UUTISET

Julkaistu

Pitkäripaisen ovi käy kesällä

Samuli Simula
SYSMÄ

Alko ennustaa kesästä litramyynnin osalta vilkasta. Mökki- ja kesälomapaikkakunnilla asiakasmäärä kasvaa räjähdysmäisesti. Juhannusviikko käynnistää kesäsesongin.

– Sysmän Alkossa juhannuksen asiakkaiden määrä jopa nelinkertaistui, kun verrataan kävijämäärää niin sanotusti tavalliseen viikonloppuun, kertoo Sysmän Rapalassa kesää viettävä Marjo-Riitta Tuisku, joka työskentelee kesätöissä Sysmässä.

Alkon selvityksen mukaan asiakasmäärä kasvaa eniten Nauvon, Kustavin, Puumalan, Hauhon, Savitaipaleen, Kuhmoisten, Padasjoen, Kuortin ja Sysmän myymälöissä.

– Kesän valikoimassa meillä on selvästi enemmän laadukkaita valko-, kuohu- ja roseeviinejä sekä alkoholittomia juomia. Kesällä hyllyssä on laajempi kirjo eri hintakategorian juomia, sanoo Alkon myyjä Kristiina Tuomala.

Sysmän myymälää kiertäessä huomaa, että erilaisten valmiiden juomasekoitusten valikoima kasvaa nopeasti. Vaikka myymälä on pieni, niin Sysmän valikoimista löytyy silti noin tuhat tuotetta. Alkon koko valikoimassa on noin 11 000 tuotetta. Asiakkailla on mahdollista tilata tästä valikoimasta tuotteita Sysmän noutopisteeseen ilman lisäkustannuksia.

– Olen työskennellyt 28 vuotta Alkossa ja voi voi, kyllä toiminta on muuttunut paljon. Nykyään toiminta on asiakaslähtöisempää ja jotenkin rennompaa. Alkoholittomien tuotteiden myynti on kasvanut kovaa vauhtia, kertoo Marjo-Riitta.

– Sysmän Alkon valikoimaa ohjaa Heinolasta Denis Tuutijärvi, mutta kyllä meidän myyjämme Ossi Hildén vaikuttaa myös todella paljon myynnissä olevaan valikoimaan, kertoo Kristiina.

Ossi tunnetaan Sysmässä laulumiehenä, onkohan Alkossa kuultu hänen lauluaan?

– Kyllä kun sopivasti yllyttää niin kyllä Ossilta saattaa laulukin irrota. On siis kuultu, naurahtaa Kristiina.

Paikalle tulee Sysmässä kesää viettävä sveitsiläinen porukka.

– Täältä on ihan hyvä valikoima ja löytyy kaikki tarvittavat tuotteet, mitä haluamme. Suomen hintataso on kyllä aika korkea. Päijänne on upea, harrastan kalastusta ja olen saanut muun muassa todella suuria ahvenia. Tämä on varmaan kymmenes kerta, kun vierailen Sysmässä, sanoo Patric.

Kesän asiakasvirtojen kasvaessa myös aukioloajat laajenevat. Sysmän myymälä on avoinna ma-to kello 9–19, pe kello 9–21 ja la kello 9–18.

Kysyvä saa Alkosta varmasti kivat juomasuositukset kesän ruokaherkuille. Kesällä Sysmän väkiluku nelinkertaistuu, joten toki se näkyy myös Alkossa.

Julkaistu

Iloinen sadepäivä Krouvilla

Helena Mäkinen
HARTOLA

Eläkeliiton Hartolan yhdistyksen iloinen iltapäivä oli 17.6. Puheenjohtaja Seija Koivuniemen aamu oli alkanut kukkien keräämisellä.

– Sää on kesäinen ja juhannus tulossa, mikä on juhliessa! Päijät-Hämeen piirin yhdistyksistä ovat mukana Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti ja Sysmä sekä Joutsan ja Luhangan yhdistykset. Tervetuloa myös kaikki muut! On hienoa, että näin moni pääsi juhlaamme.

Raija Kujala ja Kerttu Nykänen toimivat juontajina. Krouvin henkilökunnan valmistamalla lounaalla aloitettiin.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä pohti juhlapuheessaan ikäihmisiä monelta kantilta.

