Sisu palkitsi urheilijoitaan

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Sisu palkitsi aktiivisia urheilijoita ja toimitsijoita viime torstaina jääkiekkokaukalolla. Seuran puolelta palkittiin vuoden 2023 urheilija ja vuoden joukkue, sekä julkistettiin Aarne ja Märta Koskelon säätiön stipendien saajat. Seura palkitsi kaksi aktiivista talkoolaista ja jaostot jakoivat vielä omia lajipalkintojaan.

Vuoden joukkueena palkittiin hyvin menestynyt ammuntajaoston pistoolijoukkue Ari Meinander, Antti Pesonen, Otto Suuronen, Antti Pahalahti ja Pasi Koivunen.

Vuoden urheilijaksi valittiin Anneli Mörä-Leino. Hän voitti mm. Suomen mestaruuden yksinsoudun keskimatkan N60-sarjassa Pirkan Soudussa viime kesänä. Mörä-Leino oli vastaanottamassa tunnustuspalkintoaan. Hän kertoi Tampereella heinäkuussa järjestetyssä kilpailussa vallinneesta sateesta ja kovasta tuulesta. Tämän vuoksi kilpailtava matka lyhennettiin noin puoleen. Soutaja oli otettu Sisun tekemästä valinnasta ja hän kertoi iloisen monisanaisesti harrastuksestaan. Mörä-Leino nauroi, kuinka menestyksestä innostuneena kotiin on nyt hommattu palkintokaappikin.

Muut palkitut: Koskeloiden säätiön stipendit saivat Katri Saavalainen hiihto, Hanna Toivonen hiihto ja Tuuli Salonen yleisurheilu.

Aktiivisina talkoolaisina palkittiin niin Hippo-kisoissa, Avanti Challengessa kuin Tour de Sysmä -tapahtumissa mukana olleet Juha Rantahakala ja Juha-Matti Honkanen.

Jaostot palkitsivat aktiivisia urheilijoita Urheilu-Valosen lahjakorteilla seuraavasti: Timi Nieminen lentopallo, Ninni Rimpioja pesäpallo (lisäksi pesäpallojaosto luovutti liikuntapaikkojen hoitaja Mikko Saloselle kiitosmitalin erinomaisesta kentän hoidosta), Reijo Leino soutu, Pirkko Rantahakala pyöräily (ketjuhuolto), Niklas Jokinen jalkapallo, Kalle Hiltunen jalkapallo, Onni Mannila yleisurheilu, Isla Siniranta yleisurheilu ja Aatu Saarinen yleisurheilu.

Tsempparipalkintoina jaettiin vielä uimalippuja uimahalliin seuraaville: Eetu Toivonen pesäpallo, Mea Nieminen yleisurheilu, Silja Iivonen yleisurheilu, Ella Nurminen hiihto, Elias Uusitalo hiihto, Minttu Saarinen yleisurheilu, Väinö Virman yleisurheilu, Taika Kettu yleisurheilu, Vanamo Sinisalo lasten liikunta ja Artem Telizhenko jääkiekko.

Kuvassa: Vuoden urheilijana palkittu Anneli Mörä-Leino.

Matkani Valoon

Samuli Simula
SYSMÄ
 
Nina Kellokosken Matkani Valoon valokuvanäyttely on esillä Sysmän kirjastossa vuoden loppuun. Näyttelyn lisäksi Nina on rakentanut elämyksellisen Tunnemuisti -nurkkauksen. Siellä jokainen kävijä voi itse kokeilla valokuvien ja esineiden välittämää henkilökohtaista tunnesidettä.
 
Nina on opiskellut kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi, Mindfulness-ohjaajaksi ja urheilun psyykkiseksi valmentajaksi. Ammatiltaan hän on valokuvaaja.
 
Nina oli tutustunut valokuvaterapiaan alan pioneerin Lauri Mannermaan kursseilla jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Kun Ninan äiti kuoli 2016, hän koki, että alkava surutyö on käsiteltävä valokuvan kautta. Nina kuvasi yksityiskohtaisesti valokuvapäiväkirjaa poismenon jälkeisestä ajasta ja matkastaan surun seurassa. Siihen kuului myös kuolinpesän, samalla lapsuudenkodin, tyhjennys. Nina jätti lopulta tyhjennettyyn asuntoon ainostaan eteisen peilin.
 

  • Äidin kuva on peilissä ja uskalsin katsoa peiliin, lukee Nina kirjastaan.
     
