Tomas sanoi Stop väkivallalle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Tomas Jouhilampi hiljensi Sysmän Yhteiskoulun oppilaat esiintymisellään viime viikolla. Hän on henkilökohtaisesti kokenut pahimmat mahdolliset seuraukset väkivallan uhrina ja kertoi tarinansa avoimesti ja rehellisesti.

Tomaksella oli raju lapsuus. Koti oli riitaisa ja isäpuoli oli ankara kasvattaja, väkivalta oli miltei jokapäiväistä. Tomas aloitti päihteiden käytön, koska isäpuolen mukaan hän teki kaikki väärin.

– Olin jo eskarissa epäsosiaalinen ja alaluokilla olin jo väkivaltainen muita oppilaita kohtaan. Hain joka päivä aihetta tappeluihin.

Tomas siirrettiin esityiskouluun, mutta häiriökäyttäytyminen jatkui, eikä koulu kiinnostunut pätkääkään. Päihteet tulivat mukaan kuvaan jo 4. luokalla, eikä muutto toiselle paikkakunnalle helpottanut tilannetta.

– Kuudennella luokalla dokasin jo joka päivä ja häiritsin luokkaa koko ajan. Äitikin sai tarpeekseen ja potki minut pois kotoa.

Vuonna 2012 Tomaksen ystävät pitivät kotibileet ja sinne tuli vierasta porukkaa. Juhla päättyi kovaan tappeluun ja Tomas lyötiin lattiaan ja kaatuessaan hän löi päänsä oksaleikkuriin. Hänet toimitettiin monen mutkan kautta sairalaan, missä Tomaksella todettiin massiivinen aivoverenvuoto. Hän oli koomassa kuukauden päivät ja ”vihannekseksi” jääminen oli lähellä. Pikkuhiljaa hän osasi muodostaa muutamia sanoja ja vuoden kuluttua tapauksesta hän otti ensimmäiset askeleet.

Tomaksen paha olo sai hänen kirjoittamaan TikTok -sivustolle aiheesta ”Sano Stop väkivallalle” hiukan tekstiä ja vastaanotto oli netissä hyvä.

– Luulin, ettei väkivalta kiinnosta nuoria, mutta yht´äkkiä minulla oli 50 000 seuraajaa.

Tomas kiertää nyt kouluja puhumassa oppilaille väkivallan mielettömyydestä. Hänen mukaansa väkivalta on muuttunut entistä raaemmaksi kun mukaan ovat tulleet myös aseet.

– Ei tässä ole mitään järkeä. Jokaisen pitää tietää, että yksi lyönti voi tappaa. Henkinen väkivalta voi myös jättää monelle kiusatulle elinikäiset vammat.

Tomas Jouhilampi sanoo pyytäneensä kiusaamiltaan henkilöitä anteeksi, eikä halua enää nähdä eikä kuulla nuorten tekemistä väkivallanteoista.

– Harkitkaa ystäväseuranne, älkää jääkö toimettomiksi vaan harrastakaa vaikkapa urheilua ja ilmoittakaa opettajille ja vanhemmillenne kaikista väkivaltaan ja kiusaamiseen liittyvistä tapauksista.

Vierailun mahdollistivat: Sysmän Lions Club, Sysmän Rotary Club, Sysmän vanhempainyhdistys, Sysmän Yhteiskoulu/Lukio, MLL:n Sysmän yhdistys, SPR:n Sysmän osasto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö ja Sysmän kunnan Nuorisotoimi.

Kuvassa: Tomas Jouhilampi ja hänen Sysmä -vierailuaan järjestänyt Kia Alanne.

Erinomaista lukiokokemusta rikkaampana

Mika Sankari
HARTOLA

Kevään ohella syksy on erinomaista aikaa ylioppilaskirjoituksille, joten Itä-Hämeen opistossa kuusi ylioppilasta sai painaa valkolakin päähänsä vastikään.

Yhdelle heistä eli Helsingissä syntyneelle Annika Hyvöselle Hartola on tullut tutuksi jo nelivuotiaasta lähtien.

-Mökkielämää on tullut vietettyä täällä paljon, hän kertoo.

Sittemmin lukio-opinnot Kaikulanmäellä toivat hänet asumaan Hartolaan.

