UUTISET

Julkaistu

Kirjastorock

Samuli Simula
HARTOLA

Sani Ikosen läksiäisiä vietettiin hänen pitkäaikaisen suunnitelmansa ja haaveensa toteutuessa perjantaina 25. syyskuuta Kirjastorockin merkeissä.

  • Duo Kuosma & VeePee Pekkonen olivat todella hyviä. Kaikki paikallaolijat pitivät esityksestä, ja aplodit olivat ansaitut ja sen mukaisesti raikuvat, toteaa Sani Ikonen.
  • Tällä kertaa kirjastossa ollutta tunnelmaa voisi parhaiten kuvailla sanalla loistava. Kaikille vieraille tarjottiin myös kakkukahvit, kertoo kirjastonjohtaja Katja Komonen.
  • Sani on aivan loistava tyyppi ja meistä on vuosien varrella tullut todella hyvä tiimi, kertoo kirjastovirkailija Anne Tapiola.
  • Joo todellakin, korostaa Katja.
  • Nyt kun Sani lähtee, se tarkoittaa myös sitä, että meidän muiden työmäärä kirjastossa tulee kasvamaan todella merkittävästi. Meillä on jo nyt ollut todella kiire ja se tulee vielä lisääntymään, nyt kun minä ja Katja hoidamme kaikki kahdestaan, Anne kertoo.
  • Voi olla, että lisääntyvä työmäärä tulee näkymään ihan asiakkaille asti, mutta teemme tietenkin parhaamme, toteaa Katja.
  • Asiakkaille on hyvä saada tiedoksi, että maanantain aukioloajat ovat muuttuneet. Olemme syyskuun alusta maanantaisin avoinna 9–16 (palveluaika), kun aiemmin se oli 10–18, Anne kertoo.
  • Sain toivoa kunnalta lahjaa ennakkoon sovittua summaa vastaan, ja toivoin maadottavia teknisiä lakanoita. Sain kokonaisen setin ja tietenkin kunnan viirin, kun olen paljasjalkainen hartolalainen. Sain myös muita lahjoja, muun muassa lahjakortin kauneushoitolaan kosmetologille, Sani paljastaa.

Kirjastossa on hyvä ja yhteenkuuluva työilmapiiri, joka varmasti edesauttaa myös nauttimaan työpäivästä kaiken kiireen keskellä.

  • Olemme jo niin pitkään toimineet toistemme kanssa yhdessä, että tunnemme toistemme vahvuudet ja osaamisen hyvin, lopettaa Sani.
  • Kirjastorock ja läksiäiset oli kyllä todella onnistunut tapahtuma. Bändi oli taitava ja loi omanlaisensa tunnelman, totesi Hartolan hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen.

Kuvassa: Duo Kuosma & VeePee Pekkonen. Taustalla Kuutti Lavosen Voyage en Italie 9/50 -serigrafiateos, jonka taiteilija on lahjoittanut Hartolan kunnalle.

Sani ja ruusumeri. Kuva Eeva Sokka.
Julkaistu

Varo verkkohuijaria

Samuli Simula
HARTOLA-SYSMÄ

Verkkohuijausyritykset lisääntyvät.

Lokakuun alussa järjestetään valtakunnallinen Varo verkkohuijaria -viikko.

OP Järvi-Häme kertoo tiedotteessaan, että Sysmässä ”Varmuutta verkkoon” -tilaisuus järjestetään Sysmän kirjastolla tiistaina 6.10. klo 14-15.30. Tilaisuudessa on mukana myös pankin juristi opastamassa testamenttiasioista.

Huijarit esiintyvät usein pankin asiantuntijoina ja pyrkivät kalastelemaan eri keinoin ihmisten pankkitunnuksia.

Viranomaiset tai pankin henkilökunta eivät koskaan pyydä puhelimitse pankkitunnuksia.

  • – Suomalaisten valpastuminen on hyvä asia, sillä edelleen suurin osa huijauksista on eri muotoista kalastelua. On silti hyvä muistaa, että huijarit kehittävät jatkuvasti uusia huijaustapoja. Yhä useammin huijarit saavat uhrit siirtämään itse rahat heille, sanoo OP Järvi-Hämeen asiakkuusasiantuntija Maria Lautaportti.