    Kun koko kuolinpesä on tyhjennetty katoaa samalla menetetyn ihmisen ja kodin elämä. Valokuvissa ihmiset, tarinat ja muistot säilyvät kuitenkin ikuisesti vahvana jopa tuoksuineen ja äänineen. Kun Nina kävi valokuvapäiväkirjaansa läpi, alkoivat kuvat kertoa hänelle omaa tarinaansa ja näin niistä syntyi kirja ”Matkani Valoon”. Kirjan kuvista on nyt ripustettu näyttely Sysmän kirjastoon.
     
    Näyttely toimii loistavana keskustelun avaajana omaan elämäämme. Kun suljetaan pois Ninan kirjoittama kuvien tarina, niin jokainen katsoja voi kohdata näyn omassa maailmassaan. Toisille kokemus voi olla hyvin ohut ja merkityksetön, kun taas toinen voi kokea saman kuvan niin voimakkaasti, että pääsee käsiksi omiin tunnemuistoihin.  
     
    Ninan suuri unelma täyttyi, kun hän perusti mielen hyvinvointiin keskittyvän yrityksensä Valovoimaamon. Valokuvaterapeuttinen työskentely on vuorovaikutusta valokuvan avulla. Valokuvan avulla sukelletaan oman tarinamme historiaan tai tulevaisuuteen. Kuvien avulla muistetaan unohdettuja sisäisiä asioita ja luodaan niille tunnekokemusta visuaalisella muistijäljellä. Jokainen osallistuja voi itse päättää kuinka syvälle uskaltaa elämäänsä sukeltaa.
     
    Nina rohkaisee meitä kaikkia käyttämään elämämme kuvia voimavarojen vahvistamiseen ja elämäntarinan selkeyttämiseen. Näyttelyn opastuksella pääset jo hyvään alkuun.

Kuvassa: Ulla-nukke on Ninan omakuva. Se kuvaa omaa eheytymistä kokonaiseksi.

Sisun soutujaosto 10 vuotta

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Sisun soutujaosto on perustettu 25.8.2012 ja omalla veneellä soudettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2013. Veneen hankinnan mahdollistivat muutamat perustajajäsenet, sponsorit ja KKI-hanke sekä jaoston saamat avustukset. Jaosto juhli 10 toimintavuottaan ja vietti kauden päättäjäisiä lokakuussa.

Jaoston puheenjohtajana toimii Tarja Linna. Hän on ollut mukana keväästä 2013 alkaen, kun kartoitettiin mahdollisen naisjoukkueen kasaamista. Hänelle parasta soututoiminnassa ovat Suomen kesä, Päijänne, kivat soutukaverit, hauskat ja hikiset treenit, yhteishenki ja nauru.

-Ryppyotsaista ei touhu viikkoharjoitusten osalta ole. Nauru raikaa, jutut luistaa ja niin luistaa soutukin. Soudamme Majutvedellä niin leppoisia, lyhyempiä (n. 10 km) lenkkejä ja välillä otetaan kovia spurtteja. Jos keli on komea, soudetaan pidempiä lenkkejä esimerkiksi Päijätsalon ympäri. Harjoitukset kestävät yleensä 1-2 tuntia.

Soutajilla on joitakin vuosittaisia perinteitä ja muutakin harjoittelua ohjelmaan sisältyy.

-Juhannusaattoaamun kello kuuden soutu soudetaan aina kelistä riippumatta. Olemme vuosien mittaan osallistuneet kahvakuulatreeneihin ja ergoharjoitteluakin on porukalla tehty.

Päätavoitteena jaostolla on ollut viime vuosina Sulkavan suursoudut. Alussa mukana oli kirkkovenesoudussa miesten ja naisten joukkueet, mutta nykyään mukana on ollut joko naisten joukkue tai sekajoukkue. Viime kesänä sisulaiset soutivat sekajoukkueella toistaiseksi parhaan aikansa 5.06,24.

Sulkavan lisäksi Sisukkaat soutajat ovat käyneet kauhomassa vettä muun muassa Kulosaaressa ja Mommilanjärvellä, sekä tietysti Sysmän Suvisoudussa. Viime kesänä jaosto liittyi myös Suomen Melonta- ja Soutuliiton jäseneksi, mikä mahdollistaa osallistumisen SM-soutusarjoihin. Ensi kesäksi on normaalin ohjelman lisäksi suunniteltu soutamista Kuhmoisiin ja takaisin.

Jaostolla on nykyisin myös yksikkösoutajia, joista Anneli Mörä-Leino kilpaili jo viime kesänä parhaana saavutuksenaan yksinsoudun SM-kulta 30 km:llä (matkaa lyhennettiin säästä johtuen) sarjassa N60.