Nyt tuore ylioppilas keskittyy työntekoon, kenties muutamankin “välivuoden” ajaksi, sillä pitkän opiskeluputken jälkeen on aika hengähtää opiskeluilta.

-Ei tule juuri nyt mieleen mitään jatkosuunnitelmia hakujen suhteen.

Hyvönen ehti aiemmin opiskella myös ravintolakokiksi.

Hartolaa hän pitää kokemansa perusteella erinomaisena opiskelupaikkana.

-Pienessä yhteisössä on eri fiilis kuin kaupungissa opiskellessa. Apua saa Itä-Hämeen opiston henkilökunnalta heti, kun sille on tarvetta. Oman WhatsApp-ryhmän avulla yhteydenpito oli helppoa kanssaopiskelijoiden kesken, siten muodostui hyvä vertaisryhmä.

Kesäaikaan koulun ympäristö (golf, Aurinkoranta, Tainionvirta jne.) tarjosi paljon tekemistä ja kokemista.

-Pienenä opin uimaan Auriksessa. Muistan, että Urheilukentän uimapaikalla tuli hypittyä paljon. Kunnankirjastossa tuli käytyä opiskelujen tähden tiheään tahtiin. Hiihtoladut ovat hyvät, Hyvönen listaa Hartolan oheispalvelujen antia.

Kaikki eivät valmistuneet samaan aikaan, mutta hyvät juhlat saatiin järjestettyä syksylläkin valmistuneiden kesken.

-Hyviä ystäviä sain lukioaikana muualta Suomesta ja ulkomailtakin saakka.

Annika Hyvönen suosittelee opiskelupaikkaa muillekin.

-Ehdottomasti kannattaa hakea, kyseessä on täydellinen paikka lukio-opiskelulle. Matalan kynnyksen paikassa koko henkilökunta tulee opintojen aikana hyvin tutuksi. Opiskelijat tulevat mielipiteineen hyvin kuulluksi, ja kuten todettua, vapaa-ajalle riittää monenlaista aktiviteettia.

Kuvassa: Annika Hyvönen viime kesänä otetussa reissukuvassa.

Ella Siltanen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmäläinen Ella Siltanen on valittu Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2023. Valinta tapahtui liiton syyskokouksessa Kajaanissa muutama viikko sitten. Hän on toiminut jo aiemmin jäsenenä liittohallituksessa. Ella kirjoitti ylioppilaaksi joulukuussa 2021 Lahden Yhteiskoulun lukion yhteiskunta- ja talouslinjalta.

Ella päätyi lukiolaisten liiton toimintaan, kun liitto teki lukioon kouluvierailun, missä esiteltiin sen toimintaa. Hän osallistui liittokokoukseen ja sieltä innostuneena haki Hämeen piirihallitukseen.

– Toimin vuoden 2019 Hämeen piirin edunvalvontavastaavana ja vuoden 2021 Hämeen piirin puheenjohtajana. Tämän vuoden olen toiminut liittohallituksessa viestinnästä vastaavana hallituksen jäsenenä.

Uusi pesti alkaa vuoden vaihtuessa ja Ellan tehtäviin kuuluu Suomen lukiolaisten liiton ja kaikkien Suomen lukiolaisten edustaminen. Hän vastaa liiton johtamisesta, edunvalvonnasta ja kansainvälisestä toiminnasta. Politiikka on läsnä arjessa jatkuvasti.

– Lobbaamme lukiolaisten ajamia asioita poliitikoille ja teemme myös yhteistyötä poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa.

Ellaa motivoi tehtävään halu vaikuttaa ja hän on hakeutunut innolla erilaisiin luottamustehtäviin ja siksi hän valitsi lukiosta yhteiskunta- ja talouslinjan. Lukiolaisten liiton toiminta on antanut hänelle kokemusta vaikuttamisesta.

– Toimiminen liitossa on tuonut elämääni upeita kokemuksia, hyviä ihmissuhteita ja omat vaikuttamisen keinot.

Ella on iloinen siitä, että Sysmän koulu on saanut vihdoin omat tilat. Hänen ensimmäisiä vaikuttamisen keinojaan oli mielenosoitus koulun parakkiasioissa.

– Koen tietynlaisena ympyrän sulkeutumisena sen, että uusi koulurakennus on valmistunut. On hienoa, että Sysmässä on vahva tahto pitää oma lukio. Se on tärkeää sekä koululaisille että Sysmän kunnalle.

