Kilpalaulantaa lintujen kanssa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Puhallinsoittaja Eero Saunamäki tiedetään taitavaksi muusikoksi, joka hallitsee muun muassa saksofonin ja nokkahuilun. Sysmän Suvisoiton Suvi-Pinxin lounaskonserttiin hän oli ottanut mukaansa nokkahuilut, ovathan ne kevyitä kuljetella. Saunamäki pystyy rakentamaan ohjelmaa tilaajan toivomusten mukaan ja hän on esiintynyt mm. Linnan juhlissa, The Voice of Finlandissa, lukuisilla festivaaleilla ja suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina.

Saunamäki esitteli konsertin kestäessä eri nokkahuiluja ja niiden soittotapaa. Muutama sananen nokkahuiluista:

Nokkahuilu on rumpujen ohella yksi maailman vanhimmista soittimista. Se kehitettiin nykymuotoonsa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Tärkeäksi soittimeksi se nousi renessanssin ja barokin aikana. Nokkahuilulle ovat säveltäneet sellaiset nimet kuin Vivaldi, Händel, Teleman ja Bach.

1800-luvulla nokkahuilu oli enää harrastelijoiden soidin. Sittemmin nokkahuilun havaittiin soveltuvan hyvin musiikin opettamiseen, ja sitä pidetäänkin lasten soittimena.

Lounaskonsertti oli jaettu kahteen osaan; ensimmäinen nokkahuiluosio kuultiin taidegalleriassa ja lounaan jälkeen Saunamäen musisointi jatkui Pinxin ravintolan tiloissa.

Konsertin aloitus oli mukava – Eero Saunamäki ilmestyi galleriaan ja hitaasti kävellen soitteli tuttua kansanlaulua ”Tein minä pillin pajupuusta”. Laulun sanoista poiketen, tämä pilli soi alusta lähtien upeasti. Saunamäki antoi kappaleiden välissä runsaasti erinomaista tietoa nokkahuilun historiasta ja totesi huilusoittimien olevan rumpujen ohella historian vanhimpien soittimia. Yksi konsertin ensimmäisistä numeroista oli sokean kirkonkellojen soittajan sävellys ”Englantilainen satakieli”. Saunamäellä näytti olevan soittaessaan enemmän kuin kymmenen sormea, niin vikkelästi ne liikkuivat.

Jossakin välissä soittaja kaivoi pussistaan puolenkymmentä erilaista soitinta ja esitteli niiden rakenteen, soittotekniikan sekä viritykset. Barokin ajoilta tutuksi tulleen EU:n tunnusmelodian jälkeen kaikui taidehallissa Teleman’in ”Fantasia n:o 3” ja viimeistään sen jälkeen taidehallin yleisö oli myyty!

Hauska tarina nokkahuilun tärkeydestä oli sen normaalista poikkeava käyttö Euroopan hoveissa. Löytöretkeilijät toivat kaukomailta tullessaan upeita ja taitavasti laulavia lintuja ja hovimuusikot opettivat niille nokkahuiluilla kotoperäisten lintujen lauluäänet – näin eksoottiset vieraat oppivat laulelemaan satakielten, varpusten ja mustarastaiden värssyjä.

Nokkahuilisti Eero Saunamäen konsertti Pinxin tiloissa oli Suvisoitolta hyvä valinta.

ITtE-taide yllyttää tekemään ihan itte

Helena Mäkinen
SYSMÄ

Sysmän vanhan paloaseman funkkistyylinen rakennus saa satunnaisen ohikulkijan miettimään retroajatuksia ja kaiken katoavaisuutta. Mutta jos uskallat astua sisälle – varsinkin ensimmäistä kertaa – ällistyt takuuvarmasti. ITtE-näyttely kuljettaa sinut mielikuvien, huumorin ja loistavien ideoiden maailmaan. Mielen pohjalla kutkuttaa ajatus: pitäisiköhän kokeilla?

Ite-taiteesta virikkeitä saaneet näyttelyt alkoivat Sysmässä vuonna 2010. Nimisysmäläistyi ITtE-muotoon ja paikaksi on jo vakiintunut vanha paloasema. Tällä kertaa esillä on yhdentoista taiteilijan töitä, heistä puolet on Hartolasta.

ITtE-taiteen tarkoitus on innostaa katsojaa etsimään oman luovuutensa lähteitä ja tarttumaan mielen päällä pyöriviin ajatuksiin, kuviin, sanoihin, maisemiin… Luovuus kepittää harmaan, kulutukseen keskittyvän arjen, ja tuo iloa elämään.

Kuvassa: Pekka Saarisen ratasharjalintujen nokkapokkaa.


Roxanne Karpin satumetsä kutsuu kulkemaan.

Muna vai kana? on hyvä esimerkki Telle Talvitievan huumorista.

Uusi tilapuoti Hartolaan

Samuli Simula
HARTOLA

Kalkkisista tuttu Pihamaan puoti löytyy nyt myös Hartolasta, osoitteesta Uusi-Ruskealantie 9. 

