Avainsana: nuoret

Julkaistu

Ruokatottumukset vaikuttavat

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOLA

Eväitä teini-ikään -verkkovanhempainillassa olivat mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja THL. 

Nuorten masennus ja ahdistuneisuus on lisääntynyt. Nuorilla yksi keino hallita omaa kehoa on kontrolloida syömistä ja tämä johtaa syömishäiriöiden lisääntymiseen.

  • Me elämme monikriisien aikaa, josta meitä muistutetaan jatkuvasti mm. uutisissa. Verkkomaailma ja some on vaikeasti hallittava ympäristö,  kertoo Kristiina.

Arkisen yksinkertaiset asiat kuten riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto ovat nuorten mielenterveyden rakennusaineita.

  • Murrosikää voisi kuvailla sanalla muutos. Nämä nuoret soittavat meille usein, kun ovat huolissaan omasta kehityksestään ja biologisista muutoksistaan verrattuna muihin samanikäisiin, opastaa psykoterapeutti Tatjaana Pajamäki. 

Henkinen irtautuminen vanhemmista alkaa. Kaverit ovat tärkeässä roolissa ja kaverisuhteita kannattaa tukea. 

  • 15-18 vuotiaan nuoren elämä on identiteettipohdinnan aikaan. Ihastukset, harrastukset, musiikkimaku ja mielipiteet vaihtuvat tiuhaan. Nuori asettaa kritiikkiä vanhempiaan kohtaan ja haluaa olla erilainen kuin he, kertoo Tatjaana. 

Nuorelle on tärkeä saada tilaa itsenäistyä, mutta huolenpito ja suojaavat rajat tuovat turvallisuutta.

  • Hyvä ravitsemus on keskeinen terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Sillä on pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen. Ravitsemuksella on suora vaikutus hyvinvointiin, jaksamiseen, vireyteen, oppimiseen ja suorituskykyyn, opastaa THL:n tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

Tutkimusten mukaan säännöllisesti aamiaista ja koululounasta nauttivat oppilaat pitivät muita useammin koulunkäynnistä. Heillä oli harvoin koulu-uupumusta, vähemmän myöhästymisiä sekä sairaus- ja luvattomia poissaoloja. 

Tutkimuksissa on todettu, että opetuksen seuraaminen on vaikeaa vain 11 %:lla oppilaista, jotka olivat syöneet molemmat ateriat, kun taas vaikeuksia oli 30%.lla, joilla molemmat ateriat oli jääneet väliin. Tulos on hälyttävä. Lähilehden numerossa 46 mainittiin, että sysmäläisistä oppilaista 57% nauttii kouluaterian joka päivä, kun Hartolassa melkein kaikki oppilaat syövät aterian. 

Toisessa jutussa voisi tarkastella Sysmän ja Hartolan kouluja. Ottaa mukaan liikunnan tavoitteet. Panostus nuoriin lisää kouluviihtyvyyttä! Miten se voisi olla mukana kuntastrategiassa?

Kuvassa: Aamiainen on tärkeää jaksamisen kannalta.

Julkaistu

Graffitisähkökaappi

Samuli Simula
HARTOLA

  • Hartolan Nuorten työpajan järjestämässä avoimessa työpajassa nuoret maalasivat torin laidalla roskiskatoksen vieressä olevan sähkökaapin, kertoo työtoiminnan ohjaaja Erika Väkiparta.

Nuorten työpajan järjestämät avoimet työpajat on tarkoitettu 15-29 -vuotiaille nuorille. Iltapaja tavoittaa hyvin nuoria, kun he ovat illalla liikenteessä ja pajaan voi tulla suoraan ilman erillistä sopimusta. 

  • Tässä sähkökaapin maalausprojektissa oli mukana lukiolaisia. Kahdeksan nuorta oli mukana suunnitteluvaiheessa ja seitsemän osallistui maalaamiseen. Työpaja kustantaa maalit. Minä ohjaan projektia ja nuoret hoitavat itse kaiken ideoinnista viimeiseen pensselin vetoon, opastaa Erika.