Ellaa kiinnostaa tulevaisuudessa joko kulttuurituotannon tai media -alan opinnot, mutta mitään hän ei ole vielä lyönnyt lukkoon.

– Katson mihin tieni vie.

Sysmäläislukiolaisia Italian matkalla

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Muutama sysmäläislukiolainen ja kaksi opettajaa sekä huoltaja vierailivat Italiassa 13.-19.9. Vierailu liittyi Guidonian koululla järjestettyyn Mamma Roma -elokuvafestivaaliin. Guidoni sijaitsee suur-Rooman alueella.

Yhteys Italiaan syntynyi Yhteiskoulun rehtori Simo Sinervon henkilökohtaisten kontaktien kautta. Ne ovat peruja hänen edellisestä työpaikastaan Ruovedeltä.
-Guidoniassa on rehtori, joka on ollut elokuvahistorian professori. Hän päätti perustaa kouluun elokuvafestivaalit. Meillä sattui olemaan rehtori Ciccottin kanssa yhteinen tuttu ja niinpä sain soiton häneltä noin viisi vuotta sitten. Mukana on kumppaneita useista Euroopan maista, nyt siellä oli meidän lisäksi ainakin liettualaisia, saksalaisia, ranskalaisia ja romanialaisia vieraita, Sinervo kertoo.

-Päivisin tutustuimme Rooman alueen nähtävyyksiin ja iltaisin katsoimme elokuvia. Meillä oli mukana sysmäläislähtöisen Teemu Nikin leffa Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia. Liettualaisten kanssa matka saattoi myös poikia uutta yhteistä projektia.

-Olennainen juttu tässä oli, että nuoret pääsivät asumaan italialaisperheisiin ja kohtaamaan muita opiskelijoita. Mahdollisuus voi olla ainutlaatuinen nähdä italialaista elämää ja kulttuuria ruohonjuuritasolta, kehuu Sinervo.

Amanda Luts ja Minttu Vainikka olivat opiskelijoista mukana Italiassa. He kuulivat mahdollisesta Italian matkasta viime keväänä, mutta asiat varmistuivat vasta elokuussa koulun alkaessa. Matkaan oli otettava oma lyhytelokuva, jonka valmisti Amanda. Jokainen sysmäläisistä asui eri perheessä, jossa oli myös oma nuori. Amandan ja Mintun host-perheet olivat varsin erilaisia. Molemmat vaikuttivat tyytyväisiltä kokemukseensa.

-Olihan se alussa kulttuurishokki, mutta hienoa oli päästä näkemään. Talo oli tosi iso ja siellä asui iso suku samassa. Talon yläkerrassa oli tavallaan omia asuntoja. Päivät kulkivat niin, että aamulla kun herättiin, lähdettiin mopoautolla koululle, sieltä nähtävyyksille, sitten kotiin syömään ja illalla elokuvia katsomaan. Ystävystyin perheen kanssa ja olen menossa ensi kesänä uudelleen, kertoo Minttu Vainikka.

Amanda Lutsin host-perhe oli pieni. Siihen kuului vain yksinhuoltajaäiti ja 14-vuotias poika.

-Ja parasta oli tietenkin Rooman lämmin sää, tuumivat Amanda ja Minttu lopuksi.

Kuvassa: Sysmäläislukiolaiset Roomassa, vasemmalta Lumi Renvall, Amanda Luts, Minttu Vainikka ja Olga Peltola. Kuva Lea Luts.

Taipalering – panostus tulevaisuuteen

Heikki Helin
SYSMÄ

Syksyllä 2017 Esko Bruun kävi kokeilemassa ajamista Taipaleen kuopalla. Vanhalla sorakuopalla tuntui olevan potentiaalia oivalliseksi harjoituspaikaksi. Bruun kertailee radan alkuvaiheita:


-Keskustelin asiasta maanomistajien, Mikko Sippolan sekä Oskari Peltolan kanssa ja he suhtautuivat asiaan erittäin myönteisesti antaen suostumuksensa tehdä rata heidän mailleen. Seuraavaksi otin asian esiin Sysmän Moottorikerhon johdon kanssa ja päätimme ryhtyä tekemään rataa.

-Seuraavaksi tapasin syyskuun alussa 2017 kunnan ympäristönsuojelusihteerin, joka teki juuri soranoton päättäneellä kuopalla katselmuksen. Siinä hän ohjeisti maisemointia sekä radan linjauksissa huomioon otettavia tekijöitä.

