UUTISET

Sysmässä kartoitetaan parhaillaan koululaitoksen historiaa. Idea on Sysmä-seuran, mutta käytännön kirjoitusurakasta vastaa filosofian tohtori Tapio Tiihonen. Historia tiivistetään helppolukuiseksi kirjaksi, jonka työnimi on Sellaista oli elämä Sysmän kouluissa, kiertokoulusta yhtenäiskouluun. Kyseessä on kouluista koottavasta matrikkelista erillinen projekti.

-Tarkoituksena on julkaista kirja, joka on tarkoitettu kaikille sysmäläisille. Kirjasta ei ole tarkoitus tehdä tieteellistä, kiteyttää Sysmä-seuran puheenjohtaja Bror Ahlgren.

Koululaitoksen historia Sysmässä alkaa 1700-luvulta. Ensimmäiset lähdeaineistot ovat vuodelta 1845.

Maallikkoa moinen urakka saattaisi hirvittää, mutta kirjan kirjoittajalle Tapio Tiihoselle arkistojen tutkiminen on peruskauraa. Tietokirjailijana tunnettu Tiihonen on kirjoittanut 16 teosta. Hänen 10-osainen kirjasarjansa kertoi Rooman tuhosta 400 jKr. Karjalan kannaksen suurtaisteluista kertovaa trilogiaa varten hän kävi läpi 100 000 sivua neuvostolähteitä.

Kirjailija on jo luonnostellut Sysmän koululaitosta kertovan kirjan sisällysluettelon. Mitkä asiat nousevat pintaan?

Tiihonen nostaa esiin neljä merkittävää käännekohtaa: kierto- ja kansakoulun perustaminen, niiden muuttaminen yhteiskouluksi ja kansakouluksi sekä lopulta nykyiseksi peruskouluksi.

Maaseudulla merkittävää on ollut kyläkoulujen lyhyt historia. Esimerkiksi Sysmässä oli vielä 1960-1970-luvuilla parhaimmillaan 23 kyläkoulua, kun niitä on nykyään vain yksi.

Yllättävänä hän pitää sitä, kuinka hyvin pojat pärjäsivät 1800-luvun kiertokoulussa. Silloin pojat olivat parhaita lukijoita. Tytöt alkoivat pärjätä vasta ensimmäisen maailmansodan aikaan. Loppujen lopuksi koulun tyttöjä suosivalla maineella ei olekaan niin pitkää historiaa kuin joskus ajatellaan.

Sysmän kannalta kiinnostava tieto on se, että sotien jälkeen Sysmä oli seutukunnan koulukeskus. Vuonna 1947 Sysmän yhteiskoulun (nykyisin lukio) oppilaista 53 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisia, esimerkiksi joutsalaisia ja hartolalaisia.

Sysmän kouluista kertova kirja on alun perin espoolaisen Tiihosen ensimmäinen työ Sysmässä. Viime vuonna Tiihonen muutti pysyvästi Sysmään Uurajärven rannalle, edesmenneiden vanhempiensa loma-asunnolle. Pääasiassa omin ja kavereiden käsin suoritettu asunnon laajennus valmistui viime syksynä. Nyt on taas aikaa kirjoittaa. AO-O

Tämän viikon maanantai oli Hartolassa merkittävä päivä. Silloin Yhtenäiskoulussa aloitti opintiensä kaksitoista alaikäistä, afgaanitaustaista lasta. Heistä jokainen oli saapunut Suomeen ilman vanhempia Afganistanin ja Iranin suunnalta. Lapset asuvat Hartolan Koittiin perustetussa ryhmäkodissa.

Lapset ovat turvapaikanhakijoita, eli heillä ei ole vielä pysyvää oleskelulupaa Suomeen. Hartolan ryhmäkodista (entinen Kepiläkoti) arvioidaan kuitenkin, että alaikäiset saavat oleskeluluvan hyvin todennäköisesti.

Illalla Hartolan valtuustosalissa järjestettiin ryhmäkotia ja turvapaikanhakijoita koskeva keskustelutilaisuus. Kovasta pakkasesta huolimatta paikalle oli saapunut niin paljon ihmisiä, että sali oli lähes täynnä.

Tilaisuudessa oli paikalla myös kaksi poliisia, mutta heidän ainoaksi tehtäväkseen jäi todeta että järjestyshäiriöitä ei ollut. Ilmapiiri oli myönteinen. Kriittisimmät ihmiset olivat selkeästi jääneet pois tilaisuudesta.

-Kaikki Hartolaan saapuneet lapset ovat poikia ja iältään arviolta 12-15-vuotiaita. He ovat tulleet Suomeen Tornion kautta ja olleet täällä noin kaksi kuukautta. Lapset ovat tehneet pitkän matkan. Yksi heistä on matkustanut kymmenen maan läpi, kertoi terveydenhoitaja Elisa Tuukkanen Hartolan ryhmäkodista.

