Lopettakaa riitely, pyytävät kuntalaiset

Samuli Simula
SYSMÄ

Riitely poliittisessa päätöksenteossa tulisi kaikkien mielestä lopettaa. Onko se mahdollista? Vt. kunnanjohtaja Lasse Peltosen ajatuksia asiasta.

  • Sysmällä menee hyvin, vaikka välillä Päijänne myrskyää.
  • Vasta päivitetty EVP-indeksi 2025 tarjoaa ajankohtaisen peilin kuntien tilanteeseen. Indeksi vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole 2020-luvulla tasoittunut, vaan pikemminkin edelleen eriytynyt. Parhaiten menestyvät alueet keskittyvät edelleen kasvukeskuksiin, niiden kehyskuntiin sekä Pohjois- ja Tunturi-Lappiin, kun taas monissa seutu- ja maaseutukaupungeissa kehitys on ollut huomattavasti haastavampaa. Kuitenkin Sysmä sijoittuu tässä vertailussa ja omassa sarjassaan erittäin korkealle. EVP-indeksin ollessa 41,9, mikä on erinomainen tulos.
  • EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien avainmuuttujien avulla. 20 avainmuuttujaa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista.
    https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2026/kuntaliitto-ottaa-kayttoon-kuntien-elinvoimaa-vetovoimaa-ja-pitovoimaa-kuvaavan
  • Tämä on nouseva suunta ja siitä kannattaa pitää kiinni. Se vaatii toki kaikkien tahojen yhteistyötä ja samaan suuntaan soutamista. Sysmän sijainti on sopivasti syrjässä, mutta lähellä kaikkea. Sysmän sijainnin takia paikallisia palveluja käytetään ahkerasti, joka tuo leivän pöytään monelle. Päijänne ja suuri vapaa-ajan asukkaiden määrä, mahdollistavat Sysmän kokoiseen kuntaan erittäin korkean palvelutason vakituiseen asukasmäärään suhteutettuna. Sysmässä on uimahalli, erinomaiset ja hyvin resursoidut sivistyspalvelut, hieno urheilupuisto, tekojää, kivijalkaliikkeitä, urheiluliike, 2 päivittäistavarakauppaa, rautakauppoja ym. Tämä kaikki luo olosuhteita elinvoimaiselle tulevaisuudelle ja mm. luontomatkailun kehittämiselle, jos vain uskallamme ottaa haasteen vastaan ja teemme yhteistyötä asioiden saavuttamiseksi, kertoo Peltonen alkuun.

Onko päätöksenteossa oltava entistä tarkempi, jotta valituksia hallinto-oikeuteen ei tulisi?

