UUTISET

Julkaistu

Villisikoja liikkeellä Onkiniemellä

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Paikallisten keskuudessa liikkuneet puheet villisikalaumoista ovat herättäneet huolta Sysmän Onkiniemellä. Toimitukseen yhteyttä ottanut lukija kertoo kuulleensa villisikahavainnoista Onkiniemen alueella ja pohtineensa, kuinka vakavasti asiaan pitäisi suhtautua.

– Kyllä siinä vähän säikähti. Mietin jo, uskaltaako koirien kanssa enää lähteä normaalisti lenkille, toimitukseen yhteydessä ollut lukija pohtii.

Onkiniemellä tilaa pitävä Tarmo Oksanen kertoo, että hänen viimeisimmät villisikahavaintonsa ovat viime syksyltä. Hänen mukaansa alueella on viime aikoina liikkunut enemmän karhuja kuin villisikoja.

– Hirvikumuntiellä on ollut karhuhavaintoja ja niistä on tullut viime aikoina useita ilmoituksia. Viimeiset villisikahavaintoni ovat viime syksyltä, Oksanen toteaa.
Villisiat ovat kuitenkin liikkuneet lähialueilla aiemmin. Heinolan puolella Pääsinniemellä eläimet ovat Oksasen mukaan käyneet useana vuonna tilojen pihoilla ja kääntäneet nurmikoita ravintoa etsiessään.

Riistanhoitoyhdistyksen Markku Lepistön mukaan villisikalaumat liikkuvat paljon, joten havainnot voivat muuttua nopeasti.

– Jos tällä viikolla on nähty villisikoja, ne voivat jo parin päivän päästä olla kymmenien kilometrien päässä. Onkiniemellä ei ole havaittu vakituista laumaa, joten sinänsä tilanteesta ei tarvitse olla huolissaan, Lepistö kertoo.

Jos villisian kohtaa luonnossa, tärkeintä on pysyä rauhallisena ja antaa eläimelle tilaa poistua. Eläintä ei pidä lähestyä tai yrittää ajaa pois. Alueilla, joilla villisikahavaintoja on tehty, koirat kannattaa pitää kytkettyinä, sillä irtokoira voi saada eläimen puolustautumaan.

Varovaisuutta tarvitaan myös liikenteessä etenkin hämärän aikaan ja törmäys voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Jos villisian kanssa joutuu kolariin, tilanteessa toimitaan samalla tavoin kuin hirvieläinkolareissa: tapahtumasta ilmoitetaan hätäkeskukseen tai riistanhoitoyhdistykselle, eikä loukkaantunutta eläintä pidä missään tapauksessa lähestyä itse. Villisiat ovat erityisen aggressiivisia loukkaantuneina ja voivat hyökätä ihmisen päälle.

Yksittäiset havainnot eivät vielä tarkoita, että alueelle olisi muodostunut pysyvä villisikakanta. Havainnoista kannattaa kuitenkin ilmoittaa aina riistanhoitoyhdistykseen, jotta tilanteen kehittymistä voidaan seurata paremmin.

Julkaistu

Sysmään merkittävä potti kulttuuriapurahoja

Lauri Hildén
SYSMÄ

Päijät-Hämeen maakuntarahasto teki toukokuun alussa päätöksensä tämän kevään apurahojen saajista. Sysmään jaettiin kaksi kesätapahtuma-apurahaa, Sysmän Suvisoitolle ja Sysmän Kirjakyläyhdistykselle.

-Kumpikin näistä ovat niin kutsuttuja elinvoimaa kulttuurista –apurahoja, jotka olivat jaossa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Kaikkiaan Päijät-Hämeen rahasto myönsi neljä tällaista erityiskohdeapurahaa, joten sysmäläiset korjasivat hyvän potin, kertoo rahaston päällikkö Eriika Johansson.

Sysmän Suvisoiton saama tuki on arvoltaan 10 000 euroa. Sysmän Suvisoitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Koskinen ja festivaalin toiminnanjohtaja Terhi Luukkonen luonnehtivat apurahoja ylipäänsä välttämättömiksi Suvisoiton toiminnan jatkuvuudelle.

