Lauri Hildén
SYSMÄ
Viimeistään kesäkuun alkupuoli on sitä aikaa, kun harrasteajoneuvot kaivetaan talvisäilöstä takaisin ajoon. Sysmässä vanhat kulkupelit pääsivät esille vanhan osuusmeijerin pihalle, kun Janne Lehtinen organisoi toista vuotta putkeen vanhoille mopoille ja muille menopeleille suunnatun näyttelyn. Tarjolla oli kahvia juotavaksi ja kiiltäviksi puleerattuja ajopelejä ihailtaviksi.
Paikalle saapui parisenkymmentä mopoa ja mopon omistajaa, ja sopivasti sunnuntaille poutaantunut sää houkutteli paikalle runsaasti kiinnostunutta yleisöä. Osallistujia oli niin Sysmästä kuin naapurikunnistakin, esimerkiksi Hartolasta oli saapunut paikalle kaksi innokasta alan harrastajaa.
-Jääsjärven ympäriajoa ollaan jokunen kerta harrastettu, nyt vaan matka piteni, kun joutuu Pertunmaan sijaan koukkaamaan Mäntyharjun kautta, veistelivät herrasmiehet viitaten edellä mainittujen kuntien yhdistymiseen.
Hartolan miehet olivat tuoneet näytille vuodelta 1977 olevan Tunturi Super Sportin ja 1960-lukulaisen Soliferin. Jälkimmäisen perään oli tehty tyylikäs kuljetuskärry, ja tarakalta löytyi puinen “haitarilaatikko”. Laatikolla tavoiteltiin samanlaista tunnelmaa kuin tv-sarjassa “Mooseksen perintö”, jossa vannoutunut mopomies kanttori Piiparinen ajelee samanlainen laatikko mopon perässä.
Ajoneuvoharrastajien merkkiuskollisuudesta puhutaan usein, mutta ainakin Sysmässä harrastajien talliin mahtuu monenlaisia menopelejä. Tunturi-harrastajalla saattaa hyvinkin olla omistuksessaan jokunen Solifer ja päinvastoin. Nämä kaksi olivatkin tapahtuman yleisimmät merkit, mikä ei toisaalta ole yllätys, ovathan molemmat kotimaisia tuotteita. Tuontitavaraa ei meijerin pihalla tällä kertaa juuri näkynytkään, vaikka monelle ulkomaalaiselle merkillekin löytyy Suomesta oma harrastajakuntansa.
Mopojen ikähaarukka ulottui 1950-luvun puolelta ainakin 1980-luvun taitteeseen. Miljöö sopi erinomaisesti ikääntyneille menopeleille – on helppo kuvitella, että juuri samanlaisilla pappatuntureilla tai solifereilla on kurvattu töihin ja muille asioille meijerille sen loiston päivinä.
“Kyllä meilläkin tuollainen aikanaan oli…” oli yleinen kommentti yleisön keskuudesta. Vanhat ajoneuvot ovat osa kulttuuria ja kulttuurihistoriaa siinä missä parempikin taide, harva asia vie ajatukset yhtä tehokkaasti vuosikymmenten taakse.