  • Tilintarkastajalta saimme vuonna 2025 korkeimman ”kouluarvosanan” yli kymmeneen vuoteen. Taloutta ja hallintoa on siis hoidettu hyvin. Kunnan organisaation toiminta kyllä kestää kriittiset äänet. Toki myös allekirjoittanut ja Sysmän kunnan organisaatio tekee virheitä. Se on tehnyt niitä ennen minun virka-aikaani, se tulee tekemään niitä minun virka-ajallani ja tulee tekemään niitä myös virka-aikani jälkeen. Muun väittäminen on silkkaa hurskastelua.
  • Itse uskon avoimeen demokratiaan ja myös kunnioitan demokraattisen päätöksenteon tulosta. Kuntalaisen näkökulmasta tämä todentuu kuntavaaleina. Yksittäinen kuntalainen tekee tärkeän päätöksen ja antaa arvokkaan äänensä ehdokkaalle, jonka kokee edustavan sitä omaa arvomaailmaa ja toimintakulttuuria omassa kotikunnassaan. Itselle kuntavaalit ovat ne tärkeimmät ja viime kuntavaaleissa äänestin Sysmässä ensimmäistä kertaa.
  • Olemme Sysmässä olleet esillä viime aikoina mm. sahdista ja värikkäästä päättämisen kulttuurista. Ensimmäinen kunnanjohtajan pestini oli Tunturilapin Muoniossa ja seurasin vierestä silloin Kittilän varsin värikästä päätöksentekokulttuuria. Asiaa retosteltiin mediassa melkoisesti, mutta tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat olivat jo silloin Kittilässä erinomaisesti. Näin on Sysmässäkin. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat ovat varmasti varsin hyvin. Kunnanjohtajan näkökulmasta tämä on se tärkein asia. Kunta on kuntalaisia varten. Kuitenkin kuntalaiskyselyn mukaan 80 %:a kuntalaisista toivoisi rakentavampaa ja riidattomampaa toimintakulttuuria päätöksentekoon. Riidat eivät lopu itsestään vaan kaikilla pitää olla aito halu niiden lopettamiseen.
  • Nyt olen päässyt Sysmässä kokemaan erilaista toimintakulttuuria mihin olin Muoniossa kunnanjohtajana tottunut. Se on ollut varsin elämyksellinen kokemus. Päijänne ei ole aina kesäisen tyyni vaan myrskyää rajusti toisinaan. Pinnan alla on täysin toinen todellisuus, johon jokaisella on varmasti se oma kantansa ja totuutensa…
  • Valtuusto on nyt kahdesti valinnut minut hoitamaan virkaani Sysmässä. Juureni ovat vahvasti Päijät-Hämeessä ja Päijänteessä, vaikkei Sysmään minulla sidonnaisuuksia aikaisemmin ollutkaan. Vastaanotto on ollut kuntalaisilta erittäin lämmin, kiitos siitä. Kiitän myös suurta enemmistöä päättäjiä saamastani tuesta. Toki olen ammatissa, jossa ei voi kaikkia miellyttää. Kriittiset äänet kuuluvat myös korvaani hyvin ja olen niistä kiitollinen. Ne pitävät objektiivisen viranhaltijan riittävän kriittisenä omalle työlleen, mikä on tässä työssä erittäin tärkeää, vastaa vt kunnanjohtaja Lasse Peltonen.

Miten hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset vaikuttaa kunnan toimintaan ja miksi niitä tehdään?

  • Suhtaudun omaan tilanteeseeni, Sysmän erilaisiin käänteisiin sekä kiemuroihin stoalaisella tyyneydellä. Tarvittaessa alan etsiä muita töitä, jos päättäjät niin päättävät. Tällä hetkellä olen 100 %:n sitoutunut hoitamaan viiden vuoden määräaikaista virkatehtävääni valtuuston päätöksen mukaisesti. En voi kieltää joskus pohtineeni, onko tämän tehtävän jatkaminen nykyisissä olosuhteissa Sysmässä mielekästä, vaikka kuntalaisten hyvinvoinnin edellytykset täällä ovatkin poikkeuksellisen hyvät.
  • Vallitseva valituskulttuuri tietenkin mietityttää johtavia viranhaltijoita. Varsinkin kun kahtena perättäisinä vuosina -25 ja -26 YKSIMIELISESTI kunnanvaltuustossa hyväksytyistä ja päätetyistä talousarvioista tehtiin valitukset hallinto-oikeuteen. Räikein esimerkki on vuoden 2025 talousarvioon tehty valitus hallinto-oikeuteen, jossa päättäjä/valittaja itse hyväksyi kahdesti talousarvion (hallitus ja valtuusto) ilman mitään eriävän mielipiteen ilmaisua asiasta. Mitä tässä tapauksessa virkakoneisto voi enää tehdä, jos yksimielisen päätöksen jälkeen valitus tulee ihan puskista? Tietenkin jokaisen on sallittua toimia asioissa, niin kuin parhaakseen näkee.
  • Se, että valittaa asiasta hallinto-oikeuteen ei aina tarkoita, että valitus menestyisi. Jukka Elomaa teki kaksi valitusta aikanaan allekirjoittaneen viranhaltijapäätöksistä hallinto-oikeuteen, joista kumpikaan ei menestynyt, samoin on käynyt monen muun valituksen suhteen. Esko Bruun teki jopa poliisille tutkintapyynnön toimivaltani ylittämisestä Olavin toimintakeskuksen kaupassa, jossa toimeenpantiin kunnanhallituksen päättämä ostotarjous, sekään ei menestynyt. Toki mainehaittaa saavutettiin. Mitähän seuraavaksi?! Sysmän kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut hyvin aktiivinen hallinto-oikeuteen valittamisessa ja tietopyyntöjen esittämisessä kunnanviraston suuntaan. Tähän on tietenkin täysi oikeus. Totean kuitenkin, että vastineiden tekeminen ja niihin vastaaminen vie kosolti viranhaltijoiden virka-aikaa, hidastaa muiden asioiden toimeenpanoa ja turhauttaa johtavia viranhaltijoita.
  • Luonnollisesti osa valituksista menestyy, kun oikein tiheällä kammalla asioita perataan. Silloin päätös kumotaan virheen takia ja asiasta joudutaan tekemään uusi päätös. Tämä kuuluu avoimeen demokratiaan monessa muussakin Suomen kunnassa. Usein korjattu päätös on kuitenkin pääsisällöltään vastaava kuin valituksen kohteena ollut päätös. Itse kannatan toki valitusoikeutta, kun perusteet ovat muut kuin mielensä pahoittaminen ja poliittiset valtapyrkimykset.
  • Kritiikkiä ja toimintakulttuuria on myös monenlaista. Osa rakentavaa, mutta on myös ilkeydellä ja kostonhalulla maustettua. Voidaan varmaan oikeutetusti kysyä millainen kritiikki ja toimintakulttuuri vie kunnan elinvoimaa ja sen hyvinvointia eteenpäin? Muuttuuko kunnan hyvinvointi ja elinvoima nyt paremmaksi, kun yksimielisesti päätetystä talousarviosta on valitettu? Ainakin sen toimeenpano hidastuu ja vaikeutuu huomattavasti. Miten nämä valitukset vaikuttavat kunnan imagoon? Mitä miettivät mahdolliset uudet asukkaat? Näinä aikoina kenelläkään ei ole myöskään varaa menettää yhtään kuntaan mielivää yritystä tai investointia. Päättäjät on valittu päättämään asioista ja virkahenkilöstön tehtävä on päätöksien toimeenpano. Nämä kaksi asiaa on myös hyvä pitää visusti erillään, sanoo Peltonen

