Teijalla kasvohoidossa

Heli Oksanen
SYSMÄ/HARTOLA

Hartolalainen Teija Heikkonen on toiminut kosmetologina 32 vuotta. Teijalla on oma liike: Jalka- ja Kauneushoitola Teija, Sysmäntie 47, Sysmä. Teija tekee myös joka viikko kotikäyntejä. Teija Heikkosen perheeseen kuuluu neljä lasta ja kolme lastenlasta.

Teijalla on hyvin töitä.

  • Teen peruskosmetologin hoitoja, eniten on jalka- ja kasvohoitoja. Lisäksi teen käsihoitoja, kynsien lyhennystä ja muotoilua, kasvo- ja jalkahierontoja, kestovärjäyksiä kulmiin ja ripsiin, kulmien muotoilua ja ihokarvojen poistoa kasvoilta. Meikkauksia on vain vähän, kertoo Teija.

Sain Teijalle lahjakortin kasvohoitoon, johon kuului ihonpuhdistus ultraäänellä. Edellisestä kosmetologikäynnistäni on vuosia aikaa. Minulla on hieman huono omatunto asiasta, kun ihonhoitoni on ollut lähinnä pesu ja perusvoide.

Teijan liike on rauhallinen, viihtyisä ja kauniisti sisustettu. Ensiksi Teija peittelee minut lämpimästi hoitotuoliin. Saan pääni alle tyynyn, samoin polvien alle. Allani on lämpöpeitto, voisin nukahtaa siihen paikkaan. Tämän jälkeen Teija suojaa hiukseni.

Kasvohoito alkaa ihon huolellisella pintapuhdistuksella. Tämän jälkeen Teija antaa lämmintä kasvohöyryä kasvoilleni, kaikki ihohuokoset suurenevat ja iho pehmenee. Kasvohöyryn jälkeen iho saa kuorinnan. Kasvohoitoon kuuluu myös kaulan ja dekolteen hoito. Kuorinnan jälkeen Teija tekee kasvoilleni ultraäänilaitteella syväpuhdistuksen. Toimenpide on miellyttävä, mutta tuntuu myös, että iholta lähtee kaikki ylimääräinen kuona.

Syväpuhdistuksen jälkeen Teija laittaa kosteuttavan ihoseerumin. Tämän jälkeen saan kasvoilleni miellyttävän naamion. Naamion jälkeen Teija ehdottaa kulmien muotoilua sekä kulmien ja ripsien värjäystä. Suostun oitis, kun kaikki meikkaamiseen liittyvä on mielestäni hankalaa silmälasien kanssa. Keskustelemme myös suurentavista peileistä ihonhoidossa ja meikkaamisessa. Lopuksi saan vielä hoitovoiteen kasvoilleni. Kaiken kaikkiaan ultraääni-ihonhoito on ihana ja hemmotteleva kokemus. Suosittelen kaikille.

  • Sysmässä on kolme kosmetologia, samoin Hartolassa. Lisäksi on ripsien ja geelikynsien tekijöitä, kertoo Teija.

Kotona katsottuani tarkemmin peilistä iho näyttää ja tuntuu pehmeältä, tuntuu kuin rypytkin olisivat silenneet. Vaikka toisaalta keskustelimme, että on ihan hieno juttu, kun nykyään voi kantaa rypytkin ihan pää pystyssä, ne kun kuuluvat elämään.

Kuvassa: Teija Heikkonen liikkeessään Jalka- ja Kauneushoitola Teijassa.

Karkauspäivä

Heli Oksanen
SYSMÄ/HARTOLA

Tämä vuosi 2024 on karkausvuosi, jossa on 366 päivää normaalin kalenterivuoden 365 päivän sijaan. Karkauspäivää vietetään 29. helmikuuta, jolloin kenelläkään ei ole nimipäivää. Joka neljäs vuosi helmikuun loppuun lisätään karkauspäivä. 

Kalenterivuoden pituus 365 vuorokautta ei ole yhteismitallinen tähtitieteellisen vuoden kanssa. Ilman karkauspäivien lisäämistä vuodenajat ja kalenteri alkaisivat hiljalleen kulkea eri tahtiin. Vuodesta 2000 karkauspäivä on ollut 29.2., sitä ennen se oli 24.2. vanhan roomalaisen karkauskuukauden alkamisen mukaan. 

Karkauspäivän perinne on saanut alkunsa, kun Julius Caesar vuonna 46. eaa uudisti roomalaisen kalenterin lisäämällä joka neljänteen vuoteen yhden ylimääräisen päivän. 

