OmaisOiva

Helena Mäkinen
HARTOLA

OmaisOiva-kahvilaan Hartolan Apteekkiin tuli neljä hartolalaista. Toiminnanjohtaja Mari Pynnönen ja assistentti Jaana Moilanen Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:stä kertoivat ajankohtaisista asioista.

– Heinolan Seudun Omaishoitajat ja Päijät-Hämeen Omaishoitajat ovat Omaishoitoliiton alaisia paikallisjärjestöjä. Saamme STEA:lta rahoitusta koko alueella tapahtuvaan toimintaan ja järjestämme kevään ja syksyn aikana näitä omaishoitokahviloita kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Haluamme kohdata mahdollisimman monta omaishoitajaa ja välittää tietoa.

Osallistujat saivat palautelomakkeet, joihin toivottiin aiheita tuleviin kahviloihin. OmaisOiva -toiminta on kaikille omaishoitajille avointa ja maksutonta eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.

Hyvinvointialueen tulon myötä omaishoidon tuen myöntämisperusteet yhtenäistettiin ja muutoksia tuli eniten Heinolassa, jossa myöntämisperusteet tiukkenivat ja alin luokka jäi pois. Hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjaus vastaa omaishoidon tuesta hoidettavan ollessa yli 65-vuotias. Mikäli hoidettava on alle 65-vuotias, omaishoidon tuesta vastaa vammaispalvelut. Asiakasohjaajat arvioivat kotikäynneillä palvelun tarvetta. Heinolan etäpisteen asiakasohjaajat hoitavat pääasiallisesti erityisesti Sysmän, Hartolan ja Heinolan käyntejä.

– Ikääntyneiden palveluneuvonta auttaa uutta omaishoitajaa tuen hakemisessa, heiltä saa mm. lomakkeita. Kaikille sopimusomaishoitajille on lähtenyt kirje, jossa on tietoa erityisesti omaishoitajien lakisääteisistä vapaista. Siinä on omaishoidon päivystysnumero, josta saa tietoa kaikista käytännön asioista.

Kotisalossa on Hartolan palveluasumisyksikkö, johon omaishoidettavan on saanut väliaikaiseen hoitoon, nyt toiminnan jatkumisesta neuvotellaan Attendon irtisanottua sopimuksen. Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää jaksopaikat.

Pynnösen johdolla keskusteltiin kotiin saatavista palveluista (jos hoidettava ei halua palveluyksikköön), perhehoidosta ja toimeksiantosopimuksista.

– Heinolan Karpalo-koti on hyvää palautetta saanut julkisen puolen yksikkö, jossa on jaksopaikkoja.

Hyvinvointialue järjestää sopimusomaishoitajille joka toinen vuosi lähiterveysasemalla maksuttoman terveystarkastuksen. Kelan järjestämä kuntoutus ja Maaseudun Terveys ja Lomahuollon lomat on tarkoitettu kaikille omaistaan hoitaville.

– Lomia ja kuntoutuksia kannattaa hakea, niistä ei ole karsittu. Neuvomme niiden haussa, ne ovat tosi tärkeitä ja auttavat jaksamaan, kannusti Moilanen.

Seuraava OmaisOiva-kahvila on Hartolassa 22.5. klo 13 ja Sysmässä klo 15, aiheena mm. jaksaminen.

Kuvassa: Mari Pynnönen (oik.) ja Jaana Moilanen tiedottivat ja kyselivät omaishoitajien arkeen liittyvistä asioista. Tuomisina heillä oli kasseja, joissa oli mm. Omaishoitajaliiton Lähellä-lehti ja Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n tiedotuslehti. Hartolasta kaksikko lähti Sysmän kirjaston vastaavaan tapahtumaan.

Tulevaisuuden suunnittelua pahimman varalle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi valtuuttaa valitsemansa henkilön tai henkilöt huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan heikkenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan itse asioitaan.

OTM Tarja Rautsiala (Lakipalvelut Tarja Rautsiala) selvitti Sysmässä järjestetyssä tilaisuudessa kaiken oleellisen tiedon edunvalvontavaltuutuksesta, sen laatimisesta ja sisällöstä. Asia koettiin tärkeäksi, sillä Asuntovalkaman toimitila täyttyi viimeistä tuolia myöten asiasta kiinnostuneista.

– Tällaisen oikeudellisen ennakoinnin keinoja ovat esimerkiksi testamentti, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja hoivatahto.

