Avainsana: Sysmä

Julkaistu

Näkötornin korjauksen viivästyminen huolestuttaa 

Lehdistötiedote 17.6.2026

Päijätsalon Osuuskunta ryhtyy toimiin

Päijätsalon Osuuskunta valmistautuu tukemaan Päijätsalon näkötornin ja alueella sijaitsevien muiden rakenteiden kunnostusta. Osuuskunta on huolissaan korjausten viivästymisestä ja vetoaa alueen tulevaisuuden turvaamiseksi yhteiseen vastuuseen.  Syksyllä avataan keräys, johon Osuuskunta sitoutuu lahjoittamaan 10 000 euroa. Osuuskunta katsoo, että alueen rakenteiden kunnossapidosta huolehtiminen on investointi sekä luontoperintöön että Sysmän vetovoimaan.

Päijätsalo on yksi Päijänteen kansallispuiston tunnetuimmista ja Etelä-Suomen suosituimmista luontokohteista. Alueen maamerkkinä tunnettu näkötorni on ollut suljettuna turvallisuussyistä, eikä korjauksen aikataulusta ole vielä varmuutta.

Päijätsalon Osuuskunta vastasi Päijätsalon näkötornin, luontopolkujen ja virkistysrakenteiden ylläpidosta vuoteen 2001 saakka, jolloin alue siirtyi osaksi Päijänteen kansallispuistoa Metsähallituksen hoidettavaksi. Vaikka Osuuskunta ei enää vastaa alueen ylläpidosta, se kokee edelleen vahvaa vastuuta yli sadan vuoden ajan vaalimansa virkistys- ja luontokohteen tulevaisuudesta.

– Päijätsalo on tärkeä osa Sysmän luontoa, matkailua ja paikallista identiteettiä. Alueen rakenteiden kunnosta on huolehdittava niin, että tulevatkin sukupolvet voivat nauttia siitä turvallisesti, osuuskunnan hallituksesta todetaan.

Keräys näkötornin ja laiturin kunnostamiseksi

Päijätsalon Osuuskunnan osuuskuntakokous valtuutti hallituksen perustamaan keräystilin Päijätsalon näkötornin korjaamista ja Pyydysniemen laiturin uusimista varten. Osuuskunta päätti samalla lahjoittaa hankkeeseen 10 000 euroa.

Keräystili avataan, kun Metsähallituksen tarkempi kustannusarvio näkötornin korjauksesta valmistuu syksyllä 2026. Osuuskunta tiedottaa keräyksen käynnistymisestä erikseen.

Osuuskunta kannustaa Sysmän kuntaa, alueen yrityksiä, mökkiläisiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä osallistumaan yhteiseen ponnistukseen Päijätsalon rakenteiden säilyttämiseksi.

115 vuotta yhteistä työtä Päijätsalon hyväksi

Vuosi 2027 on Päijätsalon Osuuskunnan 115. toimintavuosi. Vuonna 1912 perustettu osuuskunta on koko historiansa ajan vaalinut Päijätsalon luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvoja sekä edistänyt alueen käyttöä kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Osuuskunnan toiminta-ajatus on säilynyt vuosikymmenten ajan samana: huolehtia Päijätsalon ainutlaatuisen luontoympäristön säilymisestä sekä tukea alueen yhteisöllisyyttä, virkistyskäyttöä ja elinvoimaa.

– Päijätsalo on ollut Osuuskunnan toiminnan ytimessä jo yli sadan vuoden ajan. Haluamme omalta osaltamme varmistaa, että alue säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville.

Hallitukseen uusia voimia

Lauantaina 13.6. pidetyssä Osuuskuntakokouksessa valittiin osuuskunnalle uusi hallitus toimintakaudelle 2026–2027. Puheenjohtajana jatkaa Risto Harju ja hallituksessa jatkavat Riitta Koivunen, Marjukka Laurola ja Oskar Leistén. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Juha Rantanen. 

Samalla osuuskunta esittää lämpimät kiitokset pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle Annakaisa Virintielle hänen merkittävästä panoksestaan Osuuskunnan toiminnan kehittämisessä ja Päijätsalon hyväksi tehdystä työstä.

Tukea nuorten musiikkiharrastukselle

Osuuskunta jatkaa myös paikallisten nuorten tukemista. Hallitus päätti mahdollistaa kolmen sysmäläisen nuoren osallistumisen Sysmän Suvisoiton musiikkileirille myös tänä vuonna.