Uutta tilamyymälää lähtee vetämään nuori pariskunta, Juho Pihamaa ja Eevi Westman. On todella tärkeää, että uutta sukupolvea saadaan mukaan yrittäjiksi.

Mistä idea Hartolan puotiin syntyi?

  • Vaarin serkku piti tätä tilaa aiemmin. Kun tila tuli myyntiin, niin hetki siinä pohdittiin ja todettiin Eevin kanssa, että käydään nyt ainakin katsomassa. Tutustumisen jälkeen päätettiin jättää tarjous, ja meillehän tila sitten lopulta tuli. Käytännössä tämä on samaa perheyritystä kuin isäni Jannen pyörittämä Pihamaan tila Kalkkisissa, kertoo Juho Pihamaa.

Tila sijaitsee reilun kilometrin päässä Hartolan keskustasta pohjoiseen ja vain sadan metrin päässä Nelostieltä. Ainoa pieni ongelma on, että pohjoisesta päin tulevalle liikenteelle ei risteysalueella ole erillistä kääntyvien kaistaa.

  • Sijainti on kyllä hyvä. Mikäli tila olisi ollut etäällä Nelostiestä, ei kauppoja olisi tehty. Ajan kanssa nähdään, miten asiakkaat löytävät meidät ja miten toimintamme kehittyy, toteaa Juho.

Asikkalan Kalkkisissa sijaitseva Pihamaan viini-, puutarha-, ja maalaispuoti kahviloineen on ollut pitkään kesäsesongin suosittu retkikohde. Tilan tuoreet marjat ja vihannekset ynnä muut löytyvät nyt tuoreina myös Hartolan puodista. 

Pihamaan tuotteet ja kesän herkku, mansikka, houkuttelevat ja kysyntää on ollut heti. Mansikan paras sesonki on ovella.

  • Me avattiin puoti todella nopealla aikataululla, eli tällä hetkellä mennään päivä kerrallaan -mentaliteetilla. Avajaiset olivat juhannusviikolla ja puoti alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis. Täytyy kiittää ja todeta, että hartolalaiset ja vapaa-ajan asukkaat ovat ottaneet meidät aivan ihanasti vastaan, toteaa Eevi Westman hymyillen.

Myymälästä löytyvät tietenkin Pihamaan limonadit, oluet, siiderit, viinit ja sahti. Valikoima kuuluvat toistaiseksi alle 8 % alkoholia sisältävät juomat.

  • Kaupat tilasta tehtiin vain kaksi kuukautta sitten, eli aika vauhdilla tässä on toimittu. Tulevaisuuden tavoitteena olisi saada siirrettyä nyt Heinolassa sijaitseva Panimo & Viinitila tänne, Juho paljastaa.

Tunnelma tilalla ja myymälässä on todella lämminhenkinen. Yrittäjäpariskunta on lähtenyt mukaan suurella sydämellä. Toiminta tilalla tulee aivan varmasti kehittymään tulevaisuudessa. Tilalta saa ostettua myös polttopuita, ja löytyypä sieltä myös oma sora-auto kuljettajineen.

Kuvassa: Vierailun aikana asiakkaita kävi tasaiseen tahtiin.

Pitkäripaisen ovi käy kesällä

Samuli Simula
SYSMÄ

Alko ennustaa kesästä litramyynnin osalta vilkasta. Mökki- ja kesälomapaikkakunnilla asiakasmäärä kasvaa räjähdysmäisesti. Juhannusviikko käynnistää kesäsesongin.

– Sysmän Alkossa juhannuksen asiakkaiden määrä jopa nelinkertaistui, kun verrataan kävijämäärää niin sanotusti tavalliseen viikonloppuun, kertoo Sysmän Rapalassa kesää viettävä Marjo-Riitta Tuisku, joka työskentelee kesätöissä Sysmässä.

Alkon selvityksen mukaan asiakasmäärä kasvaa eniten Nauvon, Kustavin, Puumalan, Hauhon, Savitaipaleen, Kuhmoisten, Padasjoen, Kuortin ja Sysmän myymälöissä.

– Kesän valikoimassa meillä on selvästi enemmän laadukkaita valko-, kuohu- ja roseeviinejä sekä alkoholittomia juomia. Kesällä hyllyssä on laajempi kirjo eri hintakategorian juomia, sanoo Alkon myyjä Kristiina Tuomala.

Sysmän myymälää kiertäessä huomaa, että erilaisten valmiiden juomasekoitusten valikoima kasvaa nopeasti. Vaikka myymälä on pieni, niin Sysmän valikoimista löytyy silti noin tuhat tuotetta. Alkon koko valikoimassa on noin 11 000 tuotetta. Asiakkailla on mahdollista tilata tästä valikoimasta tuotteita Sysmän noutopisteeseen ilman lisäkustannuksia.