Sähkökaapin maalaus oli nuorten mieleen ja heiltä oli tullut suoraa positiivista palautetta.

  • Kovasti kiitoksia tästä, oli todella mukava projekti!

Ensimmäinen ajatus sähkökaapin maalaamiseen on lähtöisin Kuningaskunnan ideatiimiltä. He ovat selvittäneet lupa-asiat jne. Asia otettiin myös heidän toimestaan puheeksi, kun Hartolan johtoryhmä oli torilla. Olisiko tämä vauhdittanut projektia?

  • Iso kiitos meiltä ja nuorilta Kuningaskunnan ideatiimille, viestii Erika.

Sähkökaapin virta katkaistiin maalaamisen ajaksi. Täytyy aina mennä turvallisuus edellä, vaikka maalattiin vain kaapin ulkopintoja. Janne Myntiltä saatiin ehdotus Sorikselle. Seuraavana projektina on maalata Soriksen luistelukatoksen vaneriset taustat.

  • Menemme huomenna tutustumaan seuraavaan kohteeseen. Lähdetään jo suunnittelemaan pitemmälle uutta projektia. Nuorilla ei ole valkoisen kankaan pelkoa, vaan he ryhtyvät maalaamaan ihanan suoraviivaisesti. Jotain paikkaan sopivaa, kivaa ja ilahduttavaa on luvassa. Edellisen projektin hauskuus on kiirinyt, ja nyt on ryhmään tullut lisää osallistujia. 
  • Iltapaja toimii viidestä kahdeksaan. Yleensä avoin pajapäivä toimii kerran viikossa sovittuna päivänä. Kaikki alle 29-vuotiaat, tervetuloa mukaan. Katsomoprojekti on mielenkiintoinen ja me otamme mielellämme vastaan uusia osallistujia. 

Muutakin  pajalla tapahtuu. On tehty käsin paperia ja betonitöitä. Syyslomaviikolla on ”Neulansilmäkamera -työpaja”. Runsaasti taidelähtöistä toimintaa. Tarkoitus on myös lähteä retkeilemään yhdessä. 

Sähkökaapin uusi ilme takuuvarmasti ilahduttaa ohikulkijaa.

Kuvassa: Uusi maalattu sähkökaappi istuu maisemaan.

Julkaistu

Kevätnäytös kukoisti

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän voimistelijoiden kevätnäytös toi Päijänne Areenan täyteen. Näytöksen teemana oli ”Tarinoita metsäpoluilta”.

Seuran pj. Anne Sireni piti avajaipuheen.

  • Urheiluseuroissa on hyvää kantavaa voimaa. Seurat mahdollistavat säännöllisen liikkumisen ja samalla edistävät sekä fyysistä, että henkistä hyvinvointia, ehkäisevät sairauksia, parantavat mielialaa ja vähentävät stressiä. Urheiluseuratoiminta tuo ihmiset yhteen, luo ystävyyssuhteita, vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja mahdollistaa uusia kokemuksia. Seuratoiminta ehkäisee syrjäytymistä. Seuroilla on kulttuurinen ja kansallinen merkitys. Seuroilla on myös kasvatus- ja kehitystehtävä. Urheiluseurat opettavat tärkeitä asioita, mm. yhteistyötä, kurinalaisuutta ja vastuunkantoa. Vapaaehtoisten voima asuu seuroissa. Suurin osa toiminnasta pyörii vapaaehtoisten voimin. Meidän jäsenmäärämme on selkeässä kasvussa koronavuosien jälkeen. Seuramme ohjaajat ovat valtavan ammattitaitoisia, eteenpäin katseensa suuntaavia ja aktiivisia. Seuran hallituksessa on valtavasti suorittavaa positiivista naisenergiaa. Jokainen jäsen tuottaa aktiivisesti merkityksellisiä ideoita. Olen saanut onnellisesti seurata ryhmässä tämän näytöksen pystyyn nousemista.

Anne kiittää yleisöä ja kaikkia yhteistyössä mukana olevia henkilöitä ja tahoja toivottaen nautinnollista näytöstä.

