UUTISET

Julkaistu

Kohteena koko Päijänne

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOALA

KulkeeVettenHalki jatkaja Tero Sotamaa on ollut vesillä yli kolmekymmentä vuotta. 

  • Olen toiminut myös Jorma Sainion perämiehenä Jenni-Maria III:lla, mutta nyt oli aika tarttua isomman aluksen ruoriin, sanoo Tero. 

Sisävesiliikenteessä Tero kumppaneineen on toiminut yrittäjänä kuusi kesää. Päijänteen vesitaksi -nimikkeen alla reitti taittuu pikaveneellä nopeasti verrattuna risteilyaluksiin ja näin jää enemmän aikaa nauttia kohteesta perillä. 

  • KulkeeVettenHalki on meille uusi erilainen palvelusegmentti. Kotisatama tulee olemaan Padasjoki. Toimintasäde on koko Päijänne yhteysvesistöineen. Kanavien kautta on mahdollista siirtyä Vesijärven puolelle ja aina Heinolaan asti. Alukselle tulee tarjoilukahvila anniskeluoikeuksin ja tilausmenu. Erakonsaari -konseptia ei ole vielä tarkkaan suunniteltu. Erakkoristeilyt tulevat sijoittumaan todennäköisesti vasta loppukesään, mutta mahdollisesti jo ennen reittiliikenteen alkua. Reittiliikennettä Padasjoki-Karisalmi -välillä ajetaan säännöllisesti 23.6. – 31.7. kaksi vuoroa päivässä, kertoo Tero. 

Erakko Toivo Pylväläinen ja Rapalan uistintehtaan tarina on kansainvälisesti kiinnostava. 

  • Kolme vuosikymmentä omavaraisesti saaressa erakkona asunut Pylväläinen on synnyttänyt tarinoita ja on osa Päijänteen kalastushistoriaa. Erämaan Kutsun Markku Lepistö on Toivo Pylväläisen elämän asiantuntija ja Markun kanssa tullaan varmasti yhteistyöstä keskustelemaan, Tero pohtii.

Kiinnostus Päijännettä ja sisävesiliikennettä kohtaan kasvaa.  

  • Ulkomaalaiset turistit ovat löytäneet hyvin meidän vesitaksin. Heitä kiinnostaa alueen geologia, Harjusaarten muodostus jääkaudella, Päijänteen vesistön ja luonnon puhtautta ihaillaan jatkuvasti, Tero pohtii.

Kuntien satsaus on tärkeä sisävesiliikenteen kehityksen kannalta. 

–  Majutvedellä, Töijensalossa ja Suopellossa meillä on vakioasiakkaita. Sysmässä asiakkaat on lähinnä kesäasukkaita ja vierailevia asiakkaita tulee säännöllisesti Ilola Innistä. Heidän kanssaan on tehty yhteistyötä 2021 alkaen, Tero kertoo.
Kaikkea vesille.

  • Meiltä löytyvät myös kajakit, kanootit ja vesijetit. Tainionvirran melontareitti on hieno. Viime kesänä yksi pariskunta meloi koko reitin kolmessa vuorokaudessa. Osana palvelukokonaisuutta meillä on lisäksi myös veneiden huoltopalvelut ja kausisäilytys Päijänteen Venehotellissa, lopettaa Tero.

Kuvassa: Sisävesiliikenne vaatii jatkuvaa uudistumista, jotta kiinnostus säilyy. Uniikit vierailukohteet kiehtovat. Kuva Teron albumista.

Julkaistu

Kotina kuorma-auto

Sonja Laukkanen
HARTOLA

Tiina Edelman on tehnyt markkinahommia toiminimellä Royal Hara toukokuusta 2024. Sitä ennen hän kiersi markkinoita 3 vuotta Sola Saippuan työntekijänä. Siitä se ajatus itsensä työllistämisestä lähti.

  • Tämä on mulle erittäin sopiva työ, vaikka se on raskasta, koska siinä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja saa jutella heidän kanssaan. Ja Suomi tulee hyvin tutuksi, Tiina sanoo.

Tiinalla kiertäminen on verissä, sillä hänen äitinsä eno oli hevosen kanssa kiertänyt kulkukauppias Jalmar Kukkula eli Kukku-Jallu, joka oli myös täällä päin tunnettu.

Ensin Tiina kiersi 2 kesää Kansainvälisiä Suurmarkkinoita pakettiauto-traileri -yhdistelmällä, mutta lopulta traileri kävi pieneksi. Kun viime syksynä löytyi makuuhytillinen kuorma-auto perälautanostimin, sopivin ovin ja riittävän isolla korilla, Tiina osti sen ja kunnosti talven aikana. Kuorma-auto on nopeuttanut tavaroiden lastaamista ja purkua, kun tavaroita ei tarvitse kantaa tai nostella. Ja sinne mahtuu.

