UUTISET

Verkostosta voimaa  -hankkeen päätösseminaari järjestettiin viime viikolla Teatteritalolla. Rakennemuutoshankkeen saavutuksia ja työtä kehuttiin seminaarissa sen verran paljon, että sen vetäjät kuuntelivat ylistystä korvat punaisina. Hanke päättyy vuodenvaihteessa, mutta sen aloittama työ jatkuu.

Kehut eivät tulleet syyttä suotta.  Hanketyöryhmä – Raimo Lappalainen, Seppo Laakso ja Eija Mäkinen – onnistui siinä, missä pitikin: säilyttämään ja luomaan työpaikkoja Sysmässä, Hartolassa ja Heinolassa, joka tosin irrottautui hankkeesta ennen aikojaan.

Tai kuten Hämeen Ely-keskuksen rakennerahastoyksikön päällikkö Sinikka Kauranen sen muotoili: tämä on kymmenen pisteen hanke. Oikeastaan hanke oli aikaansa edellä ja onnistui siinä, mihin hanketoiminnassa kuntatasoa myöten pyritään eli muuttamaan elinkeinopolitiikkaa elinvoimapolitiikaksi, jota kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Huovinen päätösseminaarissa esitteli.

Käytännössä Verkostosta voimaa -hanke onnistui odotettua paremmin osaavilla ihmisillä, kovalla työllä ja tekemällä juuri sitä, mitä elinvoimapolitiikassa pitääkin tehdä. Se jalkautui kengänpohjia säästämättä – oliko muuten Laakson Sepolla työsuhdekengät – sinne, missä sidosryhmät olivat, koulutti, verkostoitui ja ryhtyi noin vuosi sitten juurruttamaan toimintamalliaan kuntiiin eli hanketta hallinnoineeseen Hartolaan ja Sysmään sekä myös Heinolaan, ennen kuin se perusti oman elinkeinotoimensa.

Tilaisuuden avanneen Hartolan kunnanjohtajan Merja Oleniuksen mukaan menossa on kuntien pudotuspeli. Siihen Hartola ja Sysmä ovat vastanneet elinkeinoyhteistyöllä, joka pohjautuu osaltaan juuri Verkostosta voimaa -hankkeeseen ja molempien kuntien osaamisvahvuuksiin. Juuri elinkeinot ovat nyt sekä Hartolan että Sysmän keskeisiä kehittämiskohteita. Olenius uskoi, että yhteistyö kantaa hedelmää.

Yhteistyö ja samalla hankkeen juurruttaminen jatkuu käytännössä siten, että Hartola palkkaa hankkeen Seppo Laakson hoitamaan peruselinkeinopalveluita Hartolassa ja Sysmässä. Sysmä ostaa Hartolalta 40 prosenttia Laakson työpanoksesta. Sysmän kunta- ja matkailumarkkinoinnin osaajan Raija Hännisen työpanoksesta puolestaan lohkeaa yhtäläinen osuus Hartolalle. Kuntien ”yhteinen” elinkeinoyksikkö aloittaa määräaikaisena ja tulokset ratkaisevat jatkon.

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki uskoo, että yhteistyö Hartolan kanssa onnistuu, vaikka mutkia matkaan toki voikin tulla. Kitkiöjoki toivoi samalla, että yhteispeli  laajenisi elinkeinotoimesta edelleen muillekin aloille. Hänen mukaansa tärkeintä on juuri ruohonjuuritason toiminta, jota hanke on toteuttanut. Samalla hän viestitti myös Heinolalle tämän toiminnan tärkeydestä ja heitti ilmaan kysymyksen, miten kaupunki aikoo siihen päästä.

