UUTISET

Lumipeite on mukavan paksu muissa itähämäläisissä naapurikunnissa, mutta sula Päijänne on ilmeisesti pitänyt lumisateet niukkoina Sysmän suunnalla. Tosin viime päivinä lunta on riittänyt tännekin. Sysmäläisten yritysten tuella ja lukuisten talkootuntien jälkeen on Ohrasaareen taas saatu aikaan noin kilometrin mittainen latu-ura niin perinteisen kuin vapaan hiihtotavan liikkujille.

Lumitykki tuotti useamman sata kuutiota lunta käytyään yhtäjaksoisesti miltei kaksi vuorokautta ja lumi levitettiin päivässä kaivurin ja useiden traktoreiden voimin. Talkooporukka kohtasi kovan haasteen Ohrasaareen johtavan kapean ja jyrkän sillan kanssa, eikä lauhtumisen aiheuttama liukkaus hommia ainakaan helpottanut. Työt saatiin kuitenkin tehdyksi ilman vahinkoja ja talkoolaiset olivatkin yhtä mieltä siitä, että riskeillä leikkiminen saa tältä erää riittää. Mikäli talvet tuntuvat käynnistyvän jatkossakin yhtä vähälumisina, on edessä sillan kunnostus tai mantereen puolelle tehtävät vaihtoehtoiset latureitit. Yhtenä reittiehdotuksena talkooväki pohdiskeli Ohrasaaren ja kirkon välisen viheralueen hyödyntämistä.

Tämän talven latu on kuitenkin Ohrasaaressa nyt hyvässä mallissa ja tanakan tykkilumikerroksen pitäisi kestää myös säiden vaihteluita. Latukone on työnsä tehnyt ja baanat odottavat innokkaita hiihtäjiä. RP

Sysmässä on pyörinyt ainakin viidentoista vuoden ajan Nuori työ -projekti, minkä puitteissa eri sponsoritahot ovat mahdollistaneet kesätyöpaikan jo sadoille nuorille. Hankkeessa ovat olleet mukana alusta pitäen Lions Clubin lisäksi Sysmän kunta, Sysmän Osuuspankki ja Sysmän Yrittäjät. Hanke tarjoaa työtä 14 – 21 -vuotiaille nuorille. Työsopimuksen nuori tekee kunnan kanssa, joka myös maksaa nuorelle palkan. Kunta laskuttaa työn päättyessä työntajalta 70 % nuoren kaikista palkkakustannuksista, loppuosasta huolehtivat hankkeessa mukana olevat tahot. Nuorelle maksettava peruspalkka on 7 euroa/tunti ja työsopimus voi olla enintään kahdeksan viikon mittainen. Hankkeen avulla on saatu aikaan 70 – 80 työllistymistä yhden kesän aikana.

Sysmän Leijonat tekevät vuoden mittaan monenlaisia tulonhankintaprojekteja, joista saadut tuotot lahjoitetaan edelleen hyviin tarkoituksiin. Nuori työ -hanke on yksi sellainen.

Tuorein idea sponsorirahojen hankkimiseksi on pullonpalautushanke, kertoo Veikko Kotolahti Lions Clubista.

Tämä ei tarkoita sitä, että leijonat keräilisivät pulloja pitkin katuja ja toreja, vaan klubi yllyttää ihmisiä jättämään pullonpalautuskuittinsa keräyslippaisiin, joita on sijoitettu sekä Suvituulen että S-marketin pulloautomaattien tuntumaan.

Jokainen keräyslippaaseen jätetty kuitti edistää entistä useamman nuoren työllistymistä kesäaikaan, sanoo Kotolahti.

Lions Club on hankkinut vuoden kestävän keräyluvan poliisilta ja vuoden jälkeen (1.12.2015) lupaa on mahdollisuus jatkaa uudella hakemuksella.