  • Sysmän Suvisoitto hakee vuosittain apurahaa ja tukea festivaalin kustannusten kattamiseen. Tänä vuonna tukea haettiin kahdeksalta taholta, mukaan lukien Sysmän kunta, joista viideltä tukea saatiin joko anottu määrä tai vähemmän. Festivaalin järjestämisen kustannuksista valtaosa muodostuu taiteilijapalkkioista ja taiteilijoiden matka- ja majoituskuluista sekä henkilöstö- ja markkinointikustannuksista. Lipunmyyntitulot kattavat festivaalin järjestämiskustannuksista noin 35–40 %, ja loppuosa rahoitetaan pääasiassa apuraha- ja tukituloista, he kertovat.

Suvisoiton taloudellinen tilanne on vakaa, mitä on edesauttanut myös muutama vuosien saatossa saatu yksityinen lahjoitus.

-Yhdistyksellä on tilivarallisuutta riittävästi mahdollistamaan seuraavan vuoden festivaalin taiteilijabudjettiin sitoutumisen, vaikka varmaa tietoa seuraavan vuoden festivaalin kuluista ja tuolloin saatavista apurahatuotoista ei olekaan, toteavat Koskinen ja Luukkonen.

Sysmän Kirjakyläyhdistys sai 3 500 euron apurahan, Kirjakyläpäivien sekä Kirjojen iltapäivä -tapahtuman järjestämiseen. Yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Junttila oli puoltavasta päätöksestä positiivisesti yllättynyt.

  • Läpimennyt hakemus aiheuttaa aina hurjan ilonkuohahduksen, sillä hakemuksiin käytetään tunteja aikaa ja apuraha todella palkitsee. Olimme saaneet Suomen Kulttuurirahastolta samansuuntaisen apurahan kaksi vuotta sitten, siksi en uskaltanut hirveästi odottaa tällä kertaa myönteistä päätöstä. Tämä oli siis todella positiivinen jymy-yllätys.

Myös Kirjakyläyhdistykselle apurahat ovat monella tavalla elinehto. Kulttuurialan vaikeudet ovat saaneet valtakunnan tasollakin paljon palstatilaa, eikä rahaa ole sysmäläisilläkään tuhlattavaksi asti.

  • Me olemme olleet hyvässä myötätuulessa rahoituksen suhteen. Talous on tasapainossa, toki aina myös laskemme tarkkaan, mihin rahat kunakin vuonna riittävät. Apurahat ovat meille elinehto, sillä meillä ei kerry muuta tuloa kuin jäsenmaksut ja niillä ei kateta kuin noin 10 % toimintamme kokonaiskuluista. Jos rahat loppuu, toiminta loppuu. Järjestämme kuitenkin ilmaistapahtumia eli lipputuotoilla ei tässä toiminnassa ole merkitystä. Koska lukutaidon merkityksestä on oltu viimeisten kulttuurikriisivuosien aikana niin huolissaan, luulen, että meitä on huomioitu senkin takia. Olemmehan ainoa tavallista ja kaikenikäistä lukijaa palveleva kirjatapahtumajärjestäjä näillä seuduin, kiteyttää Riikka Junttila.

Sysmään kohdistui välillisesti myös kolmas merkittävä apuraha, sillä helsinkiläisille musiikin maistereille Verna Kylmäselle ja Santte Saloselle myönnettiin 14 500 euroa sysmäläisten viulupelimannien historiaa selvittävään tutkimukseen ja kansanmusiikkialbumin julkaisuun.

Julkaistu

Virtaan Koskikahvila avasi ovensa

Lauri Hildén
SYSMÄ

Sysmän jo ennestään kattavaan tarjontaan saatiin viime viikolla yksi uusi kesäkahvila lisää, kun Lintan Koskikahvila avasi ovensa. Ennallistetun, vapaan Virtaankosken partaalle vanhaan voimalarakennukseen avattu kahvila saavutti suosiota jo ensimmäisen viikonlopun aikana. Ovet olivat ensimmäistä kertaa auki helatorstaina 14.5.

-Tosi kiinnostuneita ovat ihmiset, tämä on niin moniulotteinen miljöö. Tässä viihtyvät melojat, kalastajat, pyöräilijät ja kaikki muutkin luontoa ja koskea katsomaan tulevat, toteaa yrittäjä Tuija Rajavuori.

-Kalojakin tästä on jo noussut, 65-senttinen vonkale taitaa olla toistaiseksi suurin. Joka päivä tässä on kalastusryhmiä käynyt, hän kertoo.

Kävijätavoitetta ensimmäisille aukiolopäiville ei asetettu, mutta sunnuntaina puolenpäivän aikoihin Rajavuori arvioi paikalla käyneen noin 500 asiakasta. Määrää sopii pitää kokonaisuudessaan hyvänä, sillä koko lauantaipäivän vallinnut sateinen sää lie hillinnyt monen potentiaalisen asiakkaan ulkoilukiinnostusta.