Tiinan päätuotteita ovat lappilaiset puukot sekä poronsarvea tai visakoivua sisältävät avaimenperät, juustohöylät ja matkamuistoesineet. Visakoivu on Hartolan kuningatarta, josta tulee parhaat kuviot. Lisäksi on käsintehtyä Sola Saippuaa, puisia paistinlastoja ja -haarukoita, voiveitsiä, kakkulapioita, kaulimia, piiraspulikoita ja leikkuulautoja. Varsinkin leikkuulaudat ovat nyt suosittuja, kun ihmiset haluavat eroon muovisista. Lisäksi on Shamaan Designin solmuvärjättyjä t-paitoja ja Hartola Kingdom -paitoja, ja Tiina itse veistää juustonappeja ja muita erikoisempia tuotteita.

Kansainväliset Suurmarkkinat kiertää 20 paikkakuntaa kesässä, 20 viikkoa toukokuusta lokakuuhun. Useimmilla paikkakunnilla ollaan neljä päivää, Tampereella ja Helsingissä viisi. Keskiviikkona rakennetaan osasto, torstaista sunnuntaihin on myynti, sunnuntai-iltana puretaan ja sitten siirrytään seuraavaan kaupunkiin. Tiinan ystävä ja tytär ovat olleet apuna kaikkein isoimmilla markkinoilla, mutta viime kesän hän kiersi yksin.

  • Tai en ole yksin, sillä minulla on mukana Iivi-kissa, Tiina sanoo.

Aloittaessaan Tiinan suunnitelmana oli kiertää markkinoita 2 vuotta, kuorma-autoinvestoinnin jälkeen näkymä on vielä 3 vuotta.

  • Kun asiakkaat on tulleet tutuiksi, voi olla, etten pysty lopettamaan, Tiina sanoo.

Kuvassa: Tiina ja Iivi.

Julkaistu

Tiina Marttinen Lähilukioiden hallitukseen

Samuli Simula
HARTOLA

Rytkönen/Leponiemi 6.3. YLE. Eduskunta kysely osoitti, että lukioita pidä keskittää suurille paikkakunnille. Sadasta kahdestakymmenestä yhdeksästä kyselyyn osallistuneesta kansanedustajista vain kaksi oli keskittämisen kannalla. Lähilukioiden pj. Jukka O. Mattila:

  • Poliisi ja posti voi lähteä paikkakunnalta, mutta jos lukio lähtee niin siitä alkaa alasajo. 

Lähilukioyhdistykseen kuuluu 182 pientä lukiota. Hartolan Itä-Hämeen opiston aikuislukion rehtori Tiina Marttinen valittiin yhdistyksen hallitukseen. 

Hallituksessa on kuusi henkilöä. 

  • Väestö ja syntyvyys vähenee pienillä paikkakunnilla. Se aiheuttaa kyllä ongelmia koulutuksen säilyttämisessä pienissä kunnissa, pohtii Tiina.

Tiina korostaa lähilukioiden vaikutusta osana pienten kuntien elinvoimaa. 

  • Meidän lukioon on jatkuva haku. Hakuvaiheessa kaikki tarvittava tieto on hakijoille tarkasti esillä. EU.n ja ETA: alueen ulkopuolelta hakevat oppilaat saavat tiedon lukukausimaksuista. Se on meillä yksitytoista tuhatta euroa. Hakijoilta pyydetään kielitodistus, peruskoulu- ja muut koulutukseen liittyvät todistukset. Kaikki haastatellaan, kertoo Tiina.

Hartolan aikuislukiolla on hyvä tilanne ja opiskelupaikat ovat täynnä. Pienissä lukioissa on paljon erityispiirteitä mm. yksilön huomioon ottava aito yhteisöllisyys. 

  • Valituille oppilaille lähetetään ennakkoilmoitus hyväksymisestä. Virallisen hyväksymiskirjeen he saavat vasta sen jälkeen, kun ovat maksaneet ensimmäisen lukuvuoden. Se on valtakunnallinen ohjeistus. Oppilailla tulee myös olla kielitaitotodistus, koska olemme suomenkielinen lukio, sanoo Tiina. 

Tiinan vahvuuksia monipuolisen koulutuksen ja kokemuksen lisäksi on talousosaaminen yrittäjyyden kautta ja laaja kansainvälinen yhteistyö. 

  • Pienten paikkakuntien lukioiden loppuminen vaikeuttaa täyden työajan järjestämistä opettajille, jos he toimivat samaan aikaan lukion ja yhteiskoulun opettajina. 

Tiina suosittelee kouluja satsaamaan laadukkaaseen kouluruokaa. Ei kannata säästää väärässä paikassa.