Sysmän Lions Clubin muita näkyviä aktiviteetteja ovat mm. vuosittainen Sysmän Lintan valinta, Olavi Virran muistomerkin varojen keräyshanke ja monet muut pienemmät avustamisprojektit. Yksi viimeisimmistä hankkeista oli Sysmän sankarihautojen kynttilälyhtyjen sponsorointi. KP

Mennyt vuosi oli Hartolassa pitäjän itsenäisyyden 230. juhlavuosi.  Se näkyi monin tavoin kuntakuvassa – jopa varsin pieninäkin asioina.  Juhlavuoden eräänä tavoitteena oli kohottaa kunnan kokonaisprofiilia, joka sai loppuvuonna hyvän päätöksen, kun LC Hartola sytytti Leader – hankkeena toteuttamansa jouluvalot.  Siitä, että juhlavuosi jää mieliin tapahtumarikkaana, saamme kiittää muun muassa Hartolan yhteen hiileen puhaltavia toimijoita ja yhdistyksiä –  joiden  panos on ollut olennainen voimavara paikkakuntamme yhteisöllisyydelle. Toivon, että jatkamme yhdessä tekemisen meininkiä tästä eteenpäin, jotta Hartolasta saadaan nykyistäkin viihtyisämpi ja parempi paikkakunta elää.

Viime vuosi oli Hartolalle hyvä myös taloudellisesti. Alijäämäisen tilinpäätöksen uhka onnistuttiin kuluneen syksyn aikana purkamaan. Lisäksi erilaisiin kunnan kehittämishankkeisiin on saatu yli 5 miljoonaa euron suuruiset avustukset. Ilman arkista työtä nämä avustukset olisivat jääneet saamatta, joten kiitokset kuuluvat myös hiljaisille puurtajille ja paperityön tekijöille.  Ilman hyvää yhteistyötä päätöksenteossa liikuntahalli, yhtenäiskoulun laajennus, lähiliikuntapaikka, vanhusten palveluasunnot ja monet muut hankkeet olisivat yhä turhia haaveita.  Myös harkinnanvaraista rahoitusta on saatu kuntaan kahtena peräkkäisenä vuonna yhteensä 700.000 euroa, joka on oikaissut kuntamme alamittaista valtionosuuskertymää.

Hartolalaislähtöiset suurmiehet taivuttelivat Kuningas Kustaa III:n 230 vuotta sitten perustamaan Gustav Adolf’s nimisen itsenäisen Hartolan kirkkoherrakunnan Itä-Hämeen sydämeen.  Se ei ollut turha reissu Tukholmaan, koska tästä paikkakunnasta tuli vuosisatain virrassa vahva pitäjä, joka on pärjännyt omillaan. Hartolalaisten vaatimattomuus ei ehkä ole pahe jos ei hyvekään – mutta imagon kohotusta tehdään kyllä turhan harvoin.  Tosin vuonna 1987, kun valtuusto päätti julistaa Hartolan itsenäiseksi Kuningaskunnaksi, osuttiin asian ytimeen. Iloisia ja mieltä kohottavia tapahtumia on ollut helppoa järjestää Kuningaskunta –teeman ympärille, mitä on syytä jatkaa. Eräs näistä on vastasyntyneiden hartolalaisvauvojen kruunajaiset, jossa kunta luovuttaa lapselle kruunukuvioisen myssyn ja tarjoaa kakkukahvit perheille.

Virallisen historiankirjoituksen näkökulmasta Hartolan juuret löytyivät vieläkin syvemmältä, kuin osasimme odottaa. Kansalaisopiston latinan kielen ryhmä sai hankittua vuonna 2014 Vatikaanista saakka todisteet Hartolan kirkon olemassaolosta jo myöhäiskeskiajalla. Paavi Bonifacius IX oli vuonna 1398 bullassaan viitannut Hartolan kirkon merkitykseen, mitä tulee Hartolan asukkaiden uskonelämään.

On vaikeaa kuvitella menneitä vuosisatoja ja historiaa , mutta yhtä vaikeaa on visioida tulevaisuuteen.   Varmuutta siitä, miten Hartolan paikkakuntana käy jatkossa, ei ole. Tänä vuonna selvinnee se, onko kunnalla mahdollisuuksia selviytyä taloudellisesti itsenäisenä kuntana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tullessa voimaan vuoden 2017 jälkeen tai myöhemmin.  Laki määrää suuren osan kuntien vuotuisista tuloista luovutettavaksi  ns. Erva-alueille julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Mitä taloudellisia edellytyksiä meille jää tämän jälkeen, on vielä avoinna. Lisäksi Sote-alueiden kerrotaan turvaavan jatkossa kuntalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Se, mitä palveluja harvaan asutulla maaseudulla on saatavilla, huolestuttaa luonnollisesti päättäjiä. Sen vuoksi suurin osa tämän vuoden toimista on suunnattava sote-asioiden edunvalvontaan.  Lisäksi tämä vuosi tulee jäämään historiaan myös vaikeimpana työttömyyden aikana miesmuistiin ja siksi tarvitaan nyt uutta asennetta ja yhteispeliä elinkeinotoiminnan edellytysten turvaamiseksi.

