Ella Siltanen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmäläinen Ella Siltanen on valittu Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2023. Valinta tapahtui liiton syyskokouksessa Kajaanissa muutama viikko sitten. Hän on toiminut jo aiemmin jäsenenä liittohallituksessa. Ella kirjoitti ylioppilaaksi joulukuussa 2021 Lahden Yhteiskoulun lukion yhteiskunta- ja talouslinjalta.

Ella päätyi lukiolaisten liiton toimintaan, kun liitto teki lukioon kouluvierailun, missä esiteltiin sen toimintaa. Hän osallistui liittokokoukseen ja sieltä innostuneena haki Hämeen piirihallitukseen.

– Toimin vuoden 2019 Hämeen piirin edunvalvontavastaavana ja vuoden 2021 Hämeen piirin puheenjohtajana. Tämän vuoden olen toiminut liittohallituksessa viestinnästä vastaavana hallituksen jäsenenä.

Uusi pesti alkaa vuoden vaihtuessa ja Ellan tehtäviin kuuluu Suomen lukiolaisten liiton ja kaikkien Suomen lukiolaisten edustaminen. Hän vastaa liiton johtamisesta, edunvalvonnasta ja kansainvälisestä toiminnasta. Politiikka on läsnä arjessa jatkuvasti.

– Lobbaamme lukiolaisten ajamia asioita poliitikoille ja teemme myös yhteistyötä poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa.

Ellaa motivoi tehtävään halu vaikuttaa ja hän on hakeutunut innolla erilaisiin luottamustehtäviin ja siksi hän valitsi lukiosta yhteiskunta- ja talouslinjan. Lukiolaisten liiton toiminta on antanut hänelle kokemusta vaikuttamisesta.

– Toimiminen liitossa on tuonut elämääni upeita kokemuksia, hyviä ihmissuhteita ja omat vaikuttamisen keinot.

Ella on iloinen siitä, että Sysmän koulu on saanut vihdoin omat tilat. Hänen ensimmäisiä vaikuttamisen keinojaan oli mielenosoitus koulun parakkiasioissa.

– Koen tietynlaisena ympyrän sulkeutumisena sen, että uusi koulurakennus on valmistunut. On hienoa, että Sysmässä on vahva tahto pitää oma lukio. Se on tärkeää sekä koululaisille että Sysmän kunnalle.

Ellaa kiinnostaa tulevaisuudessa joko kulttuurituotannon tai media -alan opinnot, mutta mitään hän ei ole vielä lyönnyt lukkoon.

– Katson mihin tieni vie.

Puuro maistui herkkusuille

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kaksi koronavuotta ja niistä aiheutuneet puuropäivän tauot eivät vaikuttaneet ainakaan negatiivisesti, kun Sysmän Martat kattoivat Nuotan pöydät notkolleen erilaisia puuroja syksyn sadosta viime torstaina. Nuotan sali täyttyi ja lusikat kilisivät vauhdilla ja iloisesti lautasia vasten puuronautintojen tahdissa.

Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin katseli tyytyväisenä pitkää puurojonoa tarjoilupöydän edessä. Hän oli tyytyväinen uuteen puuropäivän paikkaan.

– Nuottaan on esteetön pääsy ja tilat ovat väljemmät kuin aiemmin Osuuspankin alakerrassa.

Puuropäivän lisäksi muutkin marttojen toiminnot ovat aktivoituneet koronan jälkeen.

– Pidämme marttailtoja maanantaisin kirjastolla joka toinen viikko ja kutsumme silloin mukaan mielenkiintoisia ihmisiä kertomaan harrastuksistaan ja työstään. Syksyn mittaan meille ovat kertoneet työstään mm. Merja Rimpioja, Korven Karitsan Nina Blomqvist ja kirjastonjohtaja Riikka Junttila. Teemme myös kesäretkiä.

Sysmän Martoissa on 23 jäsentä. Helin tähdentää, että martat eivät välttämättä ole järjestö, joka kiertää opettamassa muita mm. kotitalouteen yms. liittyviä töitä.

– Olemme enemmänkin oppijärjestö. Yksi meistä menee johonkin valtakunnalliseen tilaisuuteen ja tuo tullessaan sieltä saamansa opit meille tänne perustasolle. Kannattaa liittyä marttoihin, varsinkin nuorille meillä olisi paljon tilaa.

Eila Toivio tuli puurolle, niinkuin on aina tullut. Hän houkutteli mukaansa sisarukset Sirpa Tuomisen ja Sisko Aaltosen. Tuominen asuu nykyään kirkonkylällä, mutta on asunut ennen tätä viisikymmentä vuotta Salonsaaressa. Aaltosen kotipaikka on Valittulassa. Vaikka puuropäivillä käynti ei ole heille niinkään tuttua, niin puuron tekeminen kotioloissa on. Eila Toiviolla on aina rukiita omasta takaa ja niiden jauhaminen omalla myllyllä ja puuron valmistaminen omassa uunissa takaa hyvän lopputuloksen. Toiviolla uuni lämpenee talvisaikaan.