Tulevaisuudessa yhteistyö tiivistyneekin Sysmän ja Hartolan lisäksi myös uudestaan Heinolan kanssa. Tarpeen se ainakin olisi: esimerkiksi matkailun edistämisessä tämä antaisi vahvaa lisämuskelia kaikille osapuolille. TK

Sysmän kirjasto järjesti viime viikolla seniorisurffauspäivän. Päivän antina oli tietoa läppärin, tietsikan ja älypuhelimen käytössä sekä neuvontaa muun tietotekniikkaan saloihin. Kirjaston atk-sali tuli niin täyteen, että henkilökunta joutui jo huolimaan kahvitarjoilun riittämisestä.

-Tarve tälle koulutukselle on ilmeinen. Kaikilla ei ole niitä taitoja, joita nyt vaaditaan ihan päivittäisten asioiden hoitoon, sanoo kirjastonjohtaja Riitta Kuisma. Hän muistutti eritoten, että kirjasto on myös paikka, jossa voi hoitaa sähköistä asiointiaan.

Muu kirjaston väki komppasi, ja kertoi, että he auttavat mielellään tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Apu on todettu jokapäiväisessä työssä tarpeelliseksi.

Seniorisurffauspäivä sopi kaikille – kuten myös yleisöstä näki. Alkuun Aurio Hoivan toimitusjohtaja Jan Olkkonen esitteli muun muassa läppärin, tabletin ja älypuhelimen mahdollisuuksia ja sudenkuoppia. Monet osallistujat tuntuivat tuntevan vähintään perusasiat näistä nykyajan viestintämuodoista. Toki opeteltavaakin oli.

Toisessa sessiossa neuvottiin ja opastettiin tietotekniikan käyttöön aivan käytännön tasolla. Sysmän kirjastossa on huomattu, että esimerkiksi nettipankin käyttö on joillekin asiakkaille ylivoimaista. Mukana tilaisuudessa olivat Osuuspankki, Säästöpankki, Sysmän apteekki ja Kela sekä verovirasto. TK

Yrittäjän on aina oltava optimistinen ja uskottava tulevaisuuteen, eikä Urheilu Valosen isäntä Harri Aaltonen ole poikkeus. Mies löytyi viime perjantaina liikkeen takaosasta huoltamassa suksia, vaikka maassa ei ollut tippaakaan lunta.

-Viikonlopuksi on luvattu lumisadetta ja tottakait tässä täytyy olla valmiina, virnistää Aaltonen.

Ja niinhän siinä sitten kävikin – heti lauantaina Sysmän maisemat olivat peittyneet hienoiseen lumivaippaan. Oliko lunta riittävästi hiihtämiseen, se ei ollut itsestään selvää.

Harri Aaltonen osti Urheilu Valosen liiketoiminnot vuoden alussa ja oston yhteydessä Seppo Valonen jäi vielä mukaan yrityksen toimintaan vähemmistöosakkaana. Aaltosen mukaan ensimmäinen vuosi on ollut äärettömän opettavainen ja tietty jokapäiväistä taistelua kassan kartuttamiseksi.

Urheiluliikkeen kaupanteko on pitkälle riippuvainen kulloisistakin säistä ja tietyistä sesongeista. Hyvä esimerkki – Aaltosen mukaan huono – on viime talvi, lumitilanne oli koko talven järkyttävän huono. Sukset jäivät hyllylle. Samanlainen tilanne on kaikkien talviharrasteiden kohdalla, välineiden osto jää minimiin.

-Toivotaan parempaa talvea ja se saisi tietysti tulla jo ennen joulua. Suksia ja muita talviharrastuksiin liittyviä välineitä riittää joka lähtöön, sanoo Harri Aaltonen.

Vuodenaikojen vaihtelut näkyvät myös selkeästi mm. vaatteiden myynnissä. Syksyisin ostetaan sadetta pitäviä kalvovaatteita, talvella toppapukuja ja kesää kohti mentäessä kevyempiä asuja. Urheilu Valosen kassavirroista vaatepuolen osuus on n. 30 % ja kalastussektorin samaa luokkaa. Metsästyksen osuus pienenee koko ajan metsästäjien vähentyessä (n. 5 – 10 % kokonaismyynnistä) ja loppuosa kertyy erilaisten harrastusvälineiden myynnistä. Aaltosella on tavoitteena lisätä hiihdon osuutta tulevaisuudessa. Alan kilpailusta puhuttaessa Aaltonen nostaa esille nettikaupan.