Huomioi myös tämä:

  • Sähköpostiisi tulee tällä hetkellä ilmoituksia, kun olet saanut suomi.fi -verkkosivustolle viranomaissähköpostia.
  • Mikäli viesti tulee tekstiviestinä, WhatsAppiin tai kehottaa kirjautumaan linkkejä hyväksikäyttäen, on kyseessä huijausyritys.
  • Mikäli epäilet huijausta ja olet erehtynyt antamaan luottokorttitietosi tai verkkopankkitunnuksesi, ole ensimmäisenä yhteydessä omaan pankkiisi ja tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille. Petosyritys kannattaa myös ilmiantaa.
  • Finanssiala ry:n tilaston mukaan suomalaisilta yritettiin huijata vuonna 2025 143 milj. euroa. Yritykset ovat kasvaneet valtavasti viimeisten vuosien aikana.
  • Huijaussoittoja ei voi torjua teknisen keinoin. Huijarit esiintyvät asiantuntijoina tai viranomaisina. Tällaisissa tilanteissa huijarit käyttävät hyväkseen ihmisten hyväuskoisuutta ja luottamusta ns. auktoriteetteja kohtaan.
  • Kuka tahansa voi joutua väärinkäytösten kohteeksi ja uhriksi.


Kertauksen vuoksi vielä. Pankkivirkailija tai viranomaiset eivät koskaan tiedustele verkkopankkitunnuksia puhelimitse. Älä koskaan avaa ja kirjaudu pankkiin tai muille viranomaissivuille sähköpostilinkeistä, sillä ne saattavat johtaa sinut aidon näköiselle, hyvin rakennetulle huijaussivustolle.

Yksi helppo ja nopea tapa todeta huijausyritys on katsoa, mistä osoitteesta sähköposti on lähetetty.

Kuvassa on asiakkuusasiantuntija Maria Lautaportti ja juristi Jyrki Toivonen. Sysmän tilaisuus 6.10. on ilmainen ja kaikille avoin. Kuva OP Järvi-Häme.

Julkaistu

Mökki vaihtaa vuodenaikaa

Emma Toiskallio
SYSMÄ/ HARTOLA

Syksy tuo mökkielämään uudenlaista tekemistä. Haastattelimme neljää erilaista mökkeilijää ja kysyimme, mitä mökille kuuluu kesän jälkeen, vai kuuluuko oikeastaan mitään.

Ensimmäinen vastaaja nauttii ajastaan kesäkaudeksi kerrallaan vuokratulla mökillä. Hänelle mökki on ennen kaikkea paikka, jossa voi unohtaa kotona odottavat tekemiset.

– Kun kotona on paljon tekemistä, pitää olla paikka, johon voi mennä tietäen, ettei siellä tarvitse tehdä mitään.

Mökki on sopivasti kodin ja työpaikan puolivälissä. Varsinaisia lomia ja tavallisia viikonloppuja hänellä on vähän, mutta kesällä mökillä on nukuttu lähes puolet öistä. Vettä ei tule mökkiin sisälle ja huussi on ulkona, mutta mukavuuksien vähäisyys ei haittaa, päinvastoin.

– Meille pieni koko on vain plussaa. Eikä siellä tarvitse leikata nurmikkoa tai huolehtia mistään isosta. Omistaja vastaa ylläpidosta ja me siivoamme omat jälkemme.

Seuraava vastaaja katsoo mökkielämää hieman eri vinkkelistä. Hän vuokraa vapaa-ajan asuntoaan muille.

  • – Kesä oli hyvä, ja vieraita tuli myös ulkomailta, esimerkiksi Japanista. Kokemukset ovat olleet positiivisia, vieraat siistejä ja erityisesti puulämmitteinen pihasauna on saanut kiitosta. Ensi kesällekin on jo varauksia.