Pojat opiskelevat Yhtenäiskoulussa omassa ryhmässään, joka on nimeltään valmistavan opetuksen ryhmä. Sopiva paikka löytyi iltapäiväkerhon tiloista, jotka ovat päivisin tyhjillään.

-Pojat kunnioittavat aikuisia ja ovat hyvin motivoituneita oppimaan suomen kieltä. Heitä ei tarvitse kenenkään pelätä, he ovat ihan tavallisia poikia, luonnehti heidän opettajansa Anu Kanko.

Kangon mukaan ryhmä jalkautuu jatkossa Hartolan keskustaan. Tavoitteena on esimerkiksi tutustua yhdessä kirjastoon.

Kunnanjohtaja Merja Olenius muistutti, että valtio korvaa täysimääräisesti lasten koulutuksesta koituvat kulut. Lisäksi yli 7-vuotiaista maksetaan korvausta 2300 euroa vuodessa. Valtio korvaa myös tulkkausta ja sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskuluja.

Yleisöstä nousi esiin pariinkin kertaan kysymys, miten poikia voisi auttaa. Materiaalista apua tarvitaan todennäköisesti jossain vaiheessa, mutta tärkeintä on asenne.

-Suurin apu tällä hetkellä on, että ottaa lapset hymyillen vastaan, totesi ryhmäkodin vastaava ohjaaja Pirve Nikki. AO-O

Poliisi: ei syytä pelkoon

Hartolan Koitissa sijaitsevassa ryhmäkodissa on 21 paikkaa. Ryhmäkoti ottaa vastaan vain alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Maanantai-iltana Hartolassa puhunut Vesa Okkola Hämeen poliisista pitää yksikköä huomattavan pienenä. Okkola toimii vastaanottokeskusten yhdyshenkilönä Päijät-Hämeen alueella.

-Hartolan tilanne on ihan toisenlainen kuin esimerkiksi Heinolassa tai Lahden Hennalassa. Uskon, että yhteistyöllä kaikki sujuu täällä hyvin, Okkola sanoi.

Esimerkiksi Heinolassa turvapaikanhakijoita on yli 400. AO-O

Hankien keskellä Sysmän Särkilahdessa asustaa kaksi hieman harvinaisempaa eläintä. Alpakat Benkku ja Karkki täällä ovat viettämässä talvilomaa Saarisen perheen hoidossa. Kesäksi pojat palaavat kotiinsa Yli-Marolan kotieläinpihaan Lahteen.

-Puhuimme alpakoiden hankinnasta vaimon kanssa jo pari vuotta sitten. Sysmän 4H-yhdistykseen kuuluvien tuttavien kautta saimme vihiä siitä, että Benkku ja Karkki etsivät talvikotia, talon isäntä Antti Saarinen kertaa.

Kesällä hänen vaimonsa Sirpa Saarinen kävi perheen lasten kanssa alpakanhoitokurssin Lahdessa. Innostus tarttui myös lapsiin, ja elokuussa Benkku ja Karkki muuttivat Saarisille.

Antti Saarisen mukaan alpakat ovat helppohoitoisia. Hän rakensi niille pihaton vanhaan latoon. Pihatosta eläimet voivat kulkea ulkotarhaan miten haluavat, omaan tahtiinsa. Eläimet pärjäävät hyvin talvipakkasilla. Tosin 30 asteen paukkupakkaset ovat liikaa niillekin. Hyytäviä talvikelejä varten latoon on rakennettu lisäksi erillinen, lämpöeristetty karsina.

Alpakan pääravinto on heinä. Lisäksi niille annetaan poronrehua.

Joskus Saariset käyvät Benkun ja Karkin kanssa päiväkävelyllä. Leppoisiin kävelyretkiin täytyy varata aikaa, sillä alpakka on omapäinen sille päälle sattuessaan.

-Jos ne päättävät pysähtyä johonkin, niitä ei saa vetämällä liikkeelle. Aikaa voi kulua, Antti Saarinen virnistää.

Hellyttävän näköiset eläimet osaavat olla myös kovapäisiä toisilleen. Laumaeläiminä alpakoilla on tarkka arvojärjestys, joka määrää muun muassa sen kuka syö ensin. Benkusta ja Karkista Benkku on vanhempi ja pomo.