Esitän lopuksi kaikille kuntalaisille kutsun saapua KunkkuAreenan eli liikuntahallin avajaisilla 10.1!  Toivon, että tulette sankoin joukoin tutustumaan uusiin tiloihin ja osallistutte järjestämäämme tapahtumaan!

Toivotan kaikille kuntalaisille, vapaa-ajan asukkaille ja yhteistyökumppaneille oikein Hyvää uutta vuotta !

Merja Olenius,
kunnanjohtaja
merja.olenius@hartola.fi

Viime aikojen virkistävä uutinen Sysmässä on ollut toive taidenäyttelytoiminnan palaamisesta vähin erin entisen Suvi-Pinxin kiinteistölle. Pinxin satamakahvila on jatkossa avoin kaikille ja ruokaakin tarjoillaan. Alueen eri toiminnot ovat kaikkien saavutettavissa. Sysmän vahvuus eli se, mitä ei oteta pois, on sijainti eteläisen Päijänteen äärellä.  Sen varaan on kasvanut runsas vapaa-ajan asutus ja kiinnostus Sysmän alueeseen laajemmin.  Arvostan suuresti kuntapäättäjien tahtoa edistää päätöksillään elinkeinollisen toimintaympäristön kehittymistä Päijänne-sijaintia hyödyntäen.

Uusi vuosi on Sysmässä syntyneen Olavi Virran 100-vuotisjuhlavuosi. Kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön Olavi Virran juhlavuoteen suunnittelema muistomerkki-taideteos Hopeinen kuu paljastetaan 16. toukokuuta Rantaterassin alueen puistossa, Sysmän sisääntuloväylän äärellä. Juhlavuonna on Sysmässä tarjolla monipuolista Olavi Virta -ohjelmaa.  Juhlatoimikunta viimeistelee parhaillaan vuoden ohjelmaa. Toivotan jo tässä vaiheessa kaikki tervetulleiksi osallistumaan sekä muistomerkin paljastustilaisuuteen että konsertti-, teatteri-, näyttely- ym. ohjelmatarjontaan. Tehdään tästä todellinen juhlavuosi meille kaikille!

Tänä vuonna voimme olla tyytyväisiä kirjastopalvelujen saatavuuden ja palveluympäristön paranemiseen. Toukokuun alusta kirjasto siirtyy kunnanviraston katon alle. Vielä kun ratkaisemme kirjastoyhteistyön Asikkalan kanssa, on kirjastopalvelujen tulevaisuus puitteiltaan ja sisällöltään hyvällä mallilla. Kunnanvirastolla tyhjiksi jääneet valtionhallinnon tilat tulevat kirjastotoimintoihin. Valtuustosalista tulee kirjaston pääsali. Nyt on jo todettu kauniin Teatteritalon juhlasalin toimivan hyvin valtuuston kokoussalina.

Lähipalvelujen turvaamiseksi tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisuudistuksessa on kunta päättänyt käynnistää perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävien kokonaisulkoistuksen kilpailutuksen. Päivähoito ja ympäristöterveydenhuolto rajautuivat heti pois kilpailutuksesta. Haluamme säilyttää vähintään nykyiset palvelut. Nykyinen palvelujen tuottaja Peruspalvelukeskus Aava hajoaa joka tapauksessa organisaationa tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän toiminnan käynnistyessä sote-järjestämislain myötä v. 2017 alusta. Tulevaisuuden kaavailut sote-palvelujen säilymisestä kunnan alueella ovat huolestuttavat. Muunmuassa akuuttivuodeosastotoimintaa ollaan määrätietoisesti keskittämässä lähemmäksi Lahtea. Sote-toimintojen kilpailutuksen aikataulu on äärimmäisen kireä sote-järjestämislain ennakoidun voimaantuloajankohdan vuoksi. Jospa onnistumme saamaan mahdollisuuden arvioida kilpailutuksen kautta sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen tuottamista sopimustoimintana.