Lokakuun 10-vuotisjuhlassa jaosto muisti Annelia hienoista saavutuksista. Juhlassa muistettiin muitakin, myös viime vuonna edesmennyttä soutujaoston kantavaa voimaa ja perämiestä Juhani Leivoa.

-Ensikertalaisetkin ovat tervetulleita mukaan taas kesän tullessa, muistuttaa Tarja Linna.

Kuvassa: Sisukkaita soutajia harjoituslenkillä. Kuva Aino Nurminen.

Tietoa Omaolo-palvelusta

Heli Oksanen 
SYSMÄ/HARTOLA

Minna Tuuri toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tietohallinnossa Digitiimissä ICT asiantuntijana ja Omaolo tuotevastaavana. Hän kertoo meille tarkemmin Omaolo-palvelusta. 

  • Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointikanava, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa yhteyden saamisessa oman sote-keskuksen ammattilaisiin.
    Omaolo on otettu Päijät-Hämeessä vaiheistetusti käyttöön 2019 alkaen. Sysmäläisten käyttöön se avattiin hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 2023.

Oirearvion täyttämällä saa kätevästi arvion hoidon tarpeesta ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden.

  • Käytössä ovat seuraavat oirearviot: alaselkäkipu tai -vamma, hampaiden tai suun alueen oire tai vamma, hengitystietulehdus, korvan kipu tai tukkoisuus, kurkkukipu tai nieluoire, närästys, olkapään kipu, jäykkyys tai vamma, peräaukon seudun oire, polven oire tai vamma, päänsärky, ripuli, seksitautiepäily, silmän rähmiminen, vetistys tai punotus, virtsatietulehdus sekä yskä. Uusina valikoimaan on tulossa punkinpureman ja eturauhasen oirearvio. 
    Voi täyttää myös yleisen oirekyselyn. 

Omaolon sähköinen terveystarkastus auttaa arvioimaan elintapoja ja henkistä hyvinvointia. Se antaa kattavan raportin terveydentilasta ja näet, miten henkinen hyvinvointisi ja elintavat vaikuttavat riskiin sairastua elintapasairauksiin. Terveystarkastuksen pohjalta annetut palautteet perustuvat viimeisimpään tutkimusnäyttöön kuten Käypä hoito-suosituksiin. Kyselyn täyttäminen vie aikaa 10-15 minuuttia. Jos terveystarkastuksessa todetaan kohonnut sairastumisriski, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntija hoitajalle jatkoselvittelyä varten. 

Sosiaalipalvelutarpeen arvioilla voi kartoittaa, millaista tukea tai apua sosiaalipalveluista voi löytyä. Käytössä on arvio henkilökohtaisesta avusta, arvio liikkumisesta kodin ulkopuolella sekä arvio omaishoitotilanteesta. Arvion tulokset auttavat arvioimaan oikeutta kyseiseen tukeen, ja kannattaako tukea hakea. Lisäksi näet alueesi toimintaohjeet ja yhteystiedot, jotka auttavat eteenpäin asian kanssa. Yhden arvion täyttäminen vie aikaa 2-4 minuuttia.

Hyvinvointivalmennukset kannustavat terveyttä tukeviin elämäntapamuutoksiin.

Lokakuun puolivälissä otettiin käyttöön hyvinvointialuetasoinen sähköisen terveystarkastuksen toimintamalli. Mikäli herää kysymyksiä terveyteen liittyen, voi täyttää sähköisen terveystarkastuslomakkeen, ja lähettää tuloksen ammattilaisen arvioitavaksi. Jos sairastumisriski on kohonnut, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntijahoitajalle. Tarvittaessa voidaan myös ohjata laboratoriokokeisiin. Mikäli todetaan hoitoa vaativa sairaus, ohjataan oman sote-keskuksen hoitajalle/lääkärille.

Seuraava kehitysaskel sysmäläisten ja hartolalaisten Omaolo-palvelussa on olkapää-, selkä- ja polven oirearvioiden tiettyihin tuloksiin kytkettävä ajanvarausmahdollisuus fysioterapeutin vastaanotolle. Näin voi oirearvion täytettyään jatkaa samassa palvelussa suoraan ajanvaraukseen. Ajanvaraus avataan 1.2.24. 
Käytössä on myös ammattilaislähtöisenä palveluna lasten ja nuorten suun määräaikaistarkastuksen esitietolomake. 

  • Omaolo-palvelua kehitetään kansallisesti DigiFinlandin johdolla ja olen meidän alueelta mukana tässä kehityksessä. On todella kätevää, kun ei tarvitse omalta kotisohvalta lähteä mihinkään, varsinkin jos liikkuminen on hankalaa, vaan sähköinen asiointikanava on käytettävissä joko tietokoneella tai älypuhelimella osoitteessa www.omaolo.fi . Palvelu on helppokäyttöinen, ei vaadi minkään erillisen sovelluksen asentamista ja on käytettävissä 24/7.