-Kahvila on auki toukokuun ajan viikonloppuisin, ja kesäkuun alusta lähtien joka päivä. Aukioloajat ovat lähtökohtaisesti kello 10–17. Sesonkia on tarkoitus jatkaa ainakin elokuulle, mutta sekin on keleistä paljon kiinni, selvittää Rajavuori.

Koskikahvilan lisäksi meijerin ympäristössä toimivaa Lintan Kammaria ja torikahvila Lintan Kuistia pyörittävän Tuija Rajavuoren mukaan Koskikahvilan kesäsesongin suunnitelmat ovat vielä hieman auki. Kosken ympäristössä riittää kuitenkin tapahtumia, joten kahvilakin saanee niistä osansa.

-Geopark-viikolla (25.5.–7.6.) tässä lähellä on kosken esittelyä, ja lohikeittotarjoilua tuossa viereisellä kodalla. En ole varsinaista ohjelmaa kahvilaan vielä ajatellut, esimerkiksi musiikin soittaminen tässä on vähän hankalaa, kun koski pitää niin kovaa meteliä. Mutta toisaalta kosken pauhu on niin ihanaa musiikkia, että ei tähän paljon muuta tarvitakaan, toteaa Rajavuori.

Kahvilan sisätiloja ei ole koolla pilattu, mutta ulkoterassilla istumapaikkoja riittää mukavasti. Luonto on konkreettisesti lähellä, ja tunnelma ulkona istuessa sen mukainen. Valikoima oli runsas niin juotavien kuin syötävien osalta. Juotavaksi oli tarjolla kahvin ohella niin limonadeja kuin alkoholittomia kuohuviinejäkin, ja kahvileiväksi saattoi valita vaikkapa piimäkakun, suolaisen piirakan tai perinteisen voisilmäpullan. Tällä kertaa testissä olleet kahvi ja raparperipiirakka eivät antaneet moitteille sijaa.

Kuvassa: Kahvila istuu luontevasti vanhan voimalan miljööseen. Kuva: @lintankoskikahvila, Instagram.

Julkaistu

Kohteena koko Päijänne

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOALA

KulkeeVettenHalki jatkaja Tero Sotamaa on ollut vesillä yli kolmekymmentä vuotta. 

  • Olen toiminut myös Jorma Sainion perämiehenä Jenni-Maria III:lla, mutta nyt oli aika tarttua isomman aluksen ruoriin, sanoo Tero. 

Sisävesiliikenteessä Tero kumppaneineen on toiminut yrittäjänä kuusi kesää. Päijänteen vesitaksi -nimikkeen alla reitti taittuu pikaveneellä nopeasti verrattuna risteilyaluksiin ja näin jää enemmän aikaa nauttia kohteesta perillä. 

  • KulkeeVettenHalki on meille uusi erilainen palvelusegmentti. Kotisatama tulee olemaan Padasjoki. Toimintasäde on koko Päijänne yhteysvesistöineen. Kanavien kautta on mahdollista siirtyä Vesijärven puolelle ja aina Heinolaan asti. Alukselle tulee tarjoilukahvila anniskeluoikeuksin ja tilausmenu. Erakonsaari -konseptia ei ole vielä tarkkaan suunniteltu. Erakkoristeilyt tulevat sijoittumaan todennäköisesti vasta loppukesään, mutta mahdollisesti jo ennen reittiliikenteen alkua. Reittiliikennettä Padasjoki-Karisalmi -välillä ajetaan säännöllisesti 23.6. – 31.7. kaksi vuoroa päivässä, kertoo Tero. 

Erakko Toivo Pylväläinen ja Rapalan uistintehtaan tarina on kansainvälisesti kiinnostava. 

  • Kolme vuosikymmentä omavaraisesti saaressa erakkona asunut Pylväläinen on synnyttänyt tarinoita ja on osa Päijänteen kalastushistoriaa. Erämaan Kutsun Markku Lepistö on Toivo Pylväläisen elämän asiantuntija ja Markun kanssa tullaan varmasti yhteistyöstä keskustelemaan, Tero pohtii.

Kiinnostus Päijännettä ja sisävesiliikennettä kohtaan kasvaa.  