Esitykset herättää yleisön tunteet. Näytöksen nuorimmat esiintyjät, tenavajumpan ”Mörrimöykyt” ja perheliikunnan ”Röllien voimisteluhetki” sulattavat sympaattisella esityksellään katsojien sydämet. Mukana näytöksessä oli kahdeksan SyVo:n ryhmää ja loistavat, persoonalliset ja erilaiset esitykset.

Mainittakoon yksi seuran palkituista. Iina Jokinen saa seuran hopeisen ohjaajalautasen arvokkaasta ohjaustyöstään. Iina on ollut aktiivisesti mukana seuran toiminnassa nuoresta tytöstä saakka.

  • Meillä on monipuolista tarjontaa harrasteryhmistä aina kilpatasolle saakka. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Helpolla pääsee mukaan ryhmään kokeilemaan. Opastusta löytyy tanssista ja muustakin liikunnasta. Harjoituksia on kerran viikossa, tervetuloa! Minun ohjaamani ryhmä SSD Lupine ja esitys ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin” sai kunniamaininnan alueellisissa kilpailuissa, kertoo aktiivi ja ohjaaja Anni Taskinen.

Näytös vei mukanaan ja sai katsojat hyvälle tuulelle.

Kuvassa: Palkittu ryhmä SSD Lupine 13-15 v tyttöjen tanssisarjassa. Kokonainen ehjä teos, positiivinen ote, huumoria unohtamatta.

Julkaistu

Tulevaisuusajattelu, mitä se on?

Emma Toiskallio
SYSMÄ, HARTOLA

Kuvitellaan, että sinulla on viisivuotias lapsi. Katselet hänen temmellystään kotipihalla ja yllättäen oivallat, kuinka kymmenen vuotta on oikeastaan aika lyhyt ajanjakso. Tuolloin samainen piltti viettää jo rippijuhlia ja pihamaalle kokoontuu sekalainen joukko sukulaisia ja ystäviä. Tänään pihasi on kuitenkin vielä rakennustöiden jäljiltä tylsä ja harmaa, ja muistuttaa näyteikkunaa uuden asuinalueen keskellä. Haaveilet varjostavista puista, näkymää rajaavista aidoista ja pehmeästä pihanurmesta. Juhlateltoista ja kauniista puheista.

Päiväuniaikaan kirjaat paperin vasempaan laitaan nykyhetken ja oikeaan juhla-ajankohdan. Ääripäiden väliin tulee laatikot jokaiselle kasvukaudelle. Puut vaativat aikaa eniten, joten ne on istutettava ensimmäisenä. Toisaalta rahaa pihatöihin ensimmäisinä vuosina ei ole vielä paljoa. Kirjaat ylös tarvittavia asioita, kuten maa-aineksia, ja huomioit myös uhkia, jotka saattavat tarvita korjausliikkeitä. Kasvukausilaatikko – laatikolta pääset juhlavuoteen, eli skenaarioosi. Kauniiseen puutarhaan, jossa järjestää tärkeä päivä.

Tässä on kuvaus henkilökohtaisesta tulevaisuusajattelusta, mutta samaa rakennetta voidaan hyödyntää yhteiskunnallisiin ja jopa globaaleihin kysymyksiin. On kuitenkin muistettava, että skenaario on skenaario, eikä se aina pidä paikkaansa. Entä jos lapsi ilmoittaakin, ettei aio osallistua koko rippikouluun? Skenaario on siis ikään kuin luonnos odotettavissa olevasta tapahtumakulusta.

Miksi sitten luoda skenaarioita ja aikajanaa? Toki se voi olla suuntaa antava muistio, jonka myötä oivallat viiden vuoden kuluttua olevan angervojen hankinta-aika. Tulevaisuusajattelun idea piilee edellä kuvatuissa kasvulaatikoissa, joiden tulisi antaa versoa vapaasti. Argumentit, kuten rahan tai pörriäisten puute, eivät saa olla este ideoinnille. Päinvastoin syntyy kysymys: entä jos?

Entä jos koko kortteli sitoutuisi olemaan puutarha-alue kymmenen vuoden kuluttua?