  • Tässäkin asiassa meidän tulee huomioida oman paikkakunnan tai edes lähialueen tarjonta. Käytetään paikallisia palveluita mahdollisuuksien mukaan kaikessa toiminnassa, Tiina kertoo.
  • Yksi meidän tärkeistä vetovoimatekijöistä ovat asunnot. Pystymme tarjoamaan niitä opiskelijoillemme hyvään hintaan, lopettaa Tiina. 

Kuvassa: Hartolan koulun kansainvälisyysaste on Suomen kärkeä. Tiina on myös kouluttanut opettajia ja rehtoreita Suomessa ja maailmalla. Kuva on Tiinan omasta albumista.

Julkaistu

Kokemukset ovat yksilöllisiä

Samuli Simula
SYSMÄ

  • Olen järkyttynyt, miten päätöksenteossa Ihmisiä kohdellaan kuin pelinappuloita, toteaa Riitta kuultuaan Terveystalon ryhmäkodin asukkaita kohtaan tekemistä äkillisistä muutoksista.

Riitta toivoo, että hänen veljensä aiemmin julkaisematon tarina pysäyttää ajattelemaan.

Riitta esiintyy jutussa vain etunimellä asian arkaluonteisuuden vuoksi. Riitan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

  • Veljeni Juha (nimi muutettu) kykeni hoitamaan kaikki ns. normaali arkeen liittyvät asiat. Rutiinit tekivät arjesta turvallisen. Hän harrasti säännöllisesti mm. basson soittamista. Suunnittelimme yhteistä lomamatkaa. Aikataulullisesti oli tärkeää, että tärkeät soittotunnit toteutuvat. Loma ei koskaan toteutunut, Riitta toteaa. 

Juhan pahaa kuulovammaa korjattiin kallon sisäisillä kuulokokeilla ja hän oppi puhumaan. Hänellä oli myös selkeitä autismin piirteitä. 

  • Perheeni antoi Juhalle kaiken mahdollisen tuen ja hoidon lapsena. Juhalle oli tärkeää, että häntä kohdeltiin kuin muitakin lapsia ja hän suoritti lukion. Autoin häntä itsenäistymään ja hän muutti luokseni asumaan. Juha haki myöhemmin itselleen tuettua asumista ja onnistui saamaan asunnon Kalasatamasta, muistelee Riitta.

Juha oli mukana tuetussa koulutuksessa ja hänelle myönnettiin asunto opiskelijakiintiöstä.

  • Opintojen loputtua häneltä poistui oikeus asuntoon ja samaan aikaan hänen juuri alkanut työsuhteensa keskeytettiin, sanoo Riitta. 

Heikosti kuulevan oli mahdoton pärjätä työssä.

  • Rajut yhtäkkiset muutokset arjessa veivät veljeni psykoosiin. Hän oli kulkenut kerrostalon käytävällä alusasussa koputtelemassa naapureiden ovia. Naapuri oli soittanut apua keskusteltuaan verissäpäin kulkeneen veljeni kanssa. Juha oli erittäin ystävällinen ja kiltti ihminen. Viranomaisilta saatu huomio oli rauhoittanut hänet hetkellisesti ja hänet oli jätetty kotiin, Riitta olettaa.

Juhan tietokoneen hakuhistoria tutkittiin myöhemmin ja selvisi, että hän oli etsinyt kipeästi akuuttia apua eri tahoilta.

  • Hänelle tuttu kuulovammaisten tekstiviestipalvelu toimii arkisin ja vain 19:00 asti. Apua ei löytynyt ja tilanne paheni yöllä. Juha oli hajottanut kotinsa tavaroita ja kulkenut käytävillä. Hän oli nukahtanut välillä uupumuksesta. Lopulta hän syöksyi viidennen kerroksen ikkunasta katuun ja menehtyi, kertoo Riitta haikeasti.

Helsingin Sanomien Pipsa Sinkko-Westerholmin jutussa sunnuntaina 26.4. Pauli Haapanen toteaa, että Terveystalo irtisanoi sopimuksen Sysmän Palvelutalo ry:n kanssa luottamuspulan takia.

Kuvassa: Asian arkaluonteisuuden takia Sysmässä asuva Riitta esiintyy jutussa vain etunimellä. Juha ei ollut holhouksen alla eikä hänellä koskaan aiemmin esiintynyt itsetuhoisia piirteitä. 

Julkaistu

Päiväni murmelina

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän valtuuston kokous on välillä kuin katsoisi elokuvaa. Eikä ihan mitä tahansa elokuvaa, vaan Päiväni murmelina. Elokuvassa herätään seuraavana aamuna edellisen aamun tapahtumiin. Tapahtumat toistavat itseään.

Kunnanhallituksen kokouksessa 23.3. käsiteltiin KOY Sysmän Palvelutalon osakkeiden 53,2 %:n myymistä Sysmän kunnalle. Kunta omistaa osakkeista tällä hetkellä 46,8%. Myymisen jälkeen kunta omistaisi koko osakekannan.

