Myllerrysten vuosi. Sellainen on menossa Hartolan ruokahuollon keittäjillä. Kaikki keittäjät –heitä on yhdeksän- työskentelevät väistötiloissa ja jokainen heistä on kunnan palkkalistoilla. Aiemmin työpisteitä oli enemmän ja osa työskenteli sote-yhtymän leivissä.
Miten muutokset ovat vaikuttaneet arkeen? Sen näkee parhaiten suuntaamalla väistötiloihin eli Yhtenäiskoulun keittiöön. Täällä sijaitsee kunnan ruokahuollon polttopiste, jossa valmistetaan joka arkipäivä ruoka noin 330 henkilölle. Keittiön antimia syödään päiväkodeissa, Yhtenäiskoulussa, Kotisalossa ja päiväkeskuksessa.
Tänään keittiön uuneissa paistuu kalkkunavuokaa. Työntekijät, valkohattuiset naiset, nauravat paljon. Koululaisten ruokatunti lähestyy ja kiire on, mutta ammattilaisten otteet ovat varmat ja vakaat.
Väistö päättyy kesälomiin. Silloin terveyskeskuksenmäelle avataan uusi keskuskeittiö. Mitä keittiön työntekijät ajattelevat tästä?
-Meitä on kuultu aika vähän. On yllätys meille, millainen uusi keittiö on, kertoo Seija Nieminen.
Pirjo Tonteri on samaa mieltä. Tonteri toivoo, että työntekijät pidettäisiin paremmin ajan tasalla tulevasta muutosta.
Keittiön johtaja Leila Uggelberg on päässyt osallistumaan muita useammin uuden keittiön suunnittelupalavereihin.
-Ehdotimme kylmiöiden paikan siirtämistä. Alkuperäisissä piirustuksissa kylmiöt oli sijoitettu niin, että tavarantoimittajien olisi pitänyt kulkea koko keittiön läpi. Tämä korjattiin, Uggelberg huomauttaa.
Kokemusta ja näkemystä näiltä naisilta, keittiöalan ammattilaisilta, ei puutu. Pirjo Tonteri on tämän työvuoron juniori, vaikka työuraa onkin takana jo 26 vuotta. Seija Niemisellä, Jaana Uustalolla ja keittiön johtajalla Leila Uggelbergilla työvuosia on kertynyt kaikilla jo nelisenkymmentä.
Mitä ammattilaiset arvostavat, millainen on heidän näkökulmastaan hyvä keittiö?
-Toimivassa keittiössä on tilaa. Kaikki tavarat ovat lähellä, ettei tarvitse kulkea ympäriinsä. Ja ilmastointi olisi hyvä. Tässä (Yhtenäiskoulun) keittiössä ei ole ilmastointia, minkä takia kesällä on kuuma ja talvella voi olla kylmä, naiset kertovat.
-Toivon säädettäviä työtasoja, koska työntekijät ovat eripituisia, Jaana Uustalo tuumii.
Väistötiloissa työskentely poikkeaa normaalista, koska koulun keittiö on suunniteltu pienemmälle porukalle ja esimerkiksi uunien kapasiteetti on rajallinen. Mutta ammattilaisilla on keinonsa ratkaista pulmat.
-Jos uuneihin ei mahdu kaikkea, teemme kahta eri ruokaa. Esimerkiksi tänään tehdään koululaisille kalkkunavuokaa ja Kotisaloon kasvispyöryköitä, kertoo Jaana Uustalo.
Pitkän työuran varrella naisten työnantaja on muuttunut moneen kertaan. On oltu välillä kunnan, välillä sote-yhtymän leivissä. Mitä vaikutuksia uusimmalla käänteellä eli ruokahuollon siirtymisellä sote-yhtymältä kunnalle on ollut?
-Palkka on pienentynyt, Pirjo Tonteri kertoo.
Syy löytyy esimerkiksi työaikajärjestelyistä. Sote-yhtymän leivissä työtekijät aloittivat aamuvuoronsa puoli seitsemältä. Nyt vuoro alkaa tasan seitsemältä ja lisät jäävät saamatta.
Lisäksi ne työntekijät, joilla ei ole ajokorttia, menettävät sunnuntailisät. Sunnuntaisin töissä olevilla pitää nimittäin olla ajo-oikeus, koska ruuan kuljettaminen Kotisaloon on keittäjien vastuulla.
AO-O