Entä jos meillä olisi puutarhayhdistys?

Entä jos yhdistys saisi tukea sadeveden keräysjärjestelmälle, joka automatisoisi alueen kastelutarpeen?

Alkuperäisen skenaarion pääkysymys voi olla varsin arkipäiväinen. Pohtimalla välivaiheen kasvulaatikoita on kuitenkin mahdollisuus päätyä entistä merkittävämpiin kysymyksiin ja oivalluksiin – jopa sellaisiin, jotka antavat elämälle tyystin uuden suunnan.

Kunhan malttaa antaa ajattelulle vapauden versoa.

Kuvassa: Myös Sysmän lukio on huomioinut tulevaisuustaitojen tärkeyden ja opettaa niitä uudella Päijänne-linjalla.

Julkaistu

Kaverikuvassa Nella ja Kurkku

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Ystävyys on yksi elämän merkityksellisimmistä suhteista. Se on voima, joka kannattelee vaikeina hetkinä ja ilahduttaa arjen keskellä. Tänään meillä on kaverikuvassa ystävykset Nella ja Kurkku. Koska Kurkku sattuu oleman hevonen, vastaa Nella haastattelukysymyksiin molempien puolesta.

Esittelisitkö teidät ensin lukijoille?

  • Joo, mä olen Nella 12 vuotta ja asun Sysmässä. Kurkku on kuusitoistavuotias lämminverinen tamma. Olen harrastanut ratsastusta vuodesta -21 ja Kurkku puolestaan koko ikänsä – sillä ei rodustaan huolimatta ole koskaan ajettu. Kurkku tuli meille perheen silmäteräksi elokuussa 2024. Kävimme ensin tutustumassa siihen viikonlopun ajan, silloin tapasimme ensimmäisen kerran.

Onko teille ehtinyt tulla jo yhteisiä lempipuuhia?

  • Kurkun ehdoton lemppari on maastossa ylämäkien laukkaaminen ja esteiden hyppääminen. Olen itse aloittanut kisaamisen -23 ja on ollut ihanaa harjoitella Kurkun kanssa, kun se on niin innokas. Sanoisin että meidän yhteinen lempijuttumme onkin juuri hyppääminen ja maneesissa reippaasti laukkaaminen.

Yhteisiin tallipäiviin kuuluu ruokintaa, hoitotöitä, ratsastusta ja lihashuoltoa. Tarkkojen rutiinien ja monipuolisen yhteisen touhuilun myötä kaverukset ovat tulleet toisilleen hyvin tutuiksi.

Miksi juuri Kurkku on paras kaverisi, ja mistä arvelet sen pitävän sinussa?

  • Kurkku on mun paras kaveri siksi, että sen kanssa on aina hauskaa, eikä kahta samanlaista päivää ole. Tylsää ei varmasti tule. Uskon, että Kurkku pitää minusta, sillä se on aina innoissaan lähdössä yhdessä puuhailemaan, Nella tuumii.

Jos Kurkku olisi ihminen, millainen se olisi?

  • Se olisi varmasti omatahtoinen ja sisukas persoona, mutta samalla sopivasti herkkä ja ehdottoman lämminsydäminen. Kurkku on rohkea ja sillä on paljon mielipiteitä.

Millaista on hyvä ystävyys?

  • Ystävyys on luotettavia kavereita, joiden kanssa saa olla oma itsensä. Ei tarvitse miettiä riittääkö itse tai miltä näyttää. Kurkku on juuri sellainen ystävä.

Kerrohan Nella vielä, mikä on ollut tähän mennessä mieleenpainuvin yhteinen kokemus ja onko teillä suunnitelmia tulevalle kesälle?

  • Jännittävintä on varmaan ollut Kurkun kotiin hakeminen ja tutustuminen uuteen talliin. Varsinaisia kesäsuunnitelmia meillä ei ole, treenaillaan monipuolisesti ja pidetään hauskaa yhdessä.

Kuvassa: Kurkussa on parasta, että se on aina menossa mukana, oli kyseessä ahkera treeni tai pieni höpsötys, kertoo Nella. Kuva Pinja Leppänen.