Tuki on osa osuuskunnan pitkäjänteistä työtä paikallisen yhteisön, nuorten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuurielämän vahvistamiseksi.

Lisätiedot:
Risto Harju, hallituksen puheenjohtaja, puh. 0400 624 888
Päijätsalon Osuuskunta
www.paijatsalonosuuskunta.fi

Julkaistu

Mopot Meijerillä

Lauri Hildén
SYSMÄ

Viimeistään kesäkuun alkupuoli on sitä aikaa, kun harrasteajoneuvot kaivetaan talvisäilöstä takaisin ajoon. Sysmässä vanhat kulkupelit pääsivät esille vanhan osuusmeijerin pihalle, kun Janne Lehtinen organisoi toista vuotta putkeen vanhoille mopoille ja muille menopeleille suunnatun näyttelyn. Tarjolla oli kahvia juotavaksi ja kiiltäviksi puleerattuja ajopelejä ihailtaviksi.

Paikalle saapui parisenkymmentä mopoa ja mopon omistajaa, ja sopivasti sunnuntaille poutaantunut sää houkutteli paikalle runsaasti kiinnostunutta yleisöä. Osallistujia oli niin Sysmästä kuin naapurikunnistakin, esimerkiksi Hartolasta oli saapunut paikalle kaksi innokasta alan harrastajaa.

-Jääsjärven ympäriajoa ollaan jokunen kerta harrastettu, nyt vaan matka piteni, kun joutuu Pertunmaan sijaan koukkaamaan Mäntyharjun kautta, veistelivät herrasmiehet viitaten edellä mainittujen kuntien yhdistymiseen.

Hartolan miehet olivat tuoneet näytille vuodelta 1977 olevan Tunturi Super Sportin ja 1960-lukulaisen Soliferin. Jälkimmäisen perään oli tehty tyylikäs kuljetuskärry, ja tarakalta löytyi puinen “haitarilaatikko”. Laatikolla tavoiteltiin samanlaista tunnelmaa kuin tv-sarjassa “Mooseksen perintö”, jossa vannoutunut mopomies kanttori Piiparinen ajelee samanlainen laatikko mopon perässä.

Ajoneuvoharrastajien merkkiuskollisuudesta puhutaan usein, mutta ainakin Sysmässä harrastajien talliin mahtuu monenlaisia menopelejä. Tunturi-harrastajalla saattaa hyvinkin olla omistuksessaan jokunen Solifer ja päinvastoin. Nämä kaksi olivatkin tapahtuman yleisimmät merkit, mikä ei toisaalta ole yllätys, ovathan molemmat kotimaisia tuotteita. Tuontitavaraa ei meijerin pihalla tällä kertaa juuri näkynytkään, vaikka monelle ulkomaalaiselle merkillekin löytyy Suomesta oma harrastajakuntansa.

Mopojen ikähaarukka ulottui 1950-luvun puolelta ainakin 1980-luvun taitteeseen. Miljöö sopi erinomaisesti ikääntyneille menopeleille – on helppo kuvitella, että juuri samanlaisilla pappatuntureilla tai solifereilla on kurvattu töihin ja muille asioille meijerille sen loiston päivinä.

“Kyllä meilläkin tuollainen aikanaan oli…” oli yleinen kommentti yleisön keskuudesta. Vanhat ajoneuvot ovat osa kulttuuria ja kulttuurihistoriaa siinä missä parempikin taide, harva asia vie ajatukset yhtä tehokkaasti vuosikymmenten taakse.

Julkaistu

Paikallisjournalismin tulevaisuus on turvattava

Paikallislehtien itsenäisten kustantajien yhteinen kannanotto

Lähilehti on tässä ja nyt. Lähilehteä kannattaa lukea, koska Lähilehti tiedottaa, kirjoittaa asioista ja ilmiöistä, haastattelee henkilöitä, kysyy kunnan päättäjiltä, mitä muut eivät kysele, raportoi tapahtumista ja kertoo monista, monista muista asioista, mutta kuinka kauan?
Itsenäisten lehtien, kuten Lähilehdenkin kannanotossa on karua kieltä paikallislehtien kurimuksesta, mutta se ei ole millään tapaa liioiteltua, vaan se on totisinta totta.
Kun kunnat, yritykset ja yhdistykset ilmoittavat Lähilehdessä, on se kaikkien sysmäläisten, hartolalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden etu. Lähilehti on olemassa ja sitä on syytä käyttää aktiivisesti. Ei kannata odottaa siihen saakka, että älähdetään vasta sitten, kun Lähilehti lakkaa ilmestymästä.