Syyskuun puolessavälissä aloitti kaivinkone ensimmäisten pengerten maisemointia sekä ratalinjojen valmisteluja, viikon ajan haudattiin kiviraunioita sekä loivennettiin penkereitä. Ensimmäiset mittaukset melutason määrittämiseksi osoittivat, että valtioneuvoston asettamat melurajat on mahdollista alittaa.

Valituksia
Maastoliikennelain mukaista lupaa harjoitteluun maanomistajan luvalla haettiin 12.10.2017. Tästä jätettiin muistutukset. Ympäristönsuojelutarkastaja myönsi maastoliikennelain mukaisen luvan 15.3.2018. Siitä tehtiin oikaisuvaatimus, jonka kunnan Tie- ja lupajaosto hylkäsi 30.5.2018.


Keväällä ja kesällä 2018 kaivinkone kasasi kaksi viikkoa meluvalleja ja tasoitteli ajouria. Syksyllä 2018 Esko Bruun osti oman kaivinkoneen, jota apuna käyttäen on jatkettu radan rakentamista ja maisemointia ratatyön ohessa.


Naapurit tekivät 30.5.2018 päätöksestä kunnallisvalituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Se edellytti päätöksessään keväällä 2019, että radalla on tehtävä virallinen melumittaus ennen luvan myöntämistä.


Rata oli tehtävä valmiiksi niin, että lopullinen mittaus voitiin suorittaa. Kesällä 2019 suoritettiin alustavat melumittaukset, joissa määritettiin melutaso sekä haettiin ne radan kohdat, joissa ääntä tuli vaimentaa lain määräysten täyttämiseksi. Mittauksissa päästiin tehtyjen toimenpiteiden jälkeen lain sallimiin rajoihin.


Keväällä 2021 suoritetaan lopullinen virallinen melumittaus, jonka jälkeen haetaan toiminnalle ympäristölupaa aiemman maastoliikenneluvan sijaan. Ympäristöluvan ehtojen täyttyessä lupa antaa huomattavasti laajemman mahdollisuuden harjoittaa moottoriurheilua alueella.


Moottoripyöriä enemmän melua aiheutuu päivittäin tiuhaan kulkevista tukkirekoista.

Rata tehty talkootyönä
Taipaleringiksi kutsuttu rata alkaa siis olla valmis lupia lukuun ottamatta. Radan teko on edellyttänyt lukemattoman määrän talkootunteja. Välillä on hattu kiertänyt, jotta olisi edes muutama euro käytettävissä tähän moottoriurheilun harrastajille tuiki tarpeelliseen omaan rataan, toteaa Esko Bruun.

-Rata mahdollistaa tehokkaan ja aktiivisen nuoriso- ja junioritoiminnan tulevien motoristien kanssa, onhan huomattavasti helpompi lähteä Taipaleringille kuin matkata Joutsaan, Asikkalaan tai Heinolaan.

Helmikuussa SM-osakilpailu Sysmässä
Sysmän Moottorikerho ry:n puheenjohtaja kaasutteli tyytyväisenä radalla. Soramonttuun tehdyn radan pituus on 1250 metriä. Kankaanpään 11 hehtaarin pellolla, josta härkäpapu on puitu, kiertelee rataa lähes kolme kilometriä. Tulevaisuudessa montun lähiympäristöön tehtäneen enduropätkä


Joonas Salosella on koronan takia ollut kilpailutauko helmikuusta elokuuhun. Ensi helmikuussa sysmäläiset järjestävät enduron SM-osakilpailun, jos koronatilanne se sallii.
Salonen toivoo, että rata saataisiin tehokkaampaan käyttöön ensi keväänä melumittausten ja lupa-asioiden jälkeen.

Tämä on kirjoitussarjan 647. osa (Helinin Heikin palsta).

Kuvassa: Sysmän Moottorikerhon puheenjohtaja Joonas Salonen on tyytyväinen, että enduron harrastajille on valmistunut uusi harjoittelupaikka.

Esko Bruun, Oskari Peltola ja Mikko Sippola maisemoidun soramontun penkalla.
Nuorimmat harrastajat olivat Martti Peltola mönkijällä ja Veeti Alen, jolla on jo oma pyörä.