Hallituksen kokouksessa jäsen Jukka Elomaa ehdotti että esitys palautetaan uudelleen valmisteluun. Ehdotus sai kannatusta, mutta äänestyksessä ehdotus kumottiin äänin 5-3 ja asia eteni valtuustoon.

Päättäjillä oli 28 päivää aikaa siihen kuuluisaan yhteistyöhön ja neuvotteluun asiasta. Mitkä asiat aiheuttivat erimielisyyttä ja miten voidaan päästä yksimieliseen ratkaisuun, jotta Palvelutalon koko toiminta ei vaarantuisi? Nyt joudun arvaamaan, mutta oletan, että asiasta ei ole neuvoteltu tai itse asiassa se ei ole käynyt edes mielessä.

Valtuuston kokouksessa 20.4. (asia nro 21) kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää 250 000 euron määrärahan Sysmän Palvelutalo ry:n omistamien osakkeiden 469-1000 hankintaan.

Tuula Vuorinen esittää, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

Vuorisen perustelut: Sysmän Palvelutalo ry:n toiminta on muuttunut oleellisesti kunnanhallituksen kokouksen jälkeen. Valtuutettu esittää, että yksi tärkeimmistä kaupassa huomioiduista perusteista on ryhmäkotitoiminnan tuomat tulot. Ryhmäkodin toiminta on loppumassa ja se olisi pitänyt huomioida kauppasummassa, koska vuokratuotto ei pysy samana kuin kauppakirjoissa on mainittu. Kauppakirjoissa oli laskettu vuokratuotoiksi huomioiden 1.11.2025 tilanne. Välittäjä on ottanut 1.11.2025 vuokratulot huomioon arvioidessaan osakkeiden lopullista kauppasummaan. Lisäksi Vuorinen mainitsi, että asian valmistelussa on ollut mukana esteellisiä henkilöitä.

Jukka Elomaa kannattaa Vuorisen esitystä palauttaa asia uudelleenkäsittelyyn. Valtuutettu Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg kannattaa alkuperäistä esitystä osakkeiden kaupasta, joten mennään äänestykseen. Äänestystulos tuttu ja turvallinen 14-6 (yksi poissa).

Äänestyksen jälkeen valtuutettu Vuorinen tekee vastaehdotuksen, jossa ehdottaa ettei 250 000 euron määrärahaa myönnetä samoilla perusteilla kuin aiemmin on esitetty. Valtuutettu vaatii, että vastaehdotus liitetään pöytäkirjaan. Elomaa kannattaa Vuorisen esitystä.

Esityksestä äänestetään ja vastaehdotus hylätään tuloksella 14-6. Elomaa esittää eroavan mielipiteen.

Kaikki varmaan tietävät, mihin tämä päätös etenee? Vuorinen mainitsee eriävän mielipiteen yhdeksi vahvaksi perusteeksi lehdistä luetun tiedon. Ehdotus valtuutetuille, että tulevaisuudessa lehtitietojen lisäksi on asiat varmistettava artikkeleissa esitetyiltä henkilöiltä ja vaadittava vastauksia asianomaisilta tahoilta.

Asia nro 22, Urakoitsijan valinta Talasniemen katujen ja vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen. Kilpailutuksen jälkeen kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle Poppari Oy:n tarjouksen hyväksymistä. Valtuusto hyväksyy ehdotuksen ja 1,2 miljoonan euron lisämäärärahan.

Asia nro 23, Urakoitsijan valinta Väihkyläntien kadun ja vesihuollon saneeraukseen. Kilpailutuksen jälkeen kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle LKN Rakennus Oy:n tarjouksen hyväksymistä. Valtuusto hyväksyy tarjouksen ja 1 050 000 euron lisämäärärahan kohteelle.

Valtuutettu Elomaa on puheenvuorossaan huolissaan nykyisen päätöksenteon käytännöistä. Mikäli ehdottaa lain noudattamista päätöksenteossa, niin se äänestetään lähes aina nurin. Esimerkkinä hän mainitsee asiat nro 22 ja 23, jotka päätettiin kunnanhallituksessa, vaikka määrärahaa ei ollut olemassa. Lisäksi Elomaa tuo esille, että kunnassa on katualuetoimituksia, jotka on haettu ilman toimivaltaa. Elomaa kertoo ottaneensa useasti lainvastaisuudet esiin kunnanhallituksessa, mutta lainvastaisuuksia ei haluta tai ei ymmärretä korjata. Sysmän katualueilla tehdään tällä hetkellä katualueiden lunastuksia, vaikka määrärahaa lunastuksiin ei ole myönnetty. Elomaa vaatii, että kommentti liitetään pöytäkirjaan.