– Ja puuroa on haudutettava kauan. Koko yö uunin mukavassa lämmössä, silloin puuro on maukasta ja taatusti kypsää.

Joka puolelta Nuotan pöydistä kuului kehuvia kommenteja monipuolisen puuropöydän antimista. Kaikesta näki, että puuropäivää oli jo odotettu kaivaten.

Kuvassa: Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin ja ent. puheenjohtaja Annikki Korpinen olivat tyytyväisiä puuropäivän yleisömäärään.

Eila Toivio toi Sirpa Tuomisen (vas) ja Sisko Aaltosen (oik) puurolle syntymäpäivänsä kunniaksi.

Kun lehti radion omisti

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kun Lähilehti aloitti toimintansa 30 vuotta sitten, se peri edeltäjältään paikallisradion. Päijänneradio lähetti ohjelmaa taajuudella 94.9 MHz.

Radiolla ei saavutettu taloudellista menestystä, sinne suunnatut mainosmarkat olivat poissa lehden ilmoitustuotoista. Mutta ohjelmaa tehtiin ja hauskaa oli. Aivan radiotoiminnan alkuaikoina Päijänneradiossa oli töissä jopa muutama päätoiminen työntekijä, mutta 1992 ohjelmaa lähetettiin eetteriin innokkaan talkooväen toimin.

Allekirjoittanut pyöritti perjantai-iltaisin Lintan toivekonserttia, jutteli mukavia tutuiksi tulleiden soittajien kanssa ja soitti onnittelujen mukana etukäteen tulleita toivekappaleita. Monet varmaan muistavat ”Paavon listan”. Hän lähetti onnitteluja ja terveisiä kaikille tuntemilleen henkilöille joka perjantai. Varma soittaja oli muuan Helmi (nimi muutettu), jonka jutut hipoivat monta kertaa siveellisyyden rajoja ja pari kertaa jouduin katkaisemaan puhelun väkivaltaisesti. Muutamat salaperäiset terveiset aiheuttivat jopa kolmiodraamoja. Lintan toivekonserttia kuunneltiin paljon. Monet vapaa-ajan asukkaat kertoivat, että viikonloppu oli lähellä kun Piipon ääni alkoi kuulua matkalla Sysmään Vääksyn maisemissa.

Studiossa vuorollaan hääräsivät Pauli Nurminen (maa-ja metsätalous), Kari Piitulainen (kunta-asiat), Tuire Äikäs (tietokilpailut), Antti Tapanila ja Pasi Lind (musiikkiohjelmat), Ilkka Serra (yleisaiheet) ja Tapani Häkkinen (yleisaiheet). Lisäksi Päijänneradio lähetti säännöllisesti hengellistä ohjelmaa.

Muuan Olli Haikka vieraili parina kesänä studiossa lauantaisin ohjelmallaan ”Ilmankossua sua pännii”, Nyt herran nimi välähtelee telkkarissa mm. sarjojen ”Ivalo” ja ”Helsinki -syndrooma” lopputeksteissä tuottajan ominaisuudessa.

Studiossa sattui kaikenlaista. Ikivanhat tarinat unohtuneista mikrofonien sulkemisista muuttuivat todeksi. Juttelimme kerran mainostauolla Piitulaisen Karin kanssa niitä näitä, kun joku juoksi hädissään kertomaan, että kaikki menee eetteriin. No varsin siistejä juttuja me kerrottiin Markus-setään verrattuna, joka ilmoitti lähetyksensä lopuksi lähtevänsä pas…lle.

Lintan toivekonsertti oli oman radion viimeinen lähetys vuonna 1995, minkä jälkeen Häkkisen Tapani pyöritti vielä parina kesänä kesäradiota. Pari vuotta ennen lopullista radiohiljaisuutta releoimme Radio 99:n lähetyksiä omalla taajuudella.

Kuvassa: Radio 99:n legendaarinen ääni Joni Heinonen pistäytyi vierailulle studioon.

Sysmäläislukiolaisia Italian matkalla

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Muutama sysmäläislukiolainen ja kaksi opettajaa sekä huoltaja vierailivat Italiassa 13.-19.9. Vierailu liittyi Guidonian koululla järjestettyyn Mamma Roma -elokuvafestivaaliin. Guidoni sijaitsee suur-Rooman alueella.

Yhteys Italiaan syntynyi Yhteiskoulun rehtori Simo Sinervon henkilökohtaisten kontaktien kautta. Ne ovat peruja hänen edellisestä työpaikastaan Ruovedeltä.
-Guidoniassa on rehtori, joka on ollut elokuvahistorian professori. Hän päätti perustaa kouluun elokuvafestivaalit. Meillä sattui olemaan rehtori Ciccottin kanssa yhteinen tuttu ja niinpä sain soiton häneltä noin viisi vuotta sitten. Mukana on kumppaneita useista Euroopan maista, nyt siellä oli meidän lisäksi ainakin liettualaisia, saksalaisia, ranskalaisia ja romanialaisia vieraita, Sinervo kertoo.