-Joskus nuo saattavat äityä tappelemaan. Ne eivät pure tai potki, mutta sylkevät toistensa päälle vihertävää limaa. Silloin ne eivät ole enää niin suloisia, Saarinen kertoo. AO-O

Yksi vanhimmista kotieläimistä

-Alpakka on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kamelieläin. 80 prosenttia alpakoista elää Perussa.
-Alpakka on kesytetty 5000 vuotta sitten ja se on eräs vanhimmista kotieläimistä.
-Maailmassa on yhteensä noin neljä miljoonaa alpakkaa.
-Ensimmäiset alpakat tulivat Suomeen vuonna 2002. Suomen Alpakkayhdistys on perustettu vuonna 2003.
Lähde: Suomen Alpakkayhdistys

Päijät-Hämeeseen ei tule uudistettua sote-yhtymää. Esitys yhtymän perussopimuksen muutoksesta raukesi viiden kunnan vastustukseen. Muutosesityksen mukaan yhtymän ylimmäksi päättäväksi elimeksi olisi tullut yhtymäkokous. Nykyään päätösvalta on yhtymävaltuustolla.
Uudistusta vastaan olivat Iitti, Hartola, Heinola, Pukkila ja Sysmä. Ratkaisijan roolissa oli Iitti, joka päätti kunnista viimeisenä, 22. joulukuuta, tyrmätä muutosesityksen.
-Uusia aloitteita perussopimuksen muuttamiseksi ei ole nyt vireillä. Sysmän ja Hartolan asema säilyy yhtymässä toistaiseksi ennallaan, sanoo kuntayhtymän johtaja Timo Louna.
Pienissä kunnissa sopimusmuutosta vastustettiin erityisesti siksi, että se olisi tiennyt niiden äänivallan heikkenemistä.
Nykyisessä hallintomallissa yhtymävaltuustossa Hartolalla ja Sysmällä on molemmilla kaksi edustajaa. Jos päätösvalta olisi siirretty yhtymäkokoukselle, sekä Hartola että Sysmä olisivat menettäneet kaksi edustajanpaikkansa ja joutuneet tyytymään yhteisiin edustajiin muiden pienten kuntien kanssa.
-Tämä olisi todennäköisesti johtanut siihen, että Hartolalla ei olisi ollut enää yhtään paikkaa kuntayhtymän hallinnossa. Päätöksentekoa olisivat hallinneet suvereenisti väkiluvultaan suurimmat kunnat, toteaa Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius.
Sysmän kunnanjohtajan Marketta Kitkiöjoen mielestä sopimusmuutoksen esittely sote-uudistuksen kynnyksellä oli täysin tarpeetonta. Hän toteaa, että esityksen kaatumisella ei ole merkitystä tulevaan valtakunnalliseen sote-ratkaisuun.
Olennaisena kysymyksenä Kitkiöjoki pitää niin kutsutun äänileikkurin luomista. Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen jälkeen Lahdella on yhtymässä selvästi eniten päätösvaltaa.
-Pakkokuntayhtymässä, mitä kuntayhtymä on erikoissairaanhoidon osalta, on oltava valtuustossa yhden kunnan ylivallan poistava äänileikkuri. Tämä asia olisi jo pitänyt valmistella, hän sanoo. AO-O

Sote-yhtymästä sanottua

-Yksi yhtymävaltuuston tärkeimmistä saavutuksista meille on Hartola-Sysmä-alueen ambulanssin säilyttäminen ja kunnan maksuosuuksien kohtuullistaminen käyttöä vastaavaksi. Tulevaisuudessa valtuusto tekee ratkaisut Päijät-Hämeen keskussairaalan saneeraamisesta ja uudisrakentamisesta. Näiden kokonaiskustannusarvio on yli 60 miljoonaa euroa. Kestääkö kuntien talous tämän?
-Jarkko Fågel, Hartolan edustaja yhtymävaltuustossa.

-En tunnista mekanismia, jolla nykyinen valtuusto voitaisiin lakkauttaa kesken laillisen toimikautensa. Suomen hallitus on 14.12.2015 antamassaan asetuksessa ilmaissut, että vuoteen 2019 asti kuntien tulisi pidättäytyä uusista hallintohimmeleistä ja vanhojen organisaatioiden purkamisesta. Oireellista on yli 700 hartolalaisen allekirjoittama kirjelmä, jossa vaaditaan Hartolan kuntaa palkkaamaan oma terveyskeskuslääkäri. Tämä on epäluottamuslause nykyisen yhtymän ja etenkin Aavan politiikalle. Nykyinen akuuttivastaanottoihin pohjautuva malli ei toimi pitkäaikaissairaassa ja moniongelmaisessa kunnassa.
-Mikko Nenonen, Hartolan edustaja yhtymävaltuustossa

Sysmässä ravintola Fantasiaa pyörittävä Kemal Sekersöz saapui turvapaikan hakijana Suomeen v. 1991. Sysmään Kemal ja hänen vaimonsa Nazli muuttivat v. 2002 ja perustivat tänne edelleen suositun pizza- ja kebab -ravintolan.
Kemal on seurannut tarkoin mediasta Suomessa kiivaana  lainehtivaa  pakolaiskeskustelua ja kertoo siitä omat mielipiteensä allaolevassa haastattelussa.