– Hartola, Sysmä ja Padasjoki ovat ikääntyvien listan kärkipäässä. Kesällä väkilukuamme kasvattavat vapaa-ajan asukkaat, jotka hekin ovat keskimäärin melko iäkkäitä. Mutta ikä ei ole rasite, vaan voimavara. Siksi haluan haastaa alueemme kunnat ja yhdistykset miettimään ratkaisuja siihen, miten parhaiten huomioimme ikääntyvän väestömme tarpeet ja sen, mitä annettavaa ikäihmisillä on nuoremmille sukupolville.

Seppälä mainitsi OP Pohjolan asuntokuntien ikärakenneselvityksen.

– Padasjoki, Hartola ja Sysmä ovat hopeaindeksin kärkikolmikkoa, jossa seuraavien 20 vuoden aikana noin kolmannes omistusasunnoista tulee myyntiin tai siirtyy perikunnille. Tämä aiheuttaa haasteita saada asuntokauppaan kysyntää, että hintataso pysyisi kohtuullisella tasolla. Tärkeintä on saada kuntiin kaikenikäisiä asukkaita.

Hartolan kunnan taloutta on tasapainotettu. Työperäinen muutto on vähentynyt, koska työpaikkoja on niukasti. Kaunis luonto, yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset saivat kehuja.

– Te kaikki olette osa oman alueenne tarinaa. Olette rakentaneet omaa kuntaanne vuosikymmeniä, tehneet työtä, kasvattaneet perhettä, osallistuneet yhdistystoimintaan ja huolehtineet siitä, että kunnassa on ollut hyvä elää. Siitä me kaikki saamme olla kiitollisia. Ikääntymisen mukanaan tuomaa kokemusta ja viisautta ei voi oppia kirjoista.

Seppälä kannusti jokaista liikkumaan ja tekemään asioita yhdessä mm. yhdistyksissä, joiden toimintaa osataan kunnassa arvostaa.

Ohjelmassa oli mm. hauska tietokilpailu. Lauluryhmä ja tutut tarinoijat Vuokko Nurminen, Kalervo Joutsijärvi ja Anne Joutsijärvi kertoivat kukin omalla tavallaan elämänmenosta. Vanha merimies Tauno Sulkumäki muisteli puskuproomu Finn-Balticin kohtalokasta haaksirikkoa 27.12.1990 Hangon edustalla.

Sitten tanssilattia kutsui jo pyörähtelemään.

Julkaistu

Lukijan kynästä: José Castro Hartolassa

Brasilialainen José Castro cart-pyörällä on matkalla NordKappista Lissaboniin 7780km, ja tarkoituksena Lions Clubien mahdollistamien sosiaalisten kohtaamisten kautta kerätä varoja lapsuusiässä syöpään sairastuneiden ukrainalaisten ja muun maailman lasten hyväksi.

Josen matka on alkanut 10. toukokuuta ja tarkoitus päättyä 25.12.2026 Portugalin Lissaboniin. Jose on kohta 69-vuotias ja hän on ollut brasilialaisen clubin jäsen 23 vuoden ajan. Tämä on hänen 14. kampanjamatka maailmalla hyvän asian puolesta. Tämänkertaisen matkan sysäyksen antoi Puolasta Poznán kaupungin Lions Club.

Samanlaisella 90 kg painavalla cart-pyörällä (polkuauto tyyppinen pyörä ja peräkärry) hän teki ensimmäisen matkan v. 2008 Pariisista Etelä-Afrikan Johannesburgiin, silloin lasten silmäsairauksien ja sokeutumisen puolesta.

Ensivuonna Josen 70-vuotislahja on kampanjapyöräily Australiassa aivohalvaukseen sairastuneiden hyväksi.

Hartolan Lions Clubista Pres Juha-Matti Marttila ja VP1 Risto Tikka olivat Joséa vastassa 17.6.2026 klo 13 Liikenneasema Jari-Pekan pihassa. Keski-Suomen alueen clubeista Hartola osoittaa Joselle vieraanvaraisuutta yhteistyökumppaneittensa avustuksella. Jari-Pekan lisäksi hänen ravitsemisestaan ja yöpymisestään huolehtivat Gasthaus Camping Koskenniemi ja Kuninkaanportti kahvila-ravintola.

Lions toimintaan kuuluu myös kansainväliset avustusprojektit ja Hartola on viime vuosina ollut mukana tukemassa Ukrainaan toteutettujen kamiina-, aggregaatti- ja ambulanssikeräyksiä.