Lisäksi valtakirjassa voi valtuuttaa hoitamaan taloudellisia ja omaisuutta koskevia asioita ja sellaisia henkilöä koskevia asioita, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä.

Rautsiala luetteli koko joukon edunvalvontavaltuutuksen sisältöön liittyviä yksityiskohtia. Valtuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen.

Valtakirja sisältää tiukat muotovaatimukset, joiden noudattamatta jättäminen voi johtaa valtakirjan pätemättömyyteen. Valtuuttaja allekirjoittaa edunvalvontavaltakirjan kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa.

Edunvalvontavaltuutuksen on täytettävä vähimmäissisältö, mikä sisältää valtuuttajan ja valtuutetun tiedot ja asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Lisäksi siitä pitää ilmetä määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan (mm. sairaus, henkisen toiminnan häiriintyminen, heikentynyt terveydentila ym. vastaavat syyt). Lisäksi kahden henkilön todistuslausuma. Valtuutettu voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) valtuutuksen vahvistamista. Valtuutetun tulee laatia omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa teettää asiantuntijalla. Sysmässä ja Hartolassa se on nykyään aika vaikeaa, sillä paikkakunnan pankkien lakiasioiden saatavuus on heikentynyt huomattavasti. Tarja Rautsiala on aloittelemassa yhteistyötä Asuntovalkaman kanssa, sillä yrityksellä on toimistot sekä Heinolassa että Sysmässä.

– Ajan mielelläni Sysmään, jos minulle on kolmen asiakkaan ajanvaraus.

Yhden edunvalvontavaltuutuksen laatiminen maksaa n. 250 euroa.

Kuvassa: Tarja Rautsiala suunnittelee yhteistyötä Raili Valkaman kanssa.

“Sysmä saa painua unholaan”

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kunnan talouspäällikkönä viime vuonna toiminut Sari Koittola irtisanoutui tehtävästään vuoden lopussa. Syyt eivät olleet ihan tavanomaisia.

-Asian muuttuminen poliisiasiaksi oli myös mahdollista. Paikallisilla toimijoilla on talot ja velat, vai mikä saa vaikenemaan. Pitää uskaltaa sanoa! Päätinkin tehdä työsuojeluilmoituksen valtuuston puheenjohtaja Veikko Kotolahdesta, jottei siellä saisi mellastaa miten hyvänsä, Jyväskylän Tilapalvelun talous- ja hallintopäälliköksi siirtynyt Koittola aloittaa.

Työ talouspäällikkönä muuttui kivireen vetämiseksi suunnilleen keväästä alkaen.

-Kotolahden kanssa yhteistyö osoittautui aina vaan hankalammaksi. Hän ilmeisesti kuvittelee olevansa “kunnan kuningas, joka voi sanoa mitä vaan ja se on nieltävä”, Koittola pohtii.

Hän korostaa yhteistyön sujuneen koko ajan hyvin muiden johtoryhmäläisten, kuten kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen, kanssa.

-En ikinä odottanut joutuvani työssäni näin paljon kosketuksiin politiikanteon kanssa. Keskustan ryhmä kampanjoi saadakseen kunnanjohtajan pois virastaan, ja minä toimin siinä välissä lyömäaseena, Koittola pohdiskelee toimijoiden motiiveja.

Kunnassa työsuojelupäällikkönä elokuussa aloittanut Waltteri Martelin vetosikin jo aiemmin toukokuussa johtoryhmän puolesta työrauha palauttamiseksi ja ylimääräisen härdellin vähentämiseksi.

-Näkemäni Kotolahden lähettämät viestit työsuojelupäällikölle olisivat helposti “iltapäivälehtikamaa”. Oliko taustalla jotain uhkailua, koska asian hoitaminen jäi sittemmin sikseen, Koittola vihjaa.

Osa keskustan ryhmästä oli Kotolahden tukena ja Koittolan mukaan hänen kimpussaan kohtuuttomine vaatimuksineen.

-Oliko entinen talouspäällikkö minua helpommin heidän ohjailtavissaan, sekin tässä taustalla varmaan vaikutti, Sari Koittola mietiskelee.

Eikä siinä vielä kaikki.

-Nurkkakuntaisuus vaivaa ja riitelyä on ilmassa koko ajan. Kaikilla on kytköksiä joka suuntaan mm. sukulaisuussuhteiden takia, joten ulkopuolisen voi olla vaikeaa tulla tähän tilanteeseen. Turhaa oli vääntää esimerkiksi lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvistin palkankorotuksesta, hänellähän on alaisia enemmän kuin kellään muulla Sysmässä eli vastuu on ihan toista luokkaa, mutta toisaalta joillekin viranhaltijoille palkankorotus tuntuu lohkeavan toisia helpommin, hän puuskahtaa.