Millä keinoin valitukset hallinto-oikeuteen loppuvat?

  • Medialla ja varsinkin sosiaalisella medialla on oma vastuullinen rooli nyky-yhteiskunnassa, eikä lieveilmiöiltä vältytä. Kaikilla on oikeus ilmaista kantansa ja kirjoittaa asioista. Fakta ja mielipide ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Saattaa joskus tulla olettama, että niitä ”kriittisiä” huutelijoita on sosiaalisessa mediassa isokin joukko, mutta jos he menisivät torille riviin huutelemaan, niin ymmärrettäisiin, että nämä oman pahan olon purkajat ovat onneksi hyvin pieni joukko. Pääsääntöisesti Suomessa ja Päijät-Hämeessä on varsin tolkun ihmisiä ja hyvä niin.
  • Vanhana ammattipelaajana tunnustan joukkuepelin dynamiikkaa ja lainalaisuuksia. Pitää pyrkiä siihen, että kaverit ympärillä onnistuvat työssään ja saavuttavat optimaalisen suoritustason. Vanha luokkakaverini Salpausselän lukiosta Jari ”Kunkku” Litmanen on varmasti paras esimerkkini tähän. Hänen tarinansa on suomalaista jalkapallohistoriaa ja kunnioitan hänen nöyrän asenteensa säilymistä kaikkeen tekemiseen menestyksestä huolimatta.
  • Peliä ei synny, eikä varsinkaan menestystä, jos koko ajan riidellään, lyödään vyön alle, korostetaan itseä ja toista alennetaan, osoitetaan sormilla toisten virheitä, eikä nähdä omaa toimintaa kriittisesti. Hyvä päättäminen ei ole vain päätösten nuijimista; ”Hallituksen arvo syntyy tavasta työskennellä – ei yksittäisistä päätöksistä”
  • Pyrin työssäni yhteistyöhön kaikkien sidosryhmien kanssa tasavertaisesti. Yhteistyöhön ei voi ketään pakottaa ja sen pitää perustua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.
  • Työhuoneeni seinällä on kuntalain ensimmäinen pykälä: ”Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lain 1 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”, Peltonen toteaa loppuun.