Länsieurooppalaiset ovat pitäneet karkauspäivää onnettomuuksien ja nurinkurisuuden päivänä. Perinteiden mukaan karkauspäivänä on kaikki päälaellaan. Karkauspäivänä on siis mahdollisuus tehdä asiat hieman eri tavalla kuin tavallisesti. 

29.2. on neljä vuotta siitä, kun karkauspäivänä syntyneet täyttivät viimeksi vuosia. Karkauspäivänä syntyneet voivatkin viettää muina vuosina syntymäpäiväänsä joko 28.2. tai 1.3. Silloin kun täyttää 18-vuotta, lain mukaan on täysi-ikäinen vasta maaliskuun ensimmäisenä päivänä. 

Vanhan perinteen mukaan karkauspäivä oli aiemmin myös ainoa hyväksyttävä päivä, jolloin nainen saattoi kosia miestä. Karkauspäivää pidettiin tämän vuoksi vanhojen piikojen päivänä. Tuohon aikaan vanhaksi piiaksi luokiteltiin jo vasta 25 vuotta täyttänyt nainen. 

Jos mies antoi naiselle rukkaset, kosiva nainen oli oikeutettu miehen ostamaan hamekankaaseen. Kangaskaupoissa käy edelleenkin karkauspäivän seurauksena  tavallista enemmän miesasiakkaita ostoksilla. Karkauspäivänä on Englannissa kosittu jo vuosisatojen ajan. Suomessa perinne on alkanut 1800-luvun puolella. 

Karkauspäivät ovat olleet myös varsin suosittuja vihkipäiviä viime vuosina.  Karkauspäivä on myös edelleen loistava kosimispäivä tai huumorimielessä saatu ”ilmainen hamekangas” -päivä. Ja sehän on vain kunnia, jos tulee kosituksi karkauspäivänä, suostuu sitten tai ei. 

Karkauspäivä – sanan ”karkaus” ei tarkoita karkaamista, vaan ”hyppäämistä”. Jos kalenterissa on siirrettävä päivää osoittava merkki (ennen vanhaan oli puinen), karkauspäivänä merkkiä hyppyytetään karkauspäivän vuoksi.
(Lähteet: Anna.fi, Yliopiston almanakkatoimisto, Häät.fi, Wikipedia, Puutarha.net)

Kuvassa: Karkauspäivän seurauksena voi joutua ostamaan hamekankaan. 

Hamekangasta, kihloja ja pullakahvit

Samuli Simula
SYSMÄ, HARTOLA

Tänä vuonna vietämme karkausvuotta. Yksinkertaisuudessaan kalenteriimme on merkitty yksi päivä lisää. Tämä johtuu siitä, että aurinkovuosi on kuusi tuntia 365 -päiväistä kalenterivuotta pitempi. Karkauspäivää 29.2. juhlitaan näin joka neljäs vuosi.

Karkauspäivänä syntynyt pääsevät juhlimaan virallista syntymäpäivää näin ollen aniharvoin. Emme tavoita ennakkoon yhtään karkauspäivänä syntynyttä. Onko heitä joukossamme? Kahvila Avillan Terhi Rekola-Lehtosella on Lähilehden lukijoille makoisa viesti: hän toivottaa teille kaikille hyvää lähi-syntymäpäivää ja tarjoaa pullakahvit kaikille niille paikkakuntalaisille, jotka todistettavasti ovat syntyneet karkauspäivänä 29.2.

Kansanperinteessä karkauspäivää on kutsuttu myös nimellä vanhojenpiikojen päivä. Perinteeseen kuuluu tapa, että naisilla on lupa kosia. Joillakin paikkakunnilla tästä päivästä on rakennettu tapahtuma. Tulokset ovat olleet lupaavia. Lapinjärven kosintamestari on ilmoittanut, että heillä kahtena karkauspäivänä järjestetyssä tapahtumassa saatiin paikkakunnalle kymmenen uutta pariskuntaa. Pariskunnat taas ovat saaneet yhdessä 14 lasta. Julkiseen kosintaan uskaltautuneille pariskunnille houkuttimena annetaan palkkio: tontti puoleen hintaan! Tämä tieto on lainattu YLEn Elävän arkiston sivuilta. Voisiko vastaavilla hauskoilla pikku ideoilla saada Sysmä-Hartola -alueen väkiluvun uuteen nousuun?

  • Tänään on karkauspäivä. Miten ois, jos mentäis naimisiin, vai tuleeko nyt hamekangas? kysyi Eija Järvinen eräältä isännältä.