-Pyrimme pitämään hinnat samassa tasossa nettikauppiaiden kanssa ja täältä asiakas löytää ammattimaista ja henkilökohtaista palvelua, painottaa Harri.

Valosen runsas tuotevalikoima takaa joululahjojen ostajille paljon vaihtoehtoja. Mikäli se oikea talvi tulee, niin kaikki siihen liittyvät harrastevälineet (sukset, sauvat, siteet, kelkat, ja muut tekniset välineet kuten esimerkiksi sykemittarit ja GPS-laitteet sekä riistakamerat) ovat haluttuja lahjoja. Kompressiotuotteiden myynti on nousussa ja niillä tarkoitetaan lihasten huoltoon ja verenkierron parantamiseen tarkoitettuja puristavia hiha- ja jalkasukkia. Ja jos asiakkaalle tuottaa päänvaivaa valita oikea lahja, on Valosen lahjakortti silloin paikallaan.

Jutun alussa kerroimme, että Harri Aaltonen löytyi liikkeestä suksien huoltohommista. Toiminta Startex Oy:n (sukset, sauvat, hiihtokengät, voiteet, rullasukset)  vienti- ja kilpailutoiminnasta vie miehen työajasta tälläkin hetkellä yli puolet. Kilpailumatkoja näin talven kynnyksellä alkaa olla liki joka viikonloppu. Harrin mukaan luotettava henkilökunta ja Seppo Valosen työpanos tekee tämän mahdolliseksi.

-Sieltä se leipä pääasiassa tulee ja rahoitusta tähän yritystoimintaankin, toteaa urheiluvälinekauppias Harri Aaltonen lopuksi. KP

Rakkaus käsillä tekemiseen, värit, kauneus, into, halu, luovuus. Niistä ovat hartolalaisen Ritva Itu Heinon by itu -käsityöt tehty. Itu palasi juuri Tampereelta Suomen kädentaidot 2014 -messuilta, Euroopan suurimmasta käsi- ja taideteollisuutapahtumasta, tyytyväisin mielin. Kauppa kävi melko mukavasti, mutta ennen kaikkea tilaisuus antoi toivoa tulevasta ja palaute oli erinomaista.

Käsityöt ovat kuuluneet aina Itun elämään, välillä enemmän, välillä vähemmän. Hän on huovuttamiseen hurahtanut, neuloo mielellään Petri-pipoja ja Marko-ponchoja, mutta toki taidot riittävät myös kuvasta tai logosta huovutustyöksi tai neuleeksi asti. Raaka-aineet ovat mahdollisuuksien mukaan kotimaisia ja kaikki kotimaisilta yrittäjiltä hankittuja. Mallit tulevat luovuudesta.

Vaikka Itu pyörittääkin by itu -toiminimeä, kyseessä on ainakin vielä enemmän harrastus kuin leipätyö.

-Vielä on jokunen hattu ja huivi huovutettava ja sukka neulottava, jotta ihan pelkillä käsitöillä toimeentulonsa saisi, Itu sanoo. Esimerkiksi Tampeereella myytyjen tuotteiden hinnaksi tuli parisen euroa tehdyltä työtunnilta, joten kiertäminen turuilla ja toreilla on henkilökohtaista talkootyötä. Jotta se elättäisi, Itun pitäisi yhdistää siihen ammattitaitonsa ja koulutuksensa muun muassa pientalorakentamisesta, taloushallinnosta ja kirjanpidosta. Tämä onkin hänellä mietintämyssyssä ja kehitteillä. Itu ei seuraa työssään muotia, mutta…

-Tämän vuoden ykkösjuttu ovat erilaiset huovutetut huivit. Talven tullen ainakin messuilla ykköspaikan veivät persoonalliset käsin huovutetut Susanna-huopahatut ja Satu-saunahatut.