Sysmäläistyneen havaintoja Sysmästä

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Reilu vuosi Sysmässä on ehtinyt kerryttää, jos jonkinlaisia havaintoja paikasta ja sen ihmisistä. Kaupunkilaistyttö päätyi Sysmään puolivahingossa elämän käänteiden kautta, mutta vuodessa on jo ehtinyt oppia yllättävän paljon sysmäläisestä arjesta

Sysmähän on kuntana pieni mutta yllättävän eläväinen. Muutin tänne lokakuun lopulla, eli ehkä ankeimpaan mahdolliseen aikaan, juuri silloin kun viimeiset kesäasukkaat olivat paenneet kaupunkeihin. Iltaisin kylä oli välillä niin hiljainen, että tunnelma oli kuin kauhuelokuvassa – tosin sillä erolla, että ainoa uhka oli aikaisin sulkeutuva kauppa. Onneksi jouluvalot pelastivat tilanteen ja toivat edes jonkinlaista valoa pimeyteen.

Sysmäläiset tuntuvat olevan ylpeitä kunnastaan – eikä suotta. Täällä on hyvä tekemisen meininki: aktiivisia yhdistyksiä, urheiluseuroja ja yrityksiä, jotka osaavat tuoda itseään esiin. Kesäasukkaat tuovat mukanaan eloa ja euroja, ja siinä olisi varmasti vielä hyödyntämätöntäkin potentiaalia. Viime kesänä sahtielokuva nosti Sysmän esiin vähän laajemminkin, ja kyllähän se kylällä huomattiin. Vaikka täytyy myöntää, että oma suhteeni sahtiin on edelleen… varauksellinen.

Arjessa Sysmässä korostuu maanläheisyys ja rauhallisuus. Elämä ei ole kiireistä, eikä tarvitsekaan olla. Tilaa on, luonto on lähellä ja välillä hiljaisuus on niin täydellistä, että omat ajatuksetkin kuuluvat turhan kovaa. Samalla Sysmä on kuitenkin yllättävän hyvällä sijainnilla – isompiin kaupunkeihin pääsee tarvittaessa nopeasti. Tänne asettuminen ei kuitenkaan tapahtunut itsestään. Pieneen kuntaan ei vain “sulauduta”, vaan mukaan pitää myös itse pyrkiä. Onneksi vaihtoehtoja on paljon: yhdistyksiä, harrastusporukoita ja tapahtumia riittää, kunhan uskaltaa lähteä mukaan. Ja kun lähtee, huomaa kyllä nopeasti, että porukkaan pääsee.

Vuoden aikana olen huomannut, että Sysmä elää vahvasti vuodenaikojen mukaan. Talvella on hiljaista ja rauhallista, kesällä taas aivan toisenlainen meininki. Puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen kesä tulee melkein shokkina, kun yhtäkkiä kaupassa pitää jonottaa ja parkkipaikat ovat täynnä.

Vaikka en vielä kutsu itseäni täysin sysmäläiseksi, olen selvästi matkalla siihen suuntaan. Ainakin olen oppinut arvostamaan sitä, että elämä ei ole koko ajan kiireistä ja että hiljaisuus ei ole puute, vaan joskus jopa luksusta.

Mutta nyt kiinnostaisi kuulla muiden tarinoita – mikä sai sinut muuttamaan Sysmään tai Hartolaan? Oli syy sitten rakkaus tai eläkkeelle jääminen, osallistu kyselyyn Lähilehden facebookissa ja jaa oma tarinasi. Koostetta luvassa Lähilehdessä!

Kuva: Kotiutumista Sysmään auttoi myös rakkaat lemmikit ja harrastukset.

Lyhyt talvi nakertaa suksimyyntiä

Toimittajan vierailupäivänä Urheilu Valoselle aurinko paistaa ja hanget kimaltelevat, suorastaan houkuttelevat hiihtolenkille. Suksikauppias Harri Aaltonen ei kuitenkaan kehu kauden suksimyynnin lukuja.

  • Kausi on tosin vielä kesken, mutta lumihan tuli maahan vasta vuodenvaihteessa, kaudesta tulee lyhyt. Koronavuosi oli suksimyynnin suhteen huippuhiljainen, sitä seuraava vuosi vielä huonompi ja nyt ollaan menossa myynnissä niidenkin alle.