Marttiina Lallukka, päätoimittaja, Lähilehti

Paikallislehdet ovat suomalaisen lähidemokratian ja arjen tiedonvälityksen kivijalka. Jokaisen kunnan alueella tarvitaan riippumaton media, joka seuraa päätöksentekoa, valvoo vallankäyttöä sekä uutisoi paikalliset asiat ja kertoo paikallisyhteisön tarinat. Viime vuosien kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa paikallislehtien toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti – erityisesti jakelukustannuksien rajujen korotusten vuoksi.

Postin hinnoittelun muutokset ovat nostaneet jakelun kustannuksia kohtuuttomasti. Korotukset ovat olleet moninkertaisia yleiseen kustannuskehitykseen verrattuna, ja ne ovat kohdistuneet erityisen raskaasti 1-2 kertaa viikossa ilmestyviin paikallislehtiin. Vaikka paikallismedioilla on toimivia digitaalisia jakelukanavia, painetun lehden jakelu on edelleen tärkeä ja tavoittavuutta merkittävästi täydentävä kanava. Digitaalinen jakelu ei siis poista tarvetta kohtuuhintaiselle fyysiselle jakelulle.
Ehdotamme, että valtio perustaa uuden määräaikaisen jakelutuen tai muuttaa nykyisiä tukimuotoja niin, että se huomioi paremmin paikallislehdet.

  • Tuki kompensoisi Postin viime vuosien kohtuuttomat hinnankorotukset, jotka ovat heikentäneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden lehtien toimintaedellytyksiä.
  • Tuki olisi määräaikainen, ja sen aikana tulee varmistaa pysyvä ratkaisu kohtuuhintaisen ja -ehtoisen 1-2 kertaa viikossa tapahtuvan jakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.
    Pysyvänä ratkaisuna esitämme kohdennetun mediatukijärjestelmän perustamisen paikallisjournalismille.
    Ehdotamme pysyvää, kohdennettua mediatukea, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen kunnan alueella päätöksentekoa seuraa vähintään yksi riippumaton paikallismedia.
  • Kaikilla alueilla ei ole enää kaupallisia edellytyksiä paikallismedian toiminnalle. Väestön keskittyminen, mainostulojen siirtyminen globaaleille alustoille ja jakelukustannusten nousu ovat murentaneet paikallisen uutistoiminnan taloudellista pohjaa.
  • Ilman tukea Suomeen syntyy uutiserämaita, alueita, joilla ei ole lainkaan journalistista seurantaa.
  • Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii.
  • Kohdennettu tuki on esimerkiksi muissa pohjoismaissa käytetty ja toimivaksi todettu ratkaisu. Useissa Euroopan maissa on jo käytössä paikallismediaa vahvistavia tukimalleja, jotka turvaavat alueellisen uutisoinnin jatkuvuuden.

Lisätiedot
Jukka Huikko, toimitusjohtaja (Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy), päätoimittaja (Ylä-Satakunta)
029 1706 681
jukka.huikko@ylasatakunta.fi