Josén vauhti on noin 5 km/h hyvissä olosuhteissa. Hänellä on mukana peräkärryssä teltta, retkivarusteita ja vaihtovaatteita. Välillä tarjottu mökki-, gasthaus tai hotelliyöpyminen on aika juhlaa, kun hänen oma matkabudjetti on todella pieni alle 2000 eur – sen hän jo todennut liian pieneksi.

Matkaa taittui ensin Norjassa 280km Nordkappista Karigasniemelle ja sen jälkeen matka on kulkenut Kaamasen Ivalon kautta kohti etelää.

Hartolasta matka kulkee Heinola-Lahti-Mäntsälä-Järvenpää-Kerava-Helsinki. Sitten Viro-Latvia-Liettua-Puola-käynti Ukrainassa ja takaisin Puolaan-Saksa- Alankomaat-Ranska-Espanja- Portugalin Lissaboniin Josen kampanjamatka päättyy jouluna.

Juha-Matti Marttila

Julkaistu

Näkötornin korjauksen viivästyminen huolestuttaa 

Lehdistötiedote 17.6.2026

Päijätsalon Osuuskunta ryhtyy toimiin

Päijätsalon Osuuskunta valmistautuu tukemaan Päijätsalon näkötornin ja alueella sijaitsevien muiden rakenteiden kunnostusta. Osuuskunta on huolissaan korjausten viivästymisestä ja vetoaa alueen tulevaisuuden turvaamiseksi yhteiseen vastuuseen.  Syksyllä avataan keräys, johon Osuuskunta sitoutuu lahjoittamaan 10 000 euroa. Osuuskunta katsoo, että alueen rakenteiden kunnossapidosta huolehtiminen on investointi sekä luontoperintöön että Sysmän vetovoimaan.

Päijätsalo on yksi Päijänteen kansallispuiston tunnetuimmista ja Etelä-Suomen suosituimmista luontokohteista. Alueen maamerkkinä tunnettu näkötorni on ollut suljettuna turvallisuussyistä, eikä korjauksen aikataulusta ole vielä varmuutta.

Päijätsalon Osuuskunta vastasi Päijätsalon näkötornin, luontopolkujen ja virkistysrakenteiden ylläpidosta vuoteen 2001 saakka, jolloin alue siirtyi osaksi Päijänteen kansallispuistoa Metsähallituksen hoidettavaksi. Vaikka Osuuskunta ei enää vastaa alueen ylläpidosta, se kokee edelleen vahvaa vastuuta yli sadan vuoden ajan vaalimansa virkistys- ja luontokohteen tulevaisuudesta.

– Päijätsalo on tärkeä osa Sysmän luontoa, matkailua ja paikallista identiteettiä. Alueen rakenteiden kunnosta on huolehdittava niin, että tulevatkin sukupolvet voivat nauttia siitä turvallisesti, osuuskunnan hallituksesta todetaan.

Keräys näkötornin ja laiturin kunnostamiseksi

Päijätsalon Osuuskunnan osuuskuntakokous valtuutti hallituksen perustamaan keräystilin Päijätsalon näkötornin korjaamista ja Pyydysniemen laiturin uusimista varten. Osuuskunta päätti samalla lahjoittaa hankkeeseen 10 000 euroa.

Keräystili avataan, kun Metsähallituksen tarkempi kustannusarvio näkötornin korjauksesta valmistuu syksyllä 2026. Osuuskunta tiedottaa keräyksen käynnistymisestä erikseen.

Osuuskunta kannustaa Sysmän kuntaa, alueen yrityksiä, mökkiläisiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä osallistumaan yhteiseen ponnistukseen Päijätsalon rakenteiden säilyttämiseksi.

115 vuotta yhteistä työtä Päijätsalon hyväksi

Vuosi 2027 on Päijätsalon Osuuskunnan 115. toimintavuosi. Vuonna 1912 perustettu osuuskunta on koko historiansa ajan vaalinut Päijätsalon luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvoja sekä edistänyt alueen käyttöä kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Osuuskunnan toiminta-ajatus on säilynyt vuosikymmenten ajan samana: huolehtia Päijätsalon ainutlaatuisen luontoympäristön säilymisestä sekä tukea alueen yhteisöllisyyttä, virkistyskäyttöä ja elinvoimaa.

– Päijätsalo on ollut Osuuskunnan toiminnan ytimessä jo yli sadan vuoden ajan. Haluamme omalta osaltamme varmistaa, että alue säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville.