Eija muistelee hymyssä suin aamun kulkua juuri ennen töihin lähtöä. Hamekangasta ei sitten kuulunut, vaikka hieman isäntä empi. Vastaus sisälsi sivulauseen, ”ois niitä kai parempiakin miehiä tarjolla”. He ovat olleet onnellisesti naimisissa vuodesta 2000 lähtien. Kuinkahan paikkakunnalla tänä vuonna käy? Mennäänkö mittaamaan hamekangasta vai ostamaan kihloja? Ei muuta kuin kosimaan vaan kaikki naiset! 

Sysmän Kello ja Kulta -liikkeen omistaja Anne Laitinen lähtee päivään mukaan. Hän tarjoaa kaikille karkauspäivänä kosinnan hyväksytysti suorittaneille tuleville pariskunnille kihlasormuksista 20% alennuksen, kun mainitset 29.2. liikkeessä ”lähi-kosinta”.

Karkauspäivästä on muodostunut nykyään myös suosittu vihkipäivä.

Kuinka moni tiesi että Sysmässä syntynyt Olavi Virta vastasi karkauspäivän kosintaan myöntävästi?

Kuva: Kihlat vai hamekangas? Jäämme odottamaan vastauksia.

Eläkkeensaajien aktiiviset kerhot palkittiin

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Eläkkeensaajien virkistys- ja kerhotoiminta palkittiin Päijät-Hämeen Urheilugaalassa viime lauantaina Sysmän vuoden 2023 liikuntatekona. Palkinto myönnetään PHLU:n alueella henkilölle tai yhteisölle, joka on laadukkaalla ja hyvinjärjestetyllä toiminnalla lisännyt hyvinvointia kunnassaan liikunnan ja urheilun avulla eri ikäryhmien tai tietyn ikäryhmän parissa.

Kunnat nimeävät palkintoehdokkaansa omien hakemustensa joukosta. Sysmän hyvinvointivaliokunta korosti valintaperusteinaan monipuolista ja säännöllistä toimintaa, jolla ikäihmiset saadaan lähtemään muiden ihmisten pariin. Liikunnan lisäksi toiminta tarjoaa yhdessä oloa ja torjuu yksinäisyyttä.
Sysmän Eläkkeensaajat ry:llä on jäseniä 144. Puheenjohtajana toimii Raimo Hartonen, joka yhdessä kolmen muun hallituksen jäsenen kanssa oli vastaanottamassa palkintoa gaalassa. Jäsenten aktivoimiseen ja liikuttamiseen yhdistyksellä on 10 kerhoa, joista suurin osa kokoontuu kerran viikossa 1-3 tunniksi. Aktiivisimmille osallistujille on tarjolla jokaiselle viikonpäivälle jotain harrastusta.

Eläkkeensaajat oli mukana viime keväänä EKL:n kahden kuukauden kuntokampanjassa, johon osallistui 44 yhdistyksen jäsentä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni jäsen liikkumaan säännöllisesti. Varsinaista liikuntatoimintaa on Eläkkeensaajilla bocciassa, keilauksessa, sulkapallossa ja tuolijumpassa. Muita kerhoja ovat kalastus-, porina-, karaoke-, bingo-, tietovisa- ja matka/teatterikerho.

Sulkapallokerho on yksi aktiivisia Eläkkeensaajien liikuttajia. Se kokoontuu keskiviikkoisin iltapäivällä Päijänne-Areenalla. Kerhon vetäjänä toimii Heikki Järvi. Hän on paluumuuttaja entiselle kotipaikkakunnalleen.

-Olen syntyperäinen sysmäläinen, joka kansalaiskoulun jälkeen lähti työn perässä Lahteen, ja siellä olin huonekalualalla 43 vuotta samassa firmassa. Sysmään muutin takaisin vuonna 2010. Periaatteessa olin perustamassa tätä sulkapallokerhoa Eläkkeensaajiin. Sulkapallo oli tuttu laji, kun sitä oli pelattu jo Lahdessa kerran viikossa. Täällä meillä oli ensin oma henkilökohtainen pelipäivä, Järvi kertoo.

Oma pelivuoro muutettiin Eläkkeensaajien toiminnaksi, kun muitakin innostuneita löytyi ja nyt kävijöitä on säännöllisesti 10-14. Kävijöissä on yhtä paljon naisia ja miehiä.

-Pelaamme paljon nelinpeliä. Tykkään siitä, että kaikki pääsee pelaamaan – mieluummin jään itse pois. Sulkapallo on sopiva laji siinä mielessä, että siinä joutuu liikkumaan oman kunnon mukaan. Ja tämä on sisäpeli, mihin ei mitkään olosuhteet vaikuta. Tämä on myös helppo peli, jota jokainen voi pelata omalla tasollaan. Mukana on useita sellaisia, jotka eivät olleet aiemmin paljon pelanneet.