ALLEKIRJOITTAJAT

Jussi Äärynen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ilmajoki-lehti Oy (Ilmajoki-lehti)
Tuomo Seppänen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kustannus Oy Puolangan DTP (Puolanka-lehti)
Johannes Ujainen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Kurikka-lehti Oy (Kurikka-lehti)
Pohjankyrön Media Oy (Pohjankyrö, Kyrönmaa, Tejuka) Jalasjärvi Oy (JP Kunnallissanomat)
Tuomas Koivuniemi Kauhajoen Kunnallislehti Oy (Kauhajoki-lehti)
Sanna Makkonen, toimitusjohtaja Ruoveden Sanomalehti Oy (Ruovesi-lehti / Teisko-Aitolahti-lehti)
Hanna Kankaanpää, päätoimittaja Kotiseudun Sanomat
Juha Aro, päätoimittaja, toimitusjohtaja Punkalaitumen Sanomat Oy (Punkalaitumen Sanomat)
Marttiina Lallukka, toimitusjohtaja/päätoimittaja Sysmän Sanomat Oy (Lähilehti)
Veli-Pekka Kelloniemi, päätoimittaja Iitinseutu
Sari Sirkkiä, päätoimittaja-toiminnanjohtaja Juuka-seura ry (Vaarojen Sanomat)
Marko Torni, toimitusjohtaja-päätoimittaja Keski-Karjalan Paikallislehti Oy (Koti-Karjala)
Marko Nikkanen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Joutsan Seutu Oy (Joutsan Seutu)
Pasi Salo, toimitusjohtaja-päätoimittaja Urjalan Sanomat Oy (Urjalan Sanomat)
Heikki Koskinen Padasjoen Sanomat Oy (Padasjoen Sanomat)
Kuhmoisten Sanomat Oy (Kuhmoisten Sanomat)
Jaana Tanner Padasjoen Sanomat
Matti Kuoppala, päätoimittaja Pohjanmaan Viitosmedia Oy (SeutuMajakka)
Mari Tuohiniemi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kangasalan Sanomat Oy (Kangasalan Sanomat)
Susanna Landor, päätoimittaja, toimitusjohtaja ÅU Media Ab (Åbo Underrättelser ja Pargas Kungörelser/Paraisten Kuulutukset)
Elina Jyrinki, päätoimittaja-toimitusjohtaja Tervareitti Oy (Tervareitti)
Anna Hakama, päätoimittaja Pitäjäsanomat Oy (Orimattilan Sanomat)
Pekka Keväjärvi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Paikallislehti Rantapohja
Tiina Judén, päätoimittaja Puumala-lehti
Katri Linnikko, päätoimittaja-toimitusjohtaja Präntti Oy (UutisOiva)
Milla Sirén, toimitusjohtaja Pirmediat Oy
Timo Kuukasjärvi. toimitusjohtaja Turun Seutu Oy (Turun Tienoo)
Jarno Keskinen, toimitusjohtaja Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy (Alasatakunta)
Pauliina Vilenius, päätoimittaja Lauttakylä-lehti
Juha Saastamoinen, toimitusjohtaja Kiuruvesi Lehti oy (Kiuruvesi)
Jari Kallio, päätoimittaja Sulkava-lehti
Tapio Romppainen, päätoimittaja Kotiseutulehti Sieviläinen
Jukka Huikko, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy (Ylä-Satakunta)

Kuvassa: Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii. Sekä toive, että tilaisit paikallisen Lähilehden.

Julkaistu

Suurta maailmaa kohti

Lauri Hildén
SYSMÄ

Sysmän lukiosta valmistui tänä keväänä 16 uutta ylioppilasta. Määrä on tämän vuosikymmenen suurin, mikä antaa toivoa koko lukion tulevaisuudelle. Ylioppilaaksi valmistuneelle Sanna Konnulle oli tärkeää, että hän pääsi käymään lukion juuri kotikulmillaan.

-Mun mielestä se on tosi tärkeää. Se ryhmä siellä, se sama porukka ja samat opettajat – tunnelma on paljon kotoisampi eikä tarvitse jännittää sosiaalisia asioita, vaan voi keskittyä opiskeluun, hän sanoo.

Itse juhlapäivästä hänelle jäi lämpimät muistot. Haastatteluhetkellä juhlasta oli kulunut jo viikko, joten tapahtumia oli ehtinyt jäsennellä jo hetken aikaa.

-Päällimmäisenä on mielessä se, että olipa hyvä sää! Koululla oli muuten normaali juhla, mutta tällä kertaa istuttiin vaan itse eturivissä paraatipaikoilla, joten se oli vähän hassua…

Pidin myös ylioppilaan puheen, lähinnä puhuin luokkakavereista ja vähän siitä, että ei siellä koulussa aina pelkästään opiskelun ilosta käyty. Yhteisö ja kaverit ovat niin iso osa koulunkäyntiä, Sanna toteaa.

Suosikkiaineikseen koulussa hän mainitsee historian ja maantiedon, joiden opiskeleminen voisi kiinnostaa myös tulevaisuudessa. Sysmän taakse jättäminen on aikanaan iso askel, mikä ei kuitenkaan vielä erityisesti tuoretta ylioppilasta pelota.

-Onhan se tietenkin jännää. Mutta kyllä tähän mennessä kaikesta on selvitty, kunhan vain löytää sellaisen paikan missä itse haluaa olla. Kyllä siihen luottaa, että löytää oman paikkansa kuitenkin. Jotenkin asiat yleensä lutviutuvat.

Ensi vuonna Sannaa odottaa välivuosi työn merkeissä Sysmän S-marketissa. Työ on tuttua, mutta tarjoaa silti säännöllisesti uusia kokemuksia.

-15-vuotiaana aloitin työt ja nyt lähtee viides kesä, kyllä siinä kokemusta alkaa olla jo jonkin verran. Joka vuosi saa kuitenkin uusia vastuualueita, ja tulee aina mielekästä uutta tekemistä. Koskaan ei tiedä millainen seuraava asiakas on, joten työ pysyy mielenkiintoisena, hän kuvailee.