-Päivisin tutustuimme Rooman alueen nähtävyyksiin ja iltaisin katsoimme elokuvia. Meillä oli mukana sysmäläislähtöisen Teemu Nikin leffa Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia. Liettualaisten kanssa matka saattoi myös poikia uutta yhteistä projektia.

-Olennainen juttu tässä oli, että nuoret pääsivät asumaan italialaisperheisiin ja kohtaamaan muita opiskelijoita. Mahdollisuus voi olla ainutlaatuinen nähdä italialaista elämää ja kulttuuria ruohonjuuritasolta, kehuu Sinervo.

Amanda Luts ja Minttu Vainikka olivat opiskelijoista mukana Italiassa. He kuulivat mahdollisesta Italian matkasta viime keväänä, mutta asiat varmistuivat vasta elokuussa koulun alkaessa. Matkaan oli otettava oma lyhytelokuva, jonka valmisti Amanda. Jokainen sysmäläisistä asui eri perheessä, jossa oli myös oma nuori. Amandan ja Mintun host-perheet olivat varsin erilaisia. Molemmat vaikuttivat tyytyväisiltä kokemukseensa.

-Olihan se alussa kulttuurishokki, mutta hienoa oli päästä näkemään. Talo oli tosi iso ja siellä asui iso suku samassa. Talon yläkerrassa oli tavallaan omia asuntoja. Päivät kulkivat niin, että aamulla kun herättiin, lähdettiin mopoautolla koululle, sieltä nähtävyyksille, sitten kotiin syömään ja illalla elokuvia katsomaan. Ystävystyin perheen kanssa ja olen menossa ensi kesänä uudelleen, kertoo Minttu Vainikka.

Amanda Lutsin host-perhe oli pieni. Siihen kuului vain yksinhuoltajaäiti ja 14-vuotias poika.

-Ja parasta oli tietenkin Rooman lämmin sää, tuumivat Amanda ja Minttu lopuksi.

Kuvassa: Sysmäläislukiolaiset Roomassa, vasemmalta Lumi Renvall, Amanda Luts, Minttu Vainikka ja Olga Peltola. Kuva Lea Luts.

Pyörät pyörivät Hauvalan torpalla

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Viikonloppuna pyörivät Nikkaroisissa Hauvalan torpalla monet pyörät, kun torpan viihtyisässä pihapiirissä esiteltiin monia entisajan töitä näytöstyyliin. Työnäytösten ohessa yleisöllä oli mahdollisuus herkutella nokipannukahvilla ja kotitekoisilla herkuilla. Hauvalan tilaisuuden järjestäjänä toimi Vanha Savotta, mikä toimii varsinaisesti Pälkäneellä. Vanhan Savotan emäntä Sari Kekki omistaa Hauvalan tilan Nikkaroisissa ja vierailuista tänne on tullut vuosittainen tapahtuma. Koko perhe (hartsuherra Jouko Vilkman ja perheen tyttäret Inka-Milla ja Jenna-Janika) osallistuvat Vanhan Savotan toimintaan.

Työnäytösten lisäksi Vanhan Savotan Kämppäkaupalta voi ostaa perinneasuja kuten saapashousuja, flanellipaitoja, kumiteräsaappaita ja jatsareita ja näitä tuotteita oli myynnissä myös Nikkaroisten tapahtumassa. Vaatteiden lisäksi myynnissä oli kuivaheinää, polttopuuta, närelenkkejä, erikoispuiden havuja ja linnunpönttöjä. Lisäksi eri puolilla pihaa oli nähtävillä torppa-aikakauden esineistöä ja olihan siellä näytillä myös Jaakko Kantolan vanhoja autoja.

Mutta mitäs pyöriä siellä sitten pyöri? Yleisöllä oli mahdollisuus päästä seuraamaan ainutkertaista työnäytöstä, kun paikkakunnan omat mestarit Jocke Stjernvall sekä Jaakko ja Esa Kantola esittelivät kärrynpyörän raudoitusta. Onnistunut lopputulos vaatii ammattitaito niin kyläsepältä kuin myös puusepältä, osien on sovittava millilleen toisiinsa. Yksinkertaistettuna: puuseppä tekee puusta pyörän, kyläseppä kuumentaa kärrynpyörän raudan tulella ja silloinhan rauta hieman laajenee. Raudan lyömisen paikalleen pyörän päälle tulee onnistua kertalyönnistä – ja onnistuihan se mestareilta. Kun rauta jäähtyy, se tiukkenee pyörän päälle ja varmuuden vuosi se vielä kiinnitetään pyörään pulteilla. Pyörä on valmis pyörimään!

Pihassa nähtiin myös rukin pyörä pyörimässä. Marjatta Väisänen näytti, miten villasta syntyy eri työvaiheiden jälkeen lankaa, jota syntyi lampaan villan lisäksi myös koiran karvoista.

Kuvassa: Mestarit Jocke Stjernvall (vas.), Jaakko ja Esa Kantola ovat aloittamassa kärrynpyörän raudoitusta. Edessä valmis kärrynpyörä ja taustalla nuotiossa kuumennettava rauta.

Marjatta Väisänen kehräsi rukilla lampaanvillaa ja koirankarvoja.