Asiantuntemusta puuttuu hänen mukaansa jopa ihan perusasioista.

-Kuitenkin, esimerkiksi maakunnan tasolla kunnan taloustilanne on kaikesta huolimatta erinomaisen hyvä. Aiheuttaako se sitten sitä, että jonninjoutavuuksiin kiinnitetään huomiota ja niistä riidellään. Sellainen kannattaa lopettaa, ei enää eletä pimeällä keskiajalla. Sysmä saa painua osaltani unholaan. Oli kyllä pitkällä työurallani melkoisen opettavainen vuosi, entinen talouspäällikkö huokaa.

Veikko Kotolahti vastaa

-Onhan tämä minulle ja meille kaikille melkoinen kokemus. Kun kaikkien puolueiden taholta kyseltiin tarkempien talouslukujen perään, katsoin asialliseksi koota ne yhteen ja kysyä keskitetysti. Kun emme vastauksia kysymyksiimme saaneet ja teimme kyselyn yhä uudelleen, se tulkittiinkin hyökkäykseksi. Kuitenkin kaikilla valtuutetuilla on oikeus saada päätösten pohjaksi kaikki se tieto, jota ei ole luokiteltu salaiseksi. On melkoisen ennenkuulumatonta, että valtuutettujen lakiin perustuvaa tiedonsaantia rajoitetaan ja tiedon kysyjää kohtaan hyökätään hyvin epätavallisin keinoin. Poikkeuksellista oli myös tilintarkastajan usealle eri valtuutetulle antama tieto siitä, että hän oli huolissaan kunnan talouden hoidosta. Olen erittäin tyytyväinen, että asiaa tutkimaan perustettiin työryhmä, jonka kautta totuus selvinnee.

Lähilehti pyysi kirjallista kommenttia myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Lilli Karolalta, mutta ei saanut sitä maanantai-iltaan mennessä. Waltteri Martelin kertoi vastineessaan toimineensa työsuojelupäällikkönä elokuun alusta alkaen.

Meelian TREENIPÄIVÄ Sysmässä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Jonna Niemisen Meelia ja Sanni Nybergin Tahto Works järjestivät loppiaispäivänä Päijänne-Areenalla usean eri harjoitustunnin TREENIPÄIVÄN. Yhteistyökumppani Suvituuli sponsoroi osallistujille välipalapussit. Päivä alkoi kehonkoostumusmittauksilla. Yrittäjät olivat tyytyväisiä osallistujamäärään, sillä mukaan oli ilmoittautunut 23 innokasta treenaajaa.

Treenit aloittanut Sanni Nybergin kehonkoostumusmittaus tehtiin kaikille osallistujille. Harjoitussessio koostui viidestä tunnista, joista jokainen sai valita mieleisensä tuntiyhdistelmän. Valittavana oli kiertoharjoitus, HIIT-treeni, kahvakuula, RVP (reisi-vatsa-pakara) sekä TREENIPÄIVÄN päättänyt liikkuvuus /kehonhuolto-osuus.

Meelian Jonna Nieminen on toiminut yrittäjänä pää- tai sivutoimisesti vuodesta 2007 asti niin liikunnan kuin taloushallinnonkin alalla. Hän kertoo Meelian verkkosivuilla, että Meelia syntyi halusta auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisemmin. Kolmen lapsen äiti kertoo, että Meelia on hänen ”neljäs lapsensa” ja hän toivoo yrityksensä heijastavan toiminnassaan hänen omia arvojaan.

Jonna Nieminen on suuntautunut ratkaisukeskeiseen valmentamiseen.

-Taustalla minulla on hyvinvointi-, kuntosali ja PT- (personal trainer) valmennuskoulutus. Harvoin kuitenkaan yksin liikunta- ja ravitsemussuunnittelu auttaa. Vuonna 2020 kävin Life Coach -koulutuksen. Ratkaisukeskeistä valmennusta voidaan hyödyntää lähes millä tahansa elämän osa-alueella. Se auttaa asiakasta selkiyttämään ajattelutapaansa ja etenemään kohti haluttua päämäärää.