Talouden tiukka tilanne näkyy ihmisten ostoskäyttäytymisessä.

Välineistä ei hiihdon harrastaminen jää Sysmässä kiinni. Suksimerkit (mm. Fischer, Atomix, Salomon) kehittävät tuotteitaan entistä paremmiksi, pitopohjien ja fluorittomien voiteiden kehittely on tällä hetkellä vauhdikkainta, kertoo Harri Aaltonen.

Hiihtäminen ei jää kiinni myöskään hiihtoladuista. Ohrasaaressa, Tervalepikon maisemissa ja Virtaalla Kaartintieltä eteenpäin on ainakin hiihdettävissä hyvät ladut, mahdollisesti muuallakin.
Talvi tuo lumen lisäksi ulkoilijoille käytettäväksi jää -elementin.

  • Kyllä täällä on opittu luistelemaan, uusia luistimia myydään ja vanhoja teroitellaan. Luistin on tosin väline, joka siirtyy usein lapsiperheessä vanhemmalta nuoremmalle. Jääradan avaaminen Suopeltoon on houkutellut asiakkaita retkiluistinostoksille.

Sisäpelien harrastamiseen tarvitaan pelikenkiä, mailoja ja suojalaseja. Tennistä ja sulkapalloa pelataan kaikkina vuodenaikoina, padelia kesäaikaan.

Urheilu Valonen tunnetaan monipuolisten ja laadukkaiden kalastustarvikkeiden hankintapaikkana. Tosin talvikalastamista harjoittavat entistä harvemmat ja iäkkäämmät kalamiehet ja -naiset. Harri Aaltosen mukaan pilkkivälineiden ja verkkojen myynti talviaikaan on vähentynyt selvästi.

Ulkoiluvaatteet ovat tärkeä osa Urheilu Valosen tuotepalettia.

  • Vaaterekillä näkee sen, että pakkaset paukkuu. Ihmiset ovat oppineet hankkimaan helppohoitoisia ja pesunkestävistä materiaaleista valmistettuja asuja. Tässä kohtaa suosittelen kotimaisia Merino -tuotteita (alusasut ja sukat), vinkkaa Harri.

Pyöräilysta on tullut viime vuosina ympärivuotinen laji, kalusto vain valitaan ajankohdan ja kelin mukaan. TV -kasvo Mikko Peltola ja hänen poikansa Osmo ovat olleet hyviä innostajia tässä lajissa ja se on näkynyt myös Urheilu Valosen toiminnassa.

Kuvassa: Paljon on tavaraa Harrin kaupassa. Vasemmalla kuvassa on esillä paljon puhuttuja pitopohjia.

Kyösti Piippo, Sysmä

Edustuksen tuskien taival

Ei olisi viime lauantaina uskonut, että pääsiäiseen on vielä kotvasen aikaa, kun Bandy Boys 88:n 3-divarissa rypistelevä edustusjoukkue esitti melkoista kärsimysnäytelmää. Kahden ottelun päivä ei suuria riemunkiljahduksia tuonut. Lähtöasetelmat olivat jo melko kaoottiset, kun puolikuntoisia pelaajia maaniteltiin pelaamaan, yksi nukkui pommiin ja toimitsijoita rekrytoitiin vielä kymmentä minuuttia ennen peliä.

Avauspeliin sarjan suvereenia sarjakärkeä Bengalsia vastaan saimme raavittua kymmenen kenttäpelaajaa. Tiedossa oli, että paine tulee olemaan kova ja valmennus ohjeistikin joukkuetta melkoiseen siilipuolustukseen. Edellisessä kohtaamisessa BB pystyi jopa horjuttamaan vierumäkeläisiä ja peli oli vauhdikasta molemmin puolin. Nyt vanhat loiston päivät olivat etäinen muisto vain, kun kotijoukkue sai körököröä oikein olan takaa. Laukauksia sateli ja niitä yritettiin epätoivoisesti peittää, mutta jo ensimmäisen erän jälkeen tilanne oli 1-6. Toisen 1-11 ja kolmas erä ei ehtinyt vanheta kuin 56 sekuntia, kunnes pelin päättävä 12 maalin ero oli syntynyt. Joukkue oli kuin peurat ajovaloissa ja pelin päätteeksi pelaajat pyysivätkin yleisöltä anteeksi. BB:n ainokaisen teki Nico Hildén.