Koulujen sisäilmaongelmat puhuttivat ja teettivät paljon erilaisia ratkaisuja ja päätöksiä viime vuoden aikana. Olin jo hetken liki huoleton, kun näytti siltä, että ollaan saamassa lapsille ja nuorille ja koulun henkilökunnalle sisäilmaltaan terveelliset ja täysin uudet tilat tulevasta syyslukukaudesta lukien. Jostain syystä se ei nyt kuulosta olevankaan tärkeää vaan jokin aivan muu. Onko unohtunut lähtökohta, miksi koulutilojen hankinnasta piti päättää ja miksi päädyttiin nykyaikaiseen vuokrakouluratkaisuun? Yhteiskoulun ja lukion tiloistakin tulee taas viestiä sisäilmaongelmista. Arvioin lasten ja nuorten vanhempien ja huoltajien asettavan tärkeimmäksi terveelliset ja turvalliset ja asianmukaiset koulutilat mahdollisimman pian. Valtuuston ja kunnanhallituksen lainvoimaisilla ja oikeusvoimaisilla päätöksillä ja niiden kuntaa sitovilla täytäntöönpanosopimuksilla ollaan sellaiset saamassa seuraavan seitsemän vuoden jaksolle ja halutessa pidemmällekin. Muista intresseistä lähtevät brändäykset ja hypetykset pitäisi asettaa eri koriin. Imagoetua saadaan, kun uudet terveelliset tilat otetaan käyttöön. Sysmän vuokrakoulu tulee olemaan tutustumiskohde. Kunnan riskit sisäilmasta ym. rakenteisiin liittyvästä on eliminoitu vuokraratkaisulla. Samalla on mahdollistettu välttämätön sopeutuminen oppilaiden määrän vähenemiseen.

Kunnanjohtajana ja kuntalaisena minulle oli suuri pettymys Kahvimylly-koulun hyllyttäminen kouluratkaisusta. Kahvimylly-koulu on Sysmän taajaman komea maamerkki ja merkittävä osa sysmäläistä kouluhistoriaa nykypäivään. Rakennushistoriallisesti asemakaavalla suojeltu kohde on arvokas ja aivan erityisen arvokas alkuperäisessä koulukäyttötarkoituksessaan. Hirsikoulualoite viritti uutta toivoa: jospa nyt näytettäisiin Sysmässä, miten hyvin tehty hirsinen koulurakennus voi kestää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan 100 vuotta ja paljon enemmän. Tähän toivoisin nettiadressia ja nimilistojen keräystä talosta taloon ja kylästä kylään ja yli kuntarajojen. Kunnan tehtävänä on ylläpitää suojeltu Kahvimylly-koulurakennus. Asiantuntija-arviot puoltavat rakennuksen korjaamista koulukäyttöön. Korjauskustannukset ovat kohtuulliset. Lisäksi tarvittaneen toinen hirsirakennus samaan pihapiiriin erikoisluokkineen. Suunnittelu- ja toteutusaikaa on passelisti kunnan ja Parmacon vuokrasopimussuhteen aikana.

Vastuu kunnan toiminnoista ja taloudesta – ja siten viime kädessä kunnan itsenäisyyden edellytyksistä – on kunnanjohtajalla ja kunnanhallituksella. Tätä vastuuta emme voi siirtää nettimaailmaan. Valtiovalta vie Sysmältä merkittävän määrän valtionosuusrahaa kunnalle antamiensa tehtävien hoidosta. Kunnan toimintoja ja kehitystä on arvioitava pidemmällä aikavälillä huomioiden kaikki vaikuttavat tekijät ja kaikki kunnan tehtäväalueet. Se on kunnanjohtajan tehtävän olennainen sisältö. Siihen pyydän kuntalaisten ja kuntapäättäjien tukea.

Toivotan kaikille sysmäläisille ja vapaa-ajan asukkaillemme ja Lähilehden lukijoille Hyvää Vuotta 2015!

