Asiakkaat ovat tulleet tutuksi, mutta erityisesti valaisimiin ja  valolähteisiin on tullut paljon muutoksia.

Yrityksen aloittaessa toimintansa saatavilla oli noin  400 erilaista hehku- ja loistelamppua, mutta nyt valikoima on lisääntynyt niin, että erilaisia lamppuja on yli 10 000. Valikoiman lisääntymisen lisäksi termit ovat vaihtuneet eli wattien  sijasta puhutaan    ”kelvineistä ” ja ”lumeneista ” . Valonlähteen  tehoyksikkönä on Lumen/W.

Risto Saarisen muistisääntö lampun valinnassa on se, että jos lampussa on kelvinin kohdalla lukema 3 000  (lämmin sävy) tai 4 000 (tehosarja), niin niillä pärjää normaalikotitaloudessa. Lampun valintaa helpottaa, jos mukana on mallilamppu.  Hehkulamppuja  ei  ole  juuri enää myynnissä ja energiansäästölamppujenkin myynti  vähenee.  Saarisen mukaan useimpiin valaisimiin käyvät led-lamput, mutta poikkeuksena ovat himmentimellä varustetut   valaisimet, joihin kaikkiin  eivät led-lamput käy.

-Hartolassa ja lähikunnissa on myös runsaasti vapaa-ajan asuntoja, jotka ovat hyvin varusteltuja. Hyvin usein uusiin kohteisiin tai jo valmiisiinkin halutaan asentaa varashälytinjärjestelmä ja niissä riittää valinnanvaraa, toteaa Risto Saarinen. Osa järjestelmistä on helppokäyttöisempiä kuin toiset, mutta sopiva järjestelmä löytyy jokaiseen kohteeseen .

Alueella on myös paljon vakituisia asuntoja, joissa  osassa on remontointi jäänyt vähäiseksi ja niissä kannattaisi tarkistuttaa vanhojen 1950-luvun sähköasennusten kunto. Vikavirtakytkimet  lisäävät vanhojen asennusten turvallisuuutta ja nykyään  kaikki uudet pistorasiat pitää suojata vikavirtasuojakytkimellä   Saarinen muistuttaa, että palovaroittimien kunnon tarkistus pitäisi kuulua jokaisen talouden rutiineihin ja erityisesti näin lämmityskauden aikana.

Sähkö-Saarinen Oy:n erikoisuus on kivijalkamyymälä, josta saa erilaisten lamppujen lisäksi valaisimia ja kodinkoneita. Myymälää hoitaa pääasiassa Leila Saarinen. Yhdistelmä on harvinainen, sillä yleensä sähköurakointiyrityksillä ei ole myymälöitä ja jos on ollutkin, ne on yleensä lopetettu jossain vaiheessa. MP-L

Sysmän uuden kirjaston ensimmäinen työmaakokous pidettiin viime viikolla. Kirjaston on määrä valmistua kunnantalon entiseen valtuustosaliin toukokuussa 2015.

-Sysmän kunnankirjasto on toiminut vireästi ja aktiivisesti osuuspankin vuokralaisena vuodesta 1977. Kuntamme on laaja, matkaa kirkonkylälle saattaa kertyä 30 kilometriä. Missä on se mukava paikka, johon voi piipahtaa levähtämään tai hakemaan virikettä omaan arkeen? Nykytiloissa on ahdasta ja meluisaa, kerrottiin asiakaskyselyssämme. Portaat ovat hankalat eikä omaa rauhaa löydy edes henkilöstön työtiloista, kertoo nykytilasta kirjastonjohtaja Riitta Kuisma ja toteaa samalla, että onhan kirjasto toki ihanan vilkas.

Valtuustolle luovutettiin elokuun lopussa vuonna 2011 aloite selvittää mahdollisuudet kirjaston sijoittamiseksi uusiin joko ensisijaisesti omiin tai toissijaisesti uusiin vuokratiloihin. Tavoitteeksi asetettiin, että asiakkaat voivat vaivatta käyttää kirjastopalveluja ja että palvelut ovat ajanmukaiset ja tiloiltaan käyttötarkoitukseen sopivat. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon.

-Kirjastotoimikunta paneutui mahdollisiin tilaratkaisuihin, joista tarkoituksenmukaiseksi kuoriutui ehdotus sijoittaa kirjastopalvelut kunnantalolta vapautuneisiin tiloihin. Valtuustosiiven muiden tilojen käyttö tunnustettiin niin vähäiseksi, että pohjakerrokseen saadaan uusi lehtilukusali ja valtuustosaliin pääosa kirjallisuuskokoelmasta, Kuisma kertoo.

Myös hissi uusitaan nykynormien mukaiseksi ja pääsisäänkäynti parkkipaikkoineen tulee valtuustosalikerrokseen. Uuteen kirjastoon saadaan koululaisille ja lapsiperheille omaa tilaa. Lisäksi luodaan rauhallisia luku- ja työskentelypaikkoja sekä kokoustilaa.

