Mennyt vuosi oli Hartolassa pitäjän itsenäisyyden 230. juhlavuosi. Se näkyi monin tavoin kuntakuvassa – jopa varsin pieninäkin asioina. Juhlavuoden eräänä tavoitteena oli kohottaa kunnan kokonaisprofiilia, joka sai loppuvuonna hyvän päätöksen, kun LC Hartola sytytti Leader – hankkeena toteuttamansa jouluvalot. Siitä, että juhlavuosi jää mieliin tapahtumarikkaana, saamme kiittää muun muassa Hartolan yhteen hiileen puhaltavia toimijoita ja yhdistyksiä – joiden panos on ollut olennainen voimavara paikkakuntamme yhteisöllisyydelle. Toivon, että jatkamme yhdessä tekemisen meininkiä tästä eteenpäin, jotta Hartolasta saadaan nykyistäkin viihtyisämpi ja parempi paikkakunta elää.
Viime vuosi oli Hartolalle hyvä myös taloudellisesti. Alijäämäisen tilinpäätöksen uhka onnistuttiin kuluneen syksyn aikana purkamaan. Lisäksi erilaisiin kunnan kehittämishankkeisiin on saatu yli 5 miljoonaa euron suuruiset avustukset. Ilman arkista työtä nämä avustukset olisivat jääneet saamatta, joten kiitokset kuuluvat myös hiljaisille puurtajille ja paperityön tekijöille. Ilman hyvää yhteistyötä päätöksenteossa liikuntahalli, yhtenäiskoulun laajennus, lähiliikuntapaikka, vanhusten palveluasunnot ja monet muut hankkeet olisivat yhä turhia haaveita. Myös harkinnanvaraista rahoitusta on saatu kuntaan kahtena peräkkäisenä vuonna yhteensä 700.000 euroa, joka on oikaissut kuntamme alamittaista valtionosuuskertymää.
Hartolalaislähtöiset suurmiehet taivuttelivat Kuningas Kustaa III:n 230 vuotta sitten perustamaan Gustav Adolf’s nimisen itsenäisen Hartolan kirkkoherrakunnan Itä-Hämeen sydämeen. Se ei ollut turha reissu Tukholmaan, koska tästä paikkakunnasta tuli vuosisatain virrassa vahva pitäjä, joka on pärjännyt omillaan. Hartolalaisten vaatimattomuus ei ehkä ole pahe jos ei hyvekään – mutta imagon kohotusta tehdään kyllä turhan harvoin. Tosin vuonna 1987, kun valtuusto päätti julistaa Hartolan itsenäiseksi Kuningaskunnaksi, osuttiin asian ytimeen. Iloisia ja mieltä kohottavia tapahtumia on ollut helppoa järjestää Kuningaskunta –teeman ympärille, mitä on syytä jatkaa. Eräs näistä on vastasyntyneiden hartolalaisvauvojen kruunajaiset, jossa kunta luovuttaa lapselle kruunukuvioisen myssyn ja tarjoaa kakkukahvit perheille.
Virallisen historiankirjoituksen näkökulmasta Hartolan juuret löytyivät vieläkin syvemmältä, kuin osasimme odottaa. Kansalaisopiston latinan kielen ryhmä sai hankittua vuonna 2014 Vatikaanista saakka todisteet Hartolan kirkon olemassaolosta jo myöhäiskeskiajalla. Paavi Bonifacius IX oli vuonna 1398 bullassaan viitannut Hartolan kirkon merkitykseen, mitä tulee Hartolan asukkaiden uskonelämään.
On vaikeaa kuvitella menneitä vuosisatoja ja historiaa , mutta yhtä vaikeaa on visioida tulevaisuuteen. Varmuutta siitä, miten Hartolan paikkakuntana käy jatkossa, ei ole. Tänä vuonna selvinnee se, onko kunnalla mahdollisuuksia selviytyä taloudellisesti itsenäisenä kuntana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tullessa voimaan vuoden 2017 jälkeen tai myöhemmin. Laki määrää suuren osan kuntien vuotuisista tuloista luovutettavaksi ns. Erva-alueille julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Mitä taloudellisia edellytyksiä meille jää tämän jälkeen, on vielä avoinna. Lisäksi Sote-alueiden kerrotaan turvaavan jatkossa kuntalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Se, mitä palveluja harvaan asutulla maaseudulla on saatavilla, huolestuttaa luonnollisesti päättäjiä. Sen vuoksi suurin osa tämän vuoden toimista on suunnattava sote-asioiden edunvalvontaan. Lisäksi tämä vuosi tulee jäämään historiaan myös vaikeimpana työttömyyden aikana miesmuistiin ja siksi tarvitaan nyt uutta asennetta ja yhteispeliä elinkeinotoiminnan edellytysten turvaamiseksi.
Esitän lopuksi kaikille kuntalaisille kutsun saapua KunkkuAreenan eli liikuntahallin avajaisilla 10.1! Toivon, että tulette sankoin joukoin tutustumaan uusiin tiloihin ja osallistutte järjestämäämme tapahtumaan!
Toivotan kaikille kuntalaisille, vapaa-ajan asukkaille ja yhteistyökumppaneille oikein Hyvää uutta vuotta !
Merja Olenius,
kunnanjohtaja
merja.olenius@hartola.fi