UUTISET

Hartolalaisen Kuninkaankartanon remontti hoivakodista terveyskeskukseksi maksaa kolmanneksen arvioitua enemmän. Teknisen lautakunnan mukaan remonttiin tarvitaan 100 000 euroa lisää rahaa. Alkuperäinen määrärahavaraus oli 300 000 euroa.

Remontin myötä Kuninkaankartanosta tehdään terveyskeskus, johon keskitetään kaikki terveyspalvelut kuten hammashuolto, ensiapu, neuvola ja laboratorio. Kuninkaankartanon asukkaille rakennetaan uudet kodit nykyisen terveyskeskuksen luo.

Vt. tekninen johtaja Pasi Hinkkuri kertoo, että merkittävimmät syyt budjetin ylittymiseen ovat ilmanvaihdon täydennystarve ja nopea rakentamisaikataulu.

Suunnittelu, tilankäyttöselvitys ja rakentaminen tapahtuvat Kuninkaankartanossa saman vuoden aikana.

-Toki oli yllätys, että (lisämäärärahan tarve) oli näin suuri. Kun tarpeet eivät ole selvillä silloin, kun varataan määrärahoja, ei voida tietää kaikkia kustannuksia, Hinkkuri sanoo.

Ilmanvaihtoa on tehostettava, koska esimerkiksi odotusauloissa saattaa olla huomattavasti enemmän ihmisiä kuin rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus antaa myöten. Lisäksi esimerkiksi laboratoriovälineet vaativat tasaista lämpötilaa, eivätkä ne siedä liian kuumaa.

-Lämpötilalla on merkitystä myös työntekijöiden taukojen kannalta. Jos lämpötila kohoa liikaa, on taukoja oltava normaalia enemmän, Hinkkuri sanoo.

Päätös terveyskeskuksen siirtämisestä Kuninkaankartanoon tehtiin edellisen teknisen johtajan Antti Kailion aikana. Samalla tehtiin myös määrärahavaraus Hartolan kunnan budjettiin.

Onko Kuninkaankartanon tapauksessa menetelty asianmukaisesti vai onko remontin tekemisessä pidetty turhaa kiirettä?

-Tämä on normaali malli toimia, kun toimintoja siirretään. Yhtenä kokonaisuutena pitää edetä juuri näin, Hinkkuri sanoo.

Kuninkaankartanon asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen palvelutaloon terveyskeskuksenmäelle marraskuussa. Terveyskeskus siirtyy Kuninkaankartanoon vuoden 2016 alussa. AO-O

Ilmassa oli hiukkasen historian siipien havinaa, kun yleisö virtasi sisään Pinxinmäen taidehalliin seitsemän vuoden hiljaiselon jälkeen. Tunnelma oli toisaalta nostalgisen tuttu, toisaalta aivan uusia tuntoja herättävä.

Pinxinmäki Oy:n hallituksen puheenjohtaja Yrjänä Ahto tunnusti taidehallissa vallitsevan edelleen SuviPinxin vanhan hengen, mutta koko Pinxinmäen toiminta ponnistaa kuitenkin uudelta pohjalta. Ahto itse nimitti uuden ravintolan, taidehallin ja ympäristön kokonaisuutta kansanomaisesti ”viihtymöksi”. Toimintaa hallitsee reilu ja leppoisa henki.

Pinxinmäki on toiminnallisesti valmis, taidehalli on avattu ja ravintolan toiminta on täydessä vauhdissa. Muutama aitta on vielä tyhjillään ja viime hetken pihatöiden tuloksena ei nurmikko vielä viheriöi.

–Näistä seikoista huolimatta, on suorastaan ihme, että ollaan tässä tilanteessa. Se on syntymäihme, totesi Yrjänä Ahto.

Koko prosessi alkoi nimittäin yhdeksän kuukautta sitten. Idea Pinxinmäen ravintolatoimesta syntyi kolmen ”isän”, Pasi Sinisalon, Belo Bawen ja Yrjänä Ahdon keskinäisessä ideapalaverissa. Kun kunta lähti reippaalla tahdilla muokkaamaan Pinxin vanhaa päärakennusta miellyttäväksi ravintolaksi, syntyminen mahdollistui.

–Puitteet ovat nyt hyvässä kunnossa ja menestyksen tiellä olemme vain me itse, totesi Ahto rehellisesti.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki toi avajaistilaisuuteen kunnan tervehdyksen ja onnittelut. Hän totesi seitsemän vuoden suruajan olevan nyt ohi, kun kesän 2015 taidenäyttely avattiin Pinxinmäellä. Kitkiöjoki oli vakuuttunut siitä, että Pinxinmäen uusi alku tulee olemaan voimakas piristysruiske koko Sysmän elinkeinoelämälle.