Kotiseutuosaston yhteyteen tulee rauhallinen työtila, jossa voi paneutua esimerkiksi sukututkimukseen tai vanhojen valokuvien digitointiin. Uuden kirjaston hyötypinta-alaksi tulee 669 neliötä. Tilat on suunniteltu esteettömiksi ja pohjakerroksen lehtisaliin mahdollistetaan omatoimikäyttö. Kuntalaisten käyttöön tulee kirja-, äänikirja-, elokuva-, musiikki- ja liikuntavälineiden lisäksi tarvittava määrä nettiyhteystietokoneita, skannaus- ja digitointilaitteita sekä kopiointi- ja tulostusmahdollisuus.

-Hanke on niin tarpeellinen, että Sysmän kunta sai uutta kirjastoa varten Aluehallintoviraston päätöksellä valtionavustuksen suunnitelman mukaisesti toteutuviin kustannuksiin. Kirjaston uudistuksen kustannusarvio irtaimistoineen 1 430 000 euroa, josta avustuksen osuus on 680 000 euroa toteutuneisiin kustannuksiin. TK

Saksassa Münchenin seuduilla vietettävä Octoberfest -olutjuhla kestää kaksi viikkoa. Sysmän Yrittäjien perinteinen Y-juhla vietettiin samassa hengessä, mutta selkeästi lyhyemmässä ajassa.  Kuviot saatiin kuntoon yhden iltarupeaman aikana.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Sinisalo ja sihteeri Anu Peltola olivat pukeutuneet asianmukaisesti avatessaan tilaisuuden. Varsinkin puheenjohtajan puurusetti (Petteri Häkkisen käsialaa) herätti ansaitun huomion.  Ennen juhlaseremonioita Sysmän Säästöpankin tuore toimitusjohtaja Juha Lahtela esittäytyi paikalle kokoontuneille yrittäjille. Lahtela kertoi tehneensä yhteistyötä yrittäjien kanssa jo neljännesvuosisadan ja keskustelu paikkakunnan yrittäjienkin kanssa on päässyt hyvään vauhtiin.

Ennen vuoden yrittäjän estradille kutsumista palkittiin muita ansioituneita yrittäjiä. Yrittäjien hallituksen kokoonpano vaihtuu melkoisesti ja entisiä jäseniä muistettiin; Markku Lepistö, Kari Levänen, Vesa Mäkinen, Mikko Rantanen, Arja Pulkka ja Kemal Sekeröz.

Kultaisen ansiomerkin pitkäaikaisesta yrittämisestä saivat seuraavat yritykset ja yrittäjät: Hyvänolon Hoitola (Seija Häkkinen), Epar (Esa Luntaluoto), Mikael ja Minna Gripenberg, T:mi Sysmän Betonituote (Pekka Heinonen) – kaikki 20-vuotisesta toiminnasta. Konehuolto J. Antamaniemi Oy (Jorma Antamaniemi), Sysmän Koneistus ja Korjaus Oy (Kari Toivonen) ja T:mi Rakennus/Muuraus  J. Leivo (Jukka Leivo) – 25 – vuotisesta toiminnasta sekä J. Simola Oy (Juha Simola) – yritys toiminut jo 85 vuotta.

Kultaisen Yrittäjäristin saivat Vihannespiste/Torikahvio H. Syrjälä (Heimo Syrjälä), Tarmix Oy (Mika Tarvaala) ja Sysmän Sähköpalvelu Oy (Seppo Aarela).

LVI–Aroalho Oy (Ossi Aroalho) sai timanttisen yrittäjäristin.

Sitten koittikin aika huutaa esiin tämän vuoden yrittäjä Seppo Aarela vaimonsa Arjan kanssa. Viime vuoden yrittäjä Tarja Lehtonen puki uuden tittelinhaltijan perinteiseen viittaan ja Seppo kertoili juhlayleisölle lyhyesti työuransa tärkeimmät vaiheet. Työuran kannalta ne tärkeimmät etapit lienevät olleen muutto Sysmään v. 1990, oman firman perustaminen v. 1993 ja fuusio Matti Fileniuksen yrityksen kanssa v. 2002. Valinnastaan Seppo Aarela oli luonnollisesti ylpeä ja kiitollinen – Sysmän Sähköpalvelu Oy  jatkaa täysillä tästä eteenkinpäin ja yrittäjällä on luonnollisesti mielessä uusia kehityskuvioita.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki toi kunnan terveiset kaikille yrittäjille ja onnittelut vuoden yrittäjälle ja muille palkituille.

Maittavan ruokailun jälkeen nähtiin ja kuultiin koomikko/taikuri Bluffon hauskat temput ja lopuksi tietysti liikuttiin parketilla tanssin merkeissä. KP