Entinen vantaalainen hartolalaistui koiransa kanssa kolme ja puoli vuotta sitten. Itu ihastui uuden kotiseudun luontoon. Siitä kumpuaa myös ideoita ja tukea sekä iloa harrastukselle ja myynnille: Itu on muun muassa aktiivisesti mukana Hartola-Sysmän WillaNikkarit-käsityöpiirissä.

Nyt by itun tuotteita on muun muassa tarjolla ravintola Kardemumman joulumyyjäisissä ja talven mittaan monissa muissa tapahtumissa sekä byitu.fi:ssä. Joulukuun 8. päivänä Sysmän kirjakaupan yläkerrassa alkaa aina jouluaattoon asti kestävä by itu -joulumyynti.

-Toivon pääseväni ainakin viime vuoden myyntiin, sillä toistaiseksi kauppa on käynyt vaisummin. Olisi mahtavaa, jos ihmiset ostaisivat lahjaksi kotimaisia ja kotiseudulla tehtyjä Avainlippu by itu -käsitöitä. TK

Suomalaisten suursuosikiksi noussut Nopsajalka heitti hyvän keikan lauantai-iltana Linna-hotellissa. Keulakuvan kolmihenkinen bändi soitti tiukasti ja taidolla. Yleisö tanssi ja lauloi mukana. Eikä ihme, sillä Nopsajalan uudenkin musiikin pohjana ovat miehen juuret: reggae-keinunta ja hip hop -sävyt. Yleisöä riitti perheen pienemmistä aina aikuisiin asti.

Maksuttoman tilaisuuden koko perheelle tarjosi MLL:n Hartolan paikallisyhdistys ja kunta. Samalla yhdistys juhli 90-vuotistaivaltaan. Hartolan MLL on maamme vanhimpia liiton paikallisyhdistyksiä. Yhdistys piti 90-vuotiskokouksensa juuri ennen konserttia.

Keikalla Nopsajalka esitti uudempaa musiikkiaan ja kuultiinpa konsertissa pari uuttakin kappaletta ensi keväänä julkaistavalta levyltä. Musiikki tuntui olevan eri-ikäisten mieleen ja Nopsajalka osasi ottaa ja huomioida yleisönsä iloisella otteellaan. Hän sai helposti yleisön laulamaan ja tanssimaan.

Antti Ilmari Hakala eli Nopsajalka vaikutti pitkään pienen piirin esiintyjänä pääkaupunkiseudulla ja hänellä on ollut vankka kannattajajoukko. Hän on tuottaja ja muusikko. Soolourallaan hän on tehnyt jo neljä levyä ja ollut mukana lukuisilla muilla muun muassa Suomen johtavien reggae-artistien kanssa. Hänet tunnetaan myös city-humppayhtyeestä Elokuu, Soul Captain Bandista ja Kapteeni Äänestä.

Lauantaina Nopsajalka yhyeineen yhtye soitti tunnin setin, mutta ei tietenkään selvinnyt ilman encorea, joka – kuinka ollakaan – oli Lupaan olla sun. Sitten Nopsajalka, bändi, äänitarkkailijat ja roudarit alkoivat kerätä kimpsuja ja kampsuja ja suuntasivat kohti seuraavaa keikkaa vielä samana iltana.

Nopsajalan konsertin kaltaisten suurten tapahtumien lisäksi Hartolan vireä vanhus eli MLL:n Hartolan paikallisyhdistys järjestää kesäisin leikkipuistoelämää ja syksyisin ja keväisin melskataan muskareissa. Lisäksi yhdistys järjestää pienempiä tapahtumia lapsille, perheille ja nuorille. TK