– Olen työskennellyt 28 vuotta Alkossa ja voi voi, kyllä toiminta on muuttunut paljon. Nykyään toiminta on asiakaslähtöisempää ja jotenkin rennompaa. Alkoholittomien tuotteiden myynti on kasvanut kovaa vauhtia, kertoo Marjo-Riitta.

– Sysmän Alkon valikoimaa ohjaa Heinolasta Denis Tuutijärvi, mutta kyllä meidän myyjämme Ossi Hildén vaikuttaa myös todella paljon myynnissä olevaan valikoimaan, kertoo Kristiina.

Ossi tunnetaan Sysmässä laulumiehenä, onkohan Alkossa kuultu hänen lauluaan?

– Kyllä kun sopivasti yllyttää niin kyllä Ossilta saattaa laulukin irrota. On siis kuultu, naurahtaa Kristiina.

Paikalle tulee Sysmässä kesää viettävä sveitsiläinen porukka.

– Täältä on ihan hyvä valikoima ja löytyy kaikki tarvittavat tuotteet, mitä haluamme. Suomen hintataso on kyllä aika korkea. Päijänne on upea, harrastan kalastusta ja olen saanut muun muassa todella suuria ahvenia. Tämä on varmaan kymmenes kerta, kun vierailen Sysmässä, sanoo Patric.

Kesän asiakasvirtojen kasvaessa myös aukioloajat laajenevat. Sysmän myymälä on avoinna ma-to kello 9–19, pe kello 9–21 ja la kello 9–18.

Kysyvä saa Alkosta varmasti kivat juomasuositukset kesän ruokaherkuille. Kesällä Sysmän väkiluku nelinkertaistuu, joten toki se näkyy myös Alkossa.

Iloinen sadepäivä Krouvilla

Helena Mäkinen
HARTOLA

Eläkeliiton Hartolan yhdistyksen iloinen iltapäivä oli 17.6. Puheenjohtaja Seija Koivuniemen aamu oli alkanut kukkien keräämisellä.

– Sää on kesäinen ja juhannus tulossa, mikä on juhliessa! Päijät-Hämeen piirin yhdistyksistä ovat mukana Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti ja Sysmä sekä Joutsan ja Luhangan yhdistykset. Tervetuloa myös kaikki muut! On hienoa, että näin moni pääsi juhlaamme.

Raija Kujala ja Kerttu Nykänen toimivat juontajina. Krouvin henkilökunnan valmistamalla lounaalla aloitettiin.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä pohti juhlapuheessaan ikäihmisiä monelta kantilta.

– Hartola, Sysmä ja Padasjoki ovat ikääntyvien listan kärkipäässä. Kesällä väkilukuamme kasvattavat vapaa-ajan asukkaat, jotka hekin ovat keskimäärin melko iäkkäitä. Mutta ikä ei ole rasite, vaan voimavara. Siksi haluan haastaa alueemme kunnat ja yhdistykset miettimään ratkaisuja siihen, miten parhaiten huomioimme ikääntyvän väestömme tarpeet ja sen, mitä annettavaa ikäihmisillä on nuoremmille sukupolville.

Seppälä mainitsi OP Pohjolan asuntokuntien ikärakenneselvityksen.

– Padasjoki, Hartola ja Sysmä ovat hopeaindeksin kärkikolmikkoa, jossa seuraavien 20 vuoden aikana noin kolmannes omistusasunnoista tulee myyntiin tai siirtyy perikunnille. Tämä aiheuttaa haasteita saada asuntokauppaan kysyntää, että hintataso pysyisi kohtuullisella tasolla. Tärkeintä on saada kuntiin kaikenikäisiä asukkaita.

Hartolan kunnan taloutta on tasapainotettu. Työperäinen muutto on vähentynyt, koska työpaikkoja on niukasti. Kaunis luonto, yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset saivat kehuja.

– Te kaikki olette osa oman alueenne tarinaa. Olette rakentaneet omaa kuntaanne vuosikymmeniä, tehneet työtä, kasvattaneet perhettä, osallistuneet yhdistystoimintaan ja huolehtineet siitä, että kunnassa on ollut hyvä elää. Siitä me kaikki saamme olla kiitollisia. Ikääntymisen mukanaan tuomaa kokemusta ja viisautta ei voi oppia kirjoista.

Seppälä kannusti jokaista liikkumaan ja tekemään asioita yhdessä mm. yhdistyksissä, joiden toimintaa osataan kunnassa arvostaa.

Ohjelmassa oli mm. hauska tietokilpailu. Lauluryhmä ja tutut tarinoijat Vuokko Nurminen, Kalervo Joutsijärvi ja Anne Joutsijärvi kertoivat kukin omalla tavallaan elämänmenosta. Vanha merimies Tauno Sulkumäki muisteli puskuproomu Finn-Balticin kohtalokasta haaksirikkoa 27.12.1990 Hangon edustalla.

Sitten tanssilattia kutsui jo pyörähtelemään.