Toiseen peliin saimmekin pari pelaajaa lisää, kun navettahommat ja lasten hoitokuviot oli saatu setvittyä. Vastassa oli sarjan alempaa keskikastia oleva HoSB (Hollola). Tässä näimme, että tiiviillä puolustuspelillä meillä olisi ollut mahdollisuudet jopa pärjätä. Kaikki näyttikin kelvolliselta aina ensimmäisen erän loppuminuuteille asti, jolloin HoSB sai kahteen minuuttiin kolme maalia. Tässä vaiheessa kävi perinteiset, aloimme puristaa mailaa ja usko alkoi loppua. Toisen erän alku meni jälleen enemmän ja vähemmän sekoillessa. Hetkellistä lohtua toi Eero Sippolan sinnikkäästi tekemä 5-1 kavennus. Kolmannessa erässä oli omat hetkensä, mutta lopputulos silti vastustajalle 8-2. Tehot Sippola 1+1 ja Joni Kantonen 1+0.

Yksittäisistä positiivisista suorituksista huolimatta Bandy Boysilla oli surkea päivä ja mokkapalat taisivatkin olla turnauksen parasta antia. Koko kausi on ollut melkoista räpiköintiä ja vaarana onkin jälleen sarjatason lasku. Jotain tarttis tehjä!

Kirjoittaja on joukkueen vasen pakki ja kapteeni, sekä mokkapalojen leipuri.

Jesse Hildén, SYSMÄ

Kuvassa: Bandy Boys 88 ja HoSb ryhmittyneinä aloitukseen.

Eero Sippola (80) kirmaa maalin jälkeen vaihtoaitiota kohti keräämään onnitteluläpyjä.
Bandy Boys rakentelemassa kuvioitaan hyökkäyspään vapaalyöntiin.

Lintan Koskikahvila avautuu

Sysmän Tainionvirta Oy:n tiedote 29.1.2026

Lintan Koskikahvila avautuu Virtaankoskella toukokuussa.

Virtaankoskella on tehty virkistys- ja matkailualueen kehittämistoimia kosken vapauttamisen jälkeen Päijänne-Leaderin ja Hämeen ELY:n, nyt Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus, hankkeiden avulla. Rakenteita on rakennettu, ympäristöä muokattu toimivammaksi sekä viihtyisämmäksi luontoa ja historiaa kunnioittaen. Nämä toimenpiteet mahdollistavat myös alueelle uudenlaista toimintaa, kuten grillikodan käytön ja sinne palvelujen tilaamisen, kalastajille opas- ym. palvelut, opastetut kierrokset alueella sekä paljon kysytyn ja toivotun kahvilatoiminnan. Lue lisää https://www.virtaankoski.fi/virkisty/

Syksyllä kuulutimme mm. sosiaalisen median kautta toivetta löytää Virtaankoskelle kahvilatoimintaa tuottava taho. Sellainen löytyikin ja syksyn keskustelujen jälkeen pääsimme nyt tammikuussa kirjoittamaan sopimuksen kesäkauden 2026 toiminasta jatko-optiolla.

Toimija on sysmäläisille, vapaa-ajan asukkaille kuin myös alueella matkaileville hyvinkin tuttu Lintan kahvilan yrittäjä Tuija Rajavuori.

Lintan Koskikahvila aloittaa toimintansa Virtaankosken tiilivoimalaitoksen terassilla
toukokuussa 15.5.2026 ja jatkaa alustavasti sovitusti 15.8.2026 saakka. Aukioloajoista tiedotetaan huhti- /toukokuussa tarkemmin.

Olemme todella iloisia, että saamme Virtaankoskelle Tuijan, Lintan kahvilan kokeneen ja innostuneen yrittäjän.

Kuvassa: Tuija Rajavuori ja Sysmän Tainionvirta Oy:n toimitusjohtaja Matti Viialainen kättelemässä sopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Kuva Sari-Anna Vilander.