Työn lomassa hän aikoo ottaa kesän rennosti. Tulevaisuus on avoinna, mutta esimerkiksi tutkijan tai opettajan työ saattaisivat kiinnostaa. Sysmään palaamistakaan hän ei sulje pois. Kysyttäessä, mistä hän tulevaisuudessa unelmoi tai haaveilee, vastaus on liki filosofinen.

-Varmaan vaan sellaisesta, että pystyisi elämään ilman sen kummempia pelkoja eikä tarvitsisi miettiä mitään ihmeellistä. Sellaista simppeliä elämää. Ei sitä ajatusta halua ainakaan rajoittaa. Pitää olla avoin sille, että voi asua vaikka missä ja tehdä vaikka mitä.

Kuvassa: Valkolakki päässä on helppo hymyillä. Kuva Sanna Konnun albumista.

Julkaistu

Itte-säätiö 10v

Samuli Simula
SYSMÄ

Itte-säätiön kymmenvuotisjuhlia juhlittiin säätiön yhteistyötahojen ja hallintohenkilöiden kesken.

Säätiön käynnistysprosessissa keskeisessä roolissa oli silloinen kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki. Aktiivisena kunnan virkamiehenä hän näki kuntasektorin tulevaisuuden haasteet ja oivalsi kunnan omaisuuden säätiöittämisen tärkeyden. Mukana oli vahvasti tilintarkastaja Osmo Aalto.

  • Kymmenen vuotta sitten olivat kuntaliitokset voimakkaasti esillä. Sysmän kunta oli vakavarainen ja päätti suojata pitkäjänteisellä työllä saadun omaisuuden suojaan mahdollisilta kuntaliitoksilta. Perustetun säätiön pesämuna oli 50 000 euroa rahaa ja 215.91 hehtaarin metsäomaisuus, jonka silloinen kirjanpitoarvo oli 367 000 euroa, avaa Hannu Sireni tilaisuutta.

Kuntaliitosten uhka ei ole kadonnut. 

Itte-säätiön hallitus on ollut koko kymmenen vuotta sama. Mukana Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg, Maire Kalliokoski, Veli-Pekka Koskinen, Tuula Nieminen ja pj. Hannu Sireni.
 

  • Hallitus on ollut erittäin ratkaisukeskeinen. Asiat käydään suoraan, avoimesti ja perusteellisesti läpi, kiittelee Hannu.
  • Säätiö on jakanut avustuksia kaikkiaan 208 600 euroa sysmäläisille yhteisöille ja järjestöille. Nostan esille kunnan organisoiman nuoria työllistävän Nuori Työ – projektin, jolle annetaan avustusta vuosittain 5 000 euroa. Säästöpankinkulman ITTETUPA- on ollut onnistunut investointi. Tilassa on tällä hetkellä 17 toimijaa ja merkittävä n. 30 000 euron satsaus vuodessa on onnistunut, kertoo asiamies Heikki Kuurne.
  • Säätiön sijoitusvarallisuus on noussut 900 000 euroon. Kymmenen vuoden aikana metsänmyyntituloja on tullut n. 375 000 euroa.  Metsäala on nyt 195 hehtaaria ja arvo on n. 1 milj. euroa, kertoo asiamies Heikki.
  • Aika varovasti on metsän arvo laskettu. Mikäli miljoonalla lähtee, niin ostan heti, pitkäaikaisena hallintoneuvoston pj:na toimineen Olavi Peltolan kommentti saa kuulijat nauramaan. 

Hallintoneuvoston jäsenet ovat nyt pj. Virpi Streng, varapj. Tuomas Jutila ja jäsenet Jyri-Pekka Schildt, Risto Väntti, Jouni Nurmela, Juha-Matti Honkanen ja Juha Urpala. 

  • Meillä on mukana toiminnassa talouden ja kunnallishallinnon moniottelija, joka pitää yhteyttä viranomaistahoihin ja etsii päätösten tueksi tarpeelliset taustatiedot. Kiitos tästä kuuluu Heikki Kuurnelle, lopettaa Hannu.

Kuvassa: Hallintoneuvoston ennen juhlatilaisuutta pidetyssä juhlakokouksessa päätettiin lahjoittaa 5000 euroa Sysmän Yrittäjät ry:lle palveluoppaan toteuttamista varten. Seisten puhuu Hannu Sireni ja taustalla istuu Heikki Kuurne.