Aluksi osallistujat hieman lämmittelevät pallotellen, mutta pian pelataan myös pisteistä. Pistetaulukin oli Areenalla käytössä ja joka pallon jälkeen tilanne päivitettiin. Tällöin mukaan tulee heti totisempi yrittäminen.

-Sitten ruvetaan hakemaan sitä palloa. Se laittaa ihmiset liikkumaan ihan toisella lailla, Järvi naurahtaa.
Sosiaalinen puoli on myös tärkeä.

-Keskellä vuoroa pidetään aina pieni huili ja juomatauko. Pääasiahan tässä on se, että saadaan ihmiset liikkeelle, etteivät he jää kotiin.

Muista Eläkkeensaajien kerhoista Järvi on mukana kalastuskerhossa ja sitäkin kerhoa hän kertoo vetävänsä. Talvella pilkitään ja kesällä ongitaan -kisoja unohtamatta. Kerho on suosittu, kesäisin mukana saattaa olla jopa 30 jäsentä.

Hartolassa palkittiin Kristiina Harjula. Onnea palkituille!

Kuvassa: Heikki Järvi vetää Eläkkeensaajien sulkapallokerhoa.

Gaalakuva Lasse Peltonen.
Gaalakuva Lasse Peltonen.

Voimassaoloehdoista käräjäoikeuteen

Heli Oksanen
SYSMÄ

Hyvinvointialue vie Sysmän sosiaali-  ja terveyspalveluja koskevan sopimuksen voimassaoloehdoista käräjäoikeuteen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Terveystalo Oy ovat neuvotelleet Sysmän sosiaali-  ja terveyspalveluja koskevan sopimuksen voimassaoloehtojen kohtuullistamisesta. Ratkaisua ei ole löytynyt neuvotteluteitse, joten hyvinvointialue on saattanut asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut Sysmässä jatkuvat ennallaan oikeuskäsittelystä huolimatta. 

Pauli Haapanen toimii Terveystalolla kumppanuusratkaisujen aluejohtajana. 

  • Vastuullani on Sysmän sopimus ja sen mukainen palveluntuotanto kokonaisuudessaan.

Mistä tässä kiistassa on kyse?

  • Hyvinvointialueella ja Terveystalolla on erilaiset mahdollisuudet irtisanoa Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimus, ja hyvinvointialue haluaa yhdenmukaistaa näitä mahdollisuuksia.
    Sysmän kokonaisulkoistussopimus solmittiin Sysmän kunnan ja Attendon välillä elokuussa 2015, ja kesällä 2016 Sysmän kunta otti käyttöön sopimuksen mahdollistamat optiovuodet, jotka ulottuvat vuoteen 2036 saakka. Ottamalla optiovuodet käyttöön Sysmän kunta antoi Attendolle oikeuden irtisanoa sopimuksen ennenaikaisesti optiovuosien aikana. Hyvinvointialue pitää epäsuhtaisena, että se on sidottu sopimukseen vuoteen 2036 asti, kun taas Terveystalo voi halutessaan irtautua sopimuksesta jopa kymmenen vuotta aikaisemmin.

Miksi tämä asia viedään käräjäoikeuteen? 

 • Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Terveystalo ovat neuvotelleet Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan sopimuksen voimassaoloehdoista kuluneena talvena, mutta eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen. Nyt hyvinvointialue on vienyt asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Miksi Terveystalo Oy  ei voi hyväksyä hyvinvointialueen ehdotusta tasapuolisista irtisanomisoikeuksista?

  • Terveystalo katsoo, että Sysmän tekemä päätös on juridisesti pätevä eikä nähnyt tarvetta muuttaa aikaisemmin sovittua. 

Onko sysmäläisten/hartolalaisten syytä olla huolissaan palvelujen heikkenemisestä/loppumisesta paikallisesti lähivuosina?

  • Sopimus ja Sysmän palvelut jatkuvat tavalliseen tapaan, sillä oikeuskäsittely ei liity niihin, vaan ainoastaan sopimuksen voimassaoloehtoihin.

Millaisia jatkosuunnitelmia Terveystalolla on Sysmässä?

  • Terveystalo jatkaa palvelutuotantoaan Sysmässä entiseen tapaan. Käräjäoikeuteen menemisestä huolimatta hyvä yhteistyö Terveystalon ja hyvinvointialueen välillä jatkuu.

Kuvateksti: Terveystalo jatkaa palvelutuotantoaan Sysmässä aikaisempaan tapaan.