  • Ulkomaalaiset turistit ovat löytäneet hyvin meidän vesitaksin. Heitä kiinnostaa alueen geologia, Harjusaarten muodostus jääkaudella, Päijänteen vesistön ja luonnon puhtautta ihaillaan jatkuvasti, Tero pohtii.

Kuntien satsaus on tärkeä sisävesiliikenteen kehityksen kannalta. 

–  Majutvedellä, Töijensalossa ja Suopellossa meillä on vakioasiakkaita. Sysmässä asiakkaat on lähinnä kesäasukkaita ja vierailevia asiakkaita tulee säännöllisesti Ilola Innistä. Heidän kanssaan on tehty yhteistyötä 2021 alkaen, Tero kertoo.
Kaikkea vesille.

  • Meiltä löytyvät myös kajakit, kanootit ja vesijetit. Tainionvirran melontareitti on hieno. Viime kesänä yksi pariskunta meloi koko reitin kolmessa vuorokaudessa. Osana palvelukokonaisuutta meillä on lisäksi myös veneiden huoltopalvelut ja kausisäilytys Päijänteen Venehotellissa, lopettaa Tero.

Kuvassa: Sisävesiliikenne vaatii jatkuvaa uudistumista, jotta kiinnostus säilyy. Uniikit vierailukohteet kiehtovat. Kuva Teron albumista.

Julkaistu

Kotina kuorma-auto

Sonja Laukkanen
HARTOLA

Tiina Edelman on tehnyt markkinahommia toiminimellä Royal Hara toukokuusta 2024. Sitä ennen hän kiersi markkinoita 3 vuotta Sola Saippuan työntekijänä. Siitä se ajatus itsensä työllistämisestä lähti.

  • Tämä on mulle erittäin sopiva työ, vaikka se on raskasta, koska siinä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja saa jutella heidän kanssaan. Ja Suomi tulee hyvin tutuksi, Tiina sanoo.

Tiinalla kiertäminen on verissä, sillä hänen äitinsä eno oli hevosen kanssa kiertänyt kulkukauppias Jalmar Kukkula eli Kukku-Jallu, joka oli myös täällä päin tunnettu.

Ensin Tiina kiersi 2 kesää Kansainvälisiä Suurmarkkinoita pakettiauto-traileri -yhdistelmällä, mutta lopulta traileri kävi pieneksi. Kun viime syksynä löytyi makuuhytillinen kuorma-auto perälautanostimin, sopivin ovin ja riittävän isolla korilla, Tiina osti sen ja kunnosti talven aikana. Kuorma-auto on nopeuttanut tavaroiden lastaamista ja purkua, kun tavaroita ei tarvitse kantaa tai nostella. Ja sinne mahtuu.

Tiinan päätuotteita ovat lappilaiset puukot sekä poronsarvea tai visakoivua sisältävät avaimenperät, juustohöylät ja matkamuistoesineet. Visakoivu on Hartolan kuningatarta, josta tulee parhaat kuviot. Lisäksi on käsintehtyä Sola Saippuaa, puisia paistinlastoja ja -haarukoita, voiveitsiä, kakkulapioita, kaulimia, piiraspulikoita ja leikkuulautoja. Varsinkin leikkuulaudat ovat nyt suosittuja, kun ihmiset haluavat eroon muovisista. Lisäksi on Shamaan Designin solmuvärjättyjä t-paitoja ja Hartola Kingdom -paitoja, ja Tiina itse veistää juustonappeja ja muita erikoisempia tuotteita.

Kansainväliset Suurmarkkinat kiertää 20 paikkakuntaa kesässä, 20 viikkoa toukokuusta lokakuuhun. Useimmilla paikkakunnilla ollaan neljä päivää, Tampereella ja Helsingissä viisi. Keskiviikkona rakennetaan osasto, torstaista sunnuntaihin on myynti, sunnuntai-iltana puretaan ja sitten siirrytään seuraavaan kaupunkiin. Tiinan ystävä ja tytär ovat olleet apuna kaikkein isoimmilla markkinoilla, mutta viime kesän hän kiersi yksin.

  • Tai en ole yksin, sillä minulla on mukana Iivi-kissa, Tiina sanoo.

Aloittaessaan Tiinan suunnitelmana oli kiertää markkinoita 2 vuotta, kuorma-autoinvestoinnin jälkeen näkymä on vielä 3 vuotta.

  • Kun asiakkaat on tulleet tutuiksi, voi olla, etten pysty lopettamaan, Tiina sanoo.

Kuvassa: Tiina ja Iivi.