Paikka on hänelle paljon enemmän kuin vuokrattava majoituskohde. Se on alun perin lapsuudenmökki, jota on vuosien mittaan rakennettu ja kehitetty. Omistaja itse käyttää sitä nykyisin lähinnä silloin, kun tiedossa on jokin isompi kunnostusprojekti.

Kolmas vastaaja on mökkielämän alkutaipaleella. Keväällä löytyi helmi, ja ensimmäinen kesä on ollut enemmän työleiri kuin riippukeinussa makoilua.

– Kaikki rahat se on vienyt, omat ja varastetutkin, mutta oon tykännyt. Syksyllä mökille pitää vielä päästä, kun vain ehtii. Talveksi järvipumppu nostetaan pois ja paikat laitetaan järjestykseen, jotta keväällä olisi mukava tulla takaisin. Ehkä joku hiirenloukku pitää myös laittaa, vaikka hiiriä ei onneksi ole näkynyt.

Neljäs mökkeilijä on ehtinyt omistaa mökkinsä jo reilut kymmenen vuotta. Hänen suhteensa syksyyn on rauhallisempi. Alkuvuosina ennen talvea piti tehdä vaikka mitä, mutta vuosien mittaan on oppinut, ettei mökin kanssa tarvitse suorittaa.

– Sitä on huomannut, että mökki kyllä pärjää. Syksyllä tehdään tarpeellinen: vedet pois, paikat kuntoon ja polttopuut suojaan. Jos sää sallii, mökille voi mennä vielä talvellakin. Kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi.

Julkaistu

Sysmän Vuoden Yrittäjä 2026

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän Vuoden Yrittäjä 2026 ja yritys on Mia ja Jukka Tommolan Camping Sysmä.

– Tämä oli minulle kyllä aivan käsittämätön yllätys. Minut kutsuttiin erään hallituksen jäsenen syntymäpäiväkahville, mutta siellä olikin yrittäjien hallitus vastassa onnittelemassa minua, Mia kertoo.

Paperilla Mia toimii yrittäjänä, mutta yritys on Mian ja Jukan yhteinen ponnistus.

– Aloitimme keväällä 2014, ja ala oli meille täysin uusi. Minulla oli ainoastaan hieman kokemusta kahvila- ja ravintolatoiminnasta. Periaatteinamme oli ystävällinen henkilökunta, siistit tilat ja hoidettu ympäristö.

Camping Sysmä erottuu suuremmista ketjuista ja yhdistysvetoisista SF-Caravan-alueista henkilökohtaisella otteellaan – yrityksellä on Mian kasvot.

– Palvelua on lähdetty brändäämään henkilöpohjalta: toivotan asiakkaat tervetulleeksi, kyselen kuulumisia ja välitän. Markkinointi on onnistunut, sillä asiakkaat käyttäytyvät kuin olisivat luonani kylässä. Isommilta ketjuilta saatetaan vierailun jälkeen viedä saippuoita mukaan, mutta meille tullaan kuin tuttavan luo, Mia hymyilee.

  • Olemme myöskin antaneet käden jälkemme ja persoonallisuutemme näkyä yksityiskohdissa. Olen alusta asti ommellut paljon ja tykkään kirjoittaa esim. mainostekstejä käsin. Myös Jukka on rakennellut kaikenlaista ja aina ei ole ihan onnistunut, mutta onpahan ainakin itse tehty.

-Ensimmäiset kymmenen vuotta olivat jatkuvaa kasvua ja nyt olemme päässeet hieman rauhoittamaan laajenemista. Alueesta on alkanut kehittymään laajempi matkailukeskus, josta alkaa löytymään jo kaikenlaisia palveluita. Isommat investoinnit ja uudistukset on pyritty tekemään harkiten ja tarpeen mukaan hiljalleen rakentaen, Mia sanoo.

Tulevaisuudessa siintää myös laajentuminen, johon haetaan lisärakennusoikeutta meijerialueen kaavamuutoksella.

– Seuraavana tavoitteena on saada rakennettua ranta-alueelle kymmenkunta laadukasta mökkiä. Näin saamme majoituskapasiteettia kasvatettua taas kohti isompia tapahtumia, joita järjestämme varsinkin Meijerin alueella, paljastaa Mia.