Marketta Kitkiöjoki,
kunnanjohtaja
marketta.kitkiojoki@sysma.fi

Hartolalainen yrittäjäperheen vesa Niko Elfvengren käynnistää oman yrittäjäuransa vuoden 2015 alussa. 28-vuotias nuorimies aloittaa toiminimellä Fysio Forteus Pekka Pyykön Profiluksen tiloissa Hartolan Kirkkotiellä. Seniorin ja juniorin yhteistyö kehittää molempien fysioterapiapalveluja. Samalla yrittäjät voivat jakaa asiakkaita tarpeen mukaan toisilleen ja palvella heitä entistä paremmin, kun varauskirjat täyttyvät.

Käytännössä Pyykkö ja Elfvengren jakavat Profiluksen tilat omiksi vastaanottopisteikseen, mutta jatkavat edelleen omilla toiminimillään. Yhteistyötä tehdään niin asiakkaiden hoidossa kuin heidän ohjauksessaankin jomman kumman fysioterapeutin pakeille. Yhteistyölle on myös tilaus: tietoisuus fysioterapian tarpeesta ja hyödyistä kasvaa koko ajan ja väestön ikääntyminen luo vielä omat lisäpaineensa.

Niko opiskeli lukion ja armeijan jälkeen LAMK:ssa fysioterapeutiksi, josta hän valmistui keväällä 2011. Valmistumisen jälkeen työura alkoi Hartolan Fysioterapian palkkalistoilla, josta Niko siirtyi Tampereelle. Pirkanmaan Fysiocenterissä vajaat kolme vuotta työskenneltyään Niko katsoi parhaimmaksi etsiä uusia haasteita uralleen.

Yksi Nikon esikuvista, Pekka Pyykkö, kysyi Nikon mielenkiintoa aloittaa vuokrapaikalla Profiluksen tiloissa. Hetken mietittyään Niko otti tarjouksen vastaan ja päätti aloittaa yrittäjän uran. Näin syntyi Fysio Forteus.

-Profiluksen kannalta Niko tuo hyvän lisän fysioterapiapalvelujen vahvistumiseen Hartolassa. Kyky reagoida nopeammin asiakkaiden vaivojen hoitamiseen ja kuntouttamiseen paranee ja tänä päivänä sitä tarvitaan, kertoo Pekka. Kun asiakas tarvitsee fysioterapiaa, ajan pitäisi löytyä mahdollisimman nopeasti. Jos joutuu myymään ”ei oota”, voi asiakasvirta hiljentyä. Fysioterapiassa on lopulta kyse nopeasta palvelusta ja asiakkaan hyväksi tekemisestä.

Nikolla on jo tiedot ja käsitys siitä, mitä yrittäminen pitää sisällään ja mitä yksityisellä sektorilla toimiminen vaatii. Niko uskoo, että homma lähtee toimimaan hienosti alusta alkaen. Vuoropuhelu tukee myös Nikon ammatillista kasvua.

-Ja ehkä minullakin on jotain annettavaa myös Pekalle, Niko sanoo.

-Nuoren kollegan tuleminen työkaveriksi terävöittää hyvällä tavalla myös omaa toimintaani, vahvistaa Pekka. Hän aloitti työelämässä samaan aikaan, kun Niko syntyi – eli kokemusta hänelle on kertynyt jo vuosikymmeniä, muun muassa pitkään Heinolan Reumalla.

Nykyasiakaskunta koostuu pääosin hartolalaisista aikuisista ja vanhemmat väestä, mutta kävijöitä on myös muun muassa Sysmästä.

Fysio Forteus tuottaa yksityisen sektorin fysioterapiapalveluja. Fysioterapia menee koko ajan aktiivisempaan suuntaan: asiakkaan ohjaaminen ja oma aktiivisuus ovat ykkösasia. Tämä otetaan huomioon uudessa yrityksessä. Toki palveluihin kuuluvat myös muun muassa manuaalinen terapia, hieronta, kivunhoidot, terapeuttinen harjoittelu ja kinesioteippaus. Kuntosaliohjausta tarjotaan, jos siihen on kysyntää.

-Suurimmat vahvuuteni ovat manuaalisessa terapiassa, toiminnallisen harjoittelun sekä kuntosaliharjoittelun ohjaamisessa. Oma jaksaminen on avainasia töissä, etenkin kun aloittaa yrittäjäpolun. Laaja-alainen urheilutaustani, kokemus urheilusta ja eri urheilulajeista antaa lisänäkemystä oman työhön, Niko sanoo. TK