Hallitukseen uusia voimia

Lauantaina 13.6. pidetyssä Osuuskuntakokouksessa valittiin osuuskunnalle uusi hallitus toimintakaudelle 2026–2027. Puheenjohtajana jatkaa Risto Harju ja hallituksessa jatkavat Riitta Koivunen, Marjukka Laurola ja Oskar Leistén. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Juha Rantanen. 

Samalla osuuskunta esittää lämpimät kiitokset pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle Annakaisa Virintielle hänen merkittävästä panoksestaan Osuuskunnan toiminnan kehittämisessä ja Päijätsalon hyväksi tehdystä työstä.

Tukea nuorten musiikkiharrastukselle

Osuuskunta jatkaa myös paikallisten nuorten tukemista. Hallitus päätti mahdollistaa kolmen sysmäläisen nuoren osallistumisen Sysmän Suvisoiton musiikkileirille myös tänä vuonna.

Tuki on osa osuuskunnan pitkäjänteistä työtä paikallisen yhteisön, nuorten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuurielämän vahvistamiseksi.

Lisätiedot:
Risto Harju, hallituksen puheenjohtaja, puh. 0400 624 888
Päijätsalon Osuuskunta
www.paijatsalonosuuskunta.fi

Julkaistu

Mopot Meijerillä

Lauri Hildén
SYSMÄ

Viimeistään kesäkuun alkupuoli on sitä aikaa, kun harrasteajoneuvot kaivetaan talvisäilöstä takaisin ajoon. Sysmässä vanhat kulkupelit pääsivät esille vanhan osuusmeijerin pihalle, kun Janne Lehtinen organisoi toista vuotta putkeen vanhoille mopoille ja muille menopeleille suunnatun näyttelyn. Tarjolla oli kahvia juotavaksi ja kiiltäviksi puleerattuja ajopelejä ihailtaviksi.

Paikalle saapui parisenkymmentä mopoa ja mopon omistajaa, ja sopivasti sunnuntaille poutaantunut sää houkutteli paikalle runsaasti kiinnostunutta yleisöä. Osallistujia oli niin Sysmästä kuin naapurikunnistakin, esimerkiksi Hartolasta oli saapunut paikalle kaksi innokasta alan harrastajaa.

-Jääsjärven ympäriajoa ollaan jokunen kerta harrastettu, nyt vaan matka piteni, kun joutuu Pertunmaan sijaan koukkaamaan Mäntyharjun kautta, veistelivät herrasmiehet viitaten edellä mainittujen kuntien yhdistymiseen.

Hartolan miehet olivat tuoneet näytille vuodelta 1977 olevan Tunturi Super Sportin ja 1960-lukulaisen Soliferin. Jälkimmäisen perään oli tehty tyylikäs kuljetuskärry, ja tarakalta löytyi puinen “haitarilaatikko”. Laatikolla tavoiteltiin samanlaista tunnelmaa kuin tv-sarjassa “Mooseksen perintö”, jossa vannoutunut mopomies kanttori Piiparinen ajelee samanlainen laatikko mopon perässä.

Ajoneuvoharrastajien merkkiuskollisuudesta puhutaan usein, mutta ainakin Sysmässä harrastajien talliin mahtuu monenlaisia menopelejä. Tunturi-harrastajalla saattaa hyvinkin olla omistuksessaan jokunen Solifer ja päinvastoin. Nämä kaksi olivatkin tapahtuman yleisimmät merkit, mikä ei toisaalta ole yllätys, ovathan molemmat kotimaisia tuotteita. Tuontitavaraa ei meijerin pihalla tällä kertaa juuri näkynytkään, vaikka monelle ulkomaalaiselle merkillekin löytyy Suomesta oma harrastajakuntansa.

Mopojen ikähaarukka ulottui 1950-luvun puolelta ainakin 1980-luvun taitteeseen. Miljöö sopi erinomaisesti ikääntyneille menopeleille – on helppo kuvitella, että juuri samanlaisilla pappatuntureilla tai solifereilla on kurvattu töihin ja muille asioille meijerille sen loiston päivinä.

“Kyllä meilläkin tuollainen aikanaan oli…” oli yleinen kommentti yleisön keskuudesta. Vanhat ajoneuvot ovat osa kulttuuria ja kulttuurihistoriaa siinä missä parempikin taide, harva asia vie ajatukset yhtä tehokkaasti vuosikymmenten taakse.