– Työllistämme paljon nuoria. He ovat meille elinehto ja erittäin tärkeä lenkki kokonaisuudessa. Tarjoamme nuorille mukavan ja sopivasti haasteellisen työympäristön, jossa myös heidän ongelmanratkaisukykynsä kehittyy, Mia päättää.

Kuvassa: Mia Tommola on ollut vuosikausia valitsemassa vuoden yrittäjää. Tällä kertaa valinta osui omalle kohdalle. Kuvassa Jukka ja Mia.

Julkaistu

Hartolan Vuoden Yrittäjä 2026

Samuli Simula
HARTOLA

Pekka Pyykön Profilus Oy on Hartolan vuoden yritys vuonna 2026. Yrittäjäyhdistys huomioi, että Pyykkö toimii myös Hartolan kunnanvaltuutettuna. Hänet palkittiin Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n järjestämässä Urheilugaalassa kuntapalkinnolla pitkästä vapaaehtoisesta seuratyöstään.

-Reumasäätiön sairaalassa tekemääni 20 vuoden uraa pidän ammatillisena korkeakoulunani. Se antoi monipuoliset valmiudet lähteä yrittäjäksi vuonna 2013. Lisäksi vanhempani ikääntyivät, ja myös se oli syy palata takaisin kotipaikkakunnalle, toteaa Pekka.

Vaikka Pekka eläköityi helmikuussa, työt jatkuvat, tosin eivät sillä intensiteetillä mitä aikaisemmin. Yrittäjänä kuluva vuosi on kaikkiaan 14. Vuosittain annettava Vuoden yrittäjä -palkinto myönnetään vain yhdistyksen jäsenelle.

-Kyllä sitä nyt kuuluu arvovaltaiseen joukkoon. Moni yrittäjä ei tätä kunniaa ehdi saada. Fysioterapiapalveluissa meillä on Hartolassa hyvä tilanne, asiakkailla on vara valita. Lisäksi täällä on hyviä hierojia, toteaa Pekka.

-Fysioterapiassa puhun niin sanotusta fokusoidusta fysioterapiasta, manuaalisesta terapiasta, kivunhoidosta, hieronnasta, ohjeista sekä harjoitteista, sanoo Pekka.

Hartolan NMKY tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia harrasteliikuntaan.

-Lajeina meillä on tällä hetkellä sulkapallo, salibandy, futsal, veteraanijääkiekko ja pesäpallo. Varhaisnuorissa aktiivisuus urheiluun on hyvä. Tärkeää on opettaa positiivinen asenne liikuntaa kohtaan. 

-20. syyskuuta on muuten pesäpalloturnaus Sysmässä. Sysmä ja Heinola pelaavat Hartolaa vastaan, kertoo Pekka. Hartolan NMKY:n jalkapallojuurista hän kertoo seuraavaa:

  • Isäni toimiessa Hartolassa pappina hän piti poikakerhoa, jossa kesäisin kerran viikossa pelattiin jalkapalloa. Isäni eläköitymisen seurauksena luonnollisesti poikakerhotoiminta jäi pois, mutta halu pelata jalkapalloa jäi, ja sen seurauksena seura perustettiin vähän kuin jatkeeksi poikakerholle. Isäni toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana, toteaa Pekka.

Mennään reilu 13 vuotta taaksepäin.

  • Yrittäjissä oli täällä hyviä esimerkkejä, joka rohkaisi minua aloittamaan. Pidin siitä asenteesta, joka heistä heijastui. Yrittäjyydessä kannustavaa on tehdä työtä haluamallaan tavalla. Pienellä paikkakunnalla yrittäjät muodostavat luottamusyhteisön. Jos jotain luvataan, niin myös tehdään vastuullisesti ja tarvittaessa korjataan, lopettaa Pekka.

Kuvassa:
– Meillä on loistavat harrastusmahdollisuudet. Hyvät hiihtoladut, kuntosali ja lenkkimaastot. Harvassa kunnassa on mm. golfkenttä, keilahalli ja laskettelukeskus, puhumattakaan luontoarvoista, sanoo Pekka.