-Teen yksilövalmennusta PT:nä sekä ryhmävalmennusta mm. työpaikoilla. Ohjaan myös Kansalaisopistolla, Sysmän Sisussa sekä Voimistelijoissa. Personal trainer -valmennus toteutetaan asiakkaan toiveen mukaan joko etänä tai normaaleina lähitapaamisina. Uutena palveluna asiakkaille on puhelimeen ladattava treenisovellus, Jonna Nieminen toteaa.

Loppiaisen TREENIPÄIVÄ oli Meelian ensimmäinen tämäntyyppinen, mutta suunnitelmissa on jatkoa. Palaute oli hyvää.

-Päivän päätteeksi keräsimme osallistujilta palautteet, jotta tiedämme missä onnistuimme ja mitä kehitettävää on tulevaisuudessa. Palautteiden perusteella päivämme oli erittäin onnistunut niin järjestelyjen kuin sisällön puolesta. Toive uudesta TREENIPÄIVÄSTÄ nousi vahvasti esiin. Olemme itsekin erittäin tyytyväisiä päivään, Jonna Nieminen iloitsee.

Kuvassa: Iloiset treenaajat ryhmäkuvassa. Kuva Jonna Nieminen

Pelicansin tutut JUNNUT

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Lahden Pelicansissa pelaa tällä hetkellä useita sysmäläisiä 10 vuoden molemmin puolin olevia juniorikiekkoilijoita. Pelicans on ottanut koko Päijät-Hämeen juniorikiekkoilun siipiensä suojaan. U9-joukkueessa pelaavat Vilho Mäkelä ja Toivo Salonen, U11:ssä Onni Mannila ja Eino Salonen ja U12:ssa Eemeli Kantonen, Martti Peltola ja Vertti Uusi-Kytölä.
Harjoituksia on 2-3 kertaa viikossa ja viikonloppuisin pelejä. Harjoitukset pidetään Vääksyn ja Heinolan jäähalleissa. Vanhemmille tämä tietää melkoista kuljetusrumbaa.

Aivan kaikkiin harjoituksiin ei tietenkään päästä ja Sysmän tekojäälläkin pystyy mainiosti treenaamaan. Pelaajien isät Joni Kantonen ja Mikko Salonen ovat mukana yhdessä harjoittelevien U11- ja U12-joukkueiden valmennustiimissä. He kertovat joukkueiden harjoittelevan yhdessä, mutta kumpikin pelaa oman ikäluokkansa pelejä. U9 treenaa Vääksyssä kahdesti viikossa ja U11 & U12 kolmesti viikossa. Heidän treeninsä kiertävät kahden viikon välein Heinolan ja Vääksyn halleissa. Mikko Salosen mukaan U11-joukkueen Einolla on jo 5. vuosi menossa.
Pelejä on riittänyt ja pelimatkat suuntautuvat usein Tampereen seudulle.

-U12-joukkueella taisi olla marraskuussa yksi vapaa viikonloppu ja pelejä on joskus niin lauantaina kuin sunnuntaina. Tampereen suunnan lohkossa pelataan mm. Ilvestä, KooVeeta ja LeKiä vastaan. Muita pelipaikkoja Tampereen suunnalla on ollut ainakin Urjala, Ruovesi, Pirkkala ja Kangasala, kertoo Joni Kantonen.

Pojat pelaavat Pelicans pohjoisen joukkueessa, jossa muut pelaajat tulevat lähinnä Heinolasta ja Vääksystä. Lahdessa Pelicansilla on joukkueet Itä ja Länsi.
Peleissä ikäluokka U9 pelaa puolikkaalla kentällä pitkittäin 4 vastaan 4 peliä. Vanhemmissa ikäluokissa pelataan osittain pienpelejä, mutta U12 pelaa jo 70-prosenttisesti normaalia ison kentän peliä.

-Meillä on neljä vetäjää joukkueissa. Vastuuvalmentaja on Vääksystä. Lisäksi Pelicansin taitovalmentaja ja maalivahtivalmentaja käyvät toisinaan treeneissä. Ohjeet harjoitusten vetämiseen tulevat seurasta sähköpostilla, kertovat harjoituksia omalta osaltaan myös vetävät Kantonen ja Salonen.

He toivovat, että Pelicans toisi esimerkiksi jonkun treenipelin Sysmän tekojäällekin.
-Pelit on sujuneet hyvin. Ei ole U11:ssä juuri hävitty pienpelejä. Viimeksi kaatui Tappara, kehaisee Salonen.

Kuvassa: Pelicans-junnuista Sysmän tekojäällä vasemmalta Onni Mannila, Eino Salonen, Martti Peltola, Toivo Salonen ja Vilho Mäkelä.