Kemal, millainen oli sinun tiesi Turkista Suomeen ja ennenkaikkea Sysmään?
–Tulin turvapaikanhakijana Suomeen marraskuussa 1991 ja olen asunut täällä useilla paikkakunnilla; Helsinki, Oravainen (1 vuosi), Vaasa (2 vuotta), Oulu, Jyväskylä ja Savonlinna. Viimeksimainittuun paikkaan perustin pizzerian v. 1997 ja seuraavaksi aloitin ravintolayrittäjänä Suolahdessa. Sysmän myytävänä olevaa paikkaa tulin katsomaan v. 2002 ja totesin sen hyväksi vaihtoehdoksi. Ravintola oli valmis kalusteineen eikä vaatinut suuria perustamiskustannuksia.

Millaiselta tuntui tuolloin olla ulkomaalaisena Suomessa ja Sysmässä?
–Aluksi minulla oli tietty vaikeaa jo sen vuoksi, että en osannut kieltä. Huomasin ihmisten olevan varovaisia ja välttelevän minua. Pikkuhiljaa tilanne parani suomenkielen karttumisen seurauksena. Sysmässä minut otettiin tosi hyvin vastaan; yrityksen perustamisen jälkeen sain runsaasti kukkia ja onnitteluja ja kaikki johti v. 2011 vuoden yrittäjän valintaan. Olemme viihtyneet Sysmässä oikein hyvin.

Onko mielestäsi tilanne muuttunut mitenkään viime aikoina?
–Somesta ja lehdistä olen tietysti huomannut, että tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan. 30.000 pakolaista on liian suuri määrä pienelle Suomelle. Suurin osa heistä on tietysti todellisia turvapaikan hakijoita, jotka tarvitsevat apua, mutta joukkoon mahtuu myös rikollisia aineksia.
–Sysmässä en ole henkilökohtaisesti huomannut mitään muutoksia, meidän perheeseen suhtaudutaan täällä yhtä hyvin kuin aikaisemminkin.

Millaisia ohjeita antaisit maahanmuuttajille?
–Muutatpa mihin tahansa, vaikka oman maan sisällä, jalansija täytyy itse hankkia. Ympäröivään yhteisöön täytyy sopeutua ja elää samoilla säännöillä kuin kantaväestö elää. Paikka yhteisössä on hankittava omilla teoilla periaatteena vanha sanonta ”maassa maan tavalla”. Työnteko tai opiskelu huomataan ja se auttaa ajan myötä uudelle paikkakunnalle sopeutumisessa.

Pitkälti yli kymmenen vuotta Sysmässä; mitä positiivisia asioita nostaisit kohdaltasi esiin (myös mahdolliset negatiiviset asiat)?
–Olen kiitollinen siitä, että minulla on hyvä ammatti ja oma katto pään päällä. Valinta vuoden yrittäjäksi oli itselleni suuri asia.
–Sekä minulle että vaimolleni Nazlille valtavan suuri positiivinen asia oli Mert Baban syntyminen marraskuussa 2014. Häntä odotimme Nazlin kanssa kaikkiaan 16 vuotta! Minulla on siskoja ja heillä lapsia, mutta Mert on ainoa poika. Koko Sysmä näytti iloitsevan tästä syntymästä, niin paljon meitä muistettiin kukkasin ja onnitteluin.
–Henkilökohtaisesti ikävin asia koko Suomessa olon aikana oli siskoni ja hänen miehelleen tapahtunut tragedia Laukaalla, ahkerat ja meille rakkaat ihmiset joutivat murhaajan urhriksi. Koko suku romahti tämän tapahtuman johdosta. Mieltä lämmitti tässäkin tapauksessa sysmäläisten runsas osanottojen määrä.

Yritystoiminta näyttää juuri nyt olevan paikkaunaalla pienissä vaikeuksissa, mm. kahviloita on hävinnyt kartalta. Mikä on tilanne Fantasiassa?
–Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat perinteisesti vuoden hiljaisinta aikaa, mutta nyt nämä pakkaset ovat tehneet vuoden alusta vieläkin hiljaisemman. Keskiarvoisesti viimeiset kymmenen vuotta on menty myynnillisesti suurinpiirtein samalla tasolla ja samaa uskon myös tulevaisuuden suhteen. Uusia ravintoloita on syntynyt ja jo kuollutkin Sysmässä tänä aikana, mutta Fantasian tapaista paikkaa tarvittaneen jatkossakin. KP