Kuvassa: Minna Tuuri on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Omaolo tuotevastaava. Kuva Tanja Reili.

Retkellä vallan kammareissa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Toissa viikon tiistaina tuli mahdollisuus osallistua Asikkalan rotareiden järjestämälle retkelle eduskuntaan. Koska ikänsä yhteiskunnallisia asioita seurannut toimittaja ei ollut eduskuntatalossa koskaan käynyt, mukaan lähdettiin empimättä. Matkassa asikkalalaisten mukana oli yhteensä kolme sysmäläistä.

Eduskuntaan ei mennäkään kuin lähikauppaan. Edessä oli lentokentän tyyppinen turvatarkastus. Jo aiemmin oli kaikkien henkilöllisyydet ilmoitettu. Matkassa ollutta passia ei sentään tarvinnut näyttää. Osallistujat laskettiin ja pidettiin tiukasti yhtenä ryhmänä. Koko retkikunta kelpuutettiin sisään.

Ja komeaa oli. Kokoa talolla on sen verran, että mahtaako kansanedustaja neljässä vuodessa oppia kulkemaan eksymättä. Marmoriportaat oli juhlavat ja istuntosalin akustiikka oli aivan uskomaton. Täysi hiljaisuus ja kuiskauskin tuntui kuuluvan salin ääriin saakka. Kelpaa salissa puhua. Ja esittää välihuutoja. Retkeläisille kerrottiin, että muutamia vuosia sitten tehty täydellinen peruskorjaus taloon maksoi alkuperäiseen budjettiin verraten kolminkertaisesti. Mutta sehän on vain demokratiamme hinta.

Eduskunnassa ryhmä tapasi kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauman. Hän on espoolainen ja edustaa Uudenmaan vaalipiiriä. Kauman eduskunta-avustaja Pietari Pitzen esitteli retkeläisille rakennusta ja sen historiaa.

Kauman poliittisessa katsauksessa kuultiin tietoa eduskuntatyöskentelystä, sekä juuri nyt pinnalla olevista aiheista. Esityksen jälkeen vieraat kyselivät Kauman näkemyksiä ja keskustelu oli aktiivista.

Kauma kertoi, että eduskunnan täysistunnot ovat pääsääntöisesti tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Maanantait ovat Suomen järjestelmässä varattu maakuntia ja kunnallispoliittista työskentelyä varten.

Kauma selvitti, että suuri osa kansanedustajan työstä tehdään valiokunnissa. Niitä on kaikkiaan 17. Hän itse kuuluu tällä kaudella varsinaisena jäsenenä ulkoasiainvaliokuntaan. Se on varsin haluttu valiokunta, johon ensimmäistä kertaa vuonna 2011 eduskuntaan valittu Pia Kauma tällä kaudella pääsi.
Suurelle yleisölle tutuimpia eduskuntatyön muotoja ovat täysistunnot ja kyselytunnit. Viime mainitun Kauma totesi olevan jossain määrin poliittista teatteria, jossa puolueet puhuvat etenkin omalle kannattajakunnalleen.

Lopun kyselyosuudessa retkeläiset kysyivät muun muassa mahdollisuudesta vaikuttaa edustajan saamiin valiokuntapaikkoihin. Kauma totesi, että toiveita kuullaan uuden eduskunnan aloittaessa työtään.

Uuden hallituksen koheesion Kauma kertoi olevan hyvä, kesän värikkäistä käänteistä huolimatta. Kun kuulijat tiedustelivat hänen kantaansa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen usein puolueen kannasta poikkeaviin kantoihin, Kauma totesi kokoomuksessa katon olevan korkealla ja seinien leveällä. Itse hän kertoi olevansa monista asioista eri mieltä Pietikäisen kanssa.

Nuorten pahoinvoinnista ja rikollisuudesta kysyttäessä Kauma totesi hallituksen miettivän koko ajan keinoja. 15 vuoden rikosvastuuikärajaa hän kuitenkin piti sopivana.

Kysymykseen ajankohtaisesta rahoituskriisistä hyvinvointialueilla, Kauma kritisoi uudistuksen olevan tällaisenaan edellisen hallituksen jäljiltä fiasko.

Kuvassa: Retkeläiset marmoriportailla, edessä keskellä kansanedustaja Pia Kauma. Kuvan otti eduskunta-avustaja Pitzen.