Pinxinmäen taidenäyttelyn rakentaminen oli Ars Auttoisista tutun kuraattori Kati Joen mallikas taidonnäyttö.

–Aikaa oli todella vähän, mutta inspiroiva ympäristö valoineen ja äänineen sekä pitkät työpäivät tekivät kaiken mahdolliseksi, kertoi Joki.

Kasvi- ja hyönteismaailman pohjalta kootun upean näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Maija Helasvuo, Anu Halmesmaa, Kaarina Kaikkonen, Klaus Kopu, Elisa Lientola, Marja Eerola, Anna Rikkinen, Lotta Mattila, Komugi Ando ja Susanna Autio.

Näyttelyn ilme on valoisa ja väljä – kävijän mielikuvitus pääsee liikkumaan vapaasti Joen taidokkaasti ripustamassa näyttelyssä. KP

Maria Lutsin viulu ja Jaak Lutsin piano tervehtivät Sysmän uuden kirjaston avajaisiin saapuvia vieraita. Kaunis soitto sekä upeat ja väljät kirjastotilat ihastuttivat paikalle saapuvan yleisön ja kirvoittivat ilmoille ylenmäärin positiivisia kommentteja.

Avajaisjuhlan pääpuhuja dosentti Mikko Lahtinen ilmaisi asian varsin selkeästi:

–Kirjakylä on vihdoin päässyt siirtämään kirjastonsa ”vinttipahasesta” asianmukaisiin tiloihin!

Dosentti Lahtinen kierteli muutama vuosi sitten läpi Suomen kirjastoja ja kävi tuolloin samalla reissulla myös Sysmässä toteamassa em. lausuntoon johtaneen tilanteen. Lahtisen mielestä kunnanviraston valtuustosali sopii erinomaisesti kirjastoksi, samoin monet muut tyhjäkäynnillä olevat entiset pankki- ja teollisuuskiinteistöt Suomen eri puolilla. Lahtisen oma mielikirjasto sijaitsee Espoossa Sellon kauppakeskuksessa.

Puhuja totesi, että Suomessa on vielä tällä hetkellä yksi maailman parhaimmista kirjastolaitoksista.

–Vaikka Sysmä näyttää hyvää esimerkkiä, on pakko kysyä, että jatkuuko tämä tilanne. Uhkakuvia on niin paljon ilmassa, mietiskeli Lahtinen.

Uhkakuvista hän nimesi kuntaliitosten myötä vähenevän kirjastojen määrän sekä nettilukemisen lisääntymisen. Lahtisen mukaan kirjastoja pitäisikin kehittää pelkästä kirjalainaamosta laajempien toimintojen kohtaamispaikaksi kaikenikäisille.

–Kirjasto on kautta aikojen ollut sivistyksen kehto. Siitä roolistaan se ei saa luopua, sillä ei elämä voi olla pelkkää rahojen laskemista, saarnasi dosentti Mikko Lahtinen.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kertasi kirjastohankkeen etenemisen yhteen hiileen -hengessä. Kesken suunnittelun tuli vielä tieto valtion 50 %:n avustuksesta rakentamiskustannuksiin.

–Sitä emme olleet uskaltaneet edes toivoa. Nyt meillä on valmiina hieno näköalapaikka, mikä palvelee kuntalaisten lisäksi myös vapaa-ajan asukkaita.

Kirjaston johtaja Riitta Kuisma nimesi puolestaan kaksi vahvuutta, joiden avulla uusi kirjasto syntyi ongelmitta.

–Lopputulos on yhteistyön ja kiitollisuuden ansiota. Näillä elementeillä saimme aikaan upean sysmäläisen kirjaston.

Kuisma kiiti puheenvuoronsa lopuksi taiteilija Marjatta Tapiolaa tämän maalaamasta työstä ”Hevonen ja varis”, mikä ripustettiin kirjastosalin päätyseinälle entisen Sysmä -ryijyn paikalle.

Avajaistilaisuutta ryyditettiin runsaalla musiikkitarjonnalla. Yleisöä viihdyttivät vuorollaan Maria ja Jaak Lutsin lisäksi Leena Saarinen, Sakari Korhonen sekä Viis’ Raitilla -yhtye.

Kirjastoon on ripustettu kaikkiaan kolme näyttelyä; Silvi Kaarakaisen valokuvia ”Olavi Virran jäljillä”, Heikki Helinin ilmakuvia Sysmästä sekä Telle Talvitievan piirustusnäyttely Suopellon tien rakentamisvaiheista.

Avajaistilaisuuden jälkeen kirjasto aloitti heti toimintansa järjestämällä lapsille Kokkosalissa musiikki-iloittelun ”Tuubakimalainen Ainolassa”, minkä jälkeen aloitettiin lasten mehukestit Illusiasalissa. KP

Hartolalainen Akseli Koskinen on saattanut päätökseen urakan, joka hakee vertaistaan. Koskinen jäi tammikuun lopussa kotikouluun ja suoritti kevätlukukaudella 8. ja 9. luokan opinnot – vain neljässä kuukaudessa.

Koskinen siis suoritti peruskoulun vuoden etuajassa, ja teki tämän itsenäisesti kotona opiskellen. Miten tällainen suoritus on mahdollinen?

-Tykkään ottaa asioista selvää perusteellisesti ja keskityn mielelläni yhteen asiaan kerrallaan. Koulussa esimerkiksi ruotsin tunnit pidettiin maanantaina ja perjantaina. Välipäivien aikana asiat ehti jo unohtaa. Se turhautti, toteaa Koskinen.

Koskisen keskiarvo on ollut aina yli yhdeksän, mutta jo seitsemännellä luokalla hän tunsi opiskelumotivaationsa katoavan.

-Koulussa pahinta oli hitaus. Tuntui, etten saa mitään aikaiseksi. Turhautuminen vei voimat, enkä jaksanut iltaisin tehdä oikein mitään.

Perheen äiti Mirka Koskinen huomasi muutokset pojassaan.

-Ei ole normaalia, että 14-vuotas luuhaa kaikki illat kotona. Kotikoulu oli harkinnassa jo seiskaluokalla, Mirka Koskinen kertoo.

Seiskalla kaverit painoivat kuitenkin vaakakupissa paljon, eikä Akseli Koskinen vielä silloin rohjennut jäädä koulusta pois. Mutta nyt kun kevätjuhlat on pidetty ja kädessä on peruskoulun päättötodistus, Koskinen tietää tehneensä oikean ratkaisun. Syksyllä hän aloittaa opinnot Joutsan lukiossa.

Miten kotikoulu sitten vaikutti kaverisuhteisiin?

-Aluksi etäännyin kavereista, mutta nyt tuntuu että tämä on jopa lähentänyt välejä kavereihin. Olen nähnyt heitä iltaisin.

Ja on yksi kaveri, joka soitti sinnikkäästi myös toukokuun kiireisimpien viikkojen aikana. Niiden viikkojen, jolloin Koskinen opiskeli aamukahdeksasta iltakahdeksaan ja kävi tekemässä kokeet koululla.

-Kaveri soitti joka päivä ja kysyi, missä olen, mitä teen ja voidaanko nähdä. Sanoin aina kotona, opiskelen ja ei voida nähdä. Mutta arvostan tosi paljon, että hän aina soitti. Ja nyt ehdin taas nähdä, kun viimeinen tentti on suoritettu, Koskinen hymyilee.

Lahjakkuus on ilman muuta yksi onnistumisen avaintekijä. Muita tekijöitä ovat itsekuri, itsekuri ja itsekuri. AO-O

Yrittäjä Hilkka Halmeen Textiikki -myymälä on tuplannut toimitilansa. Aiemmin liikkeen naapurissa sijainnut Milliina lopetti toimintansa jokunen kuukausi sitten ja Textiikki sai väliseinän poistamisen jälkeen lisää tilaa kankaille ja muille tuotteilleen peräti 150 neliötä.

–Halusin täyttää tyhjän tilan. Vaikka voisin jo hyvin jäädä eläkkeelle, yrittämisen palo ajaa jatkamaan.

Hilkka Halme myöntää, että vaikka yrittäjänä toimiminen näinä aikoina on uskaliasta, niin kotiin ja sohvalle jääminen on se paljon huonompi vaihtoehto.

–Sysmä tarvitsee mielestäni tämäntyyppistä erikoisliikettä ja onhan tämä minullekin sosiaalisessa mielessä erinomainen vaihtoehto. Asiakkaat ovat mahtavia, päivät kuluvat nopeasti  ja hyvä palaute innostaa entisestään jatkamaan.

Hilkka on siirtänyt ”uudelle puolelle” kodin sisustustarvikkeet ja vanhaan osaan ovat jääneet lähinnä asustekankaat. Uusia tuotteita ei ole erityisemmin lisätty valikoimiin kevyitä mattoja lukuunottamatta. Liikkeen tunnelma ja henki on avara ja valoisa.

Töitä Textiikissä riittää tasaisesti läpi vuoden. Kausivaihtelut keväällä ja syksyllä tuovat vuoteen luonnollisesti omat sesonkipiikkinsä. Lisäksi koulujen päätyttyä koteja kunnostetaan perhejuhlia varten ja vaatteitakin tuodaan silloin normaalia enemmän fiksattavaksi.

Mukavan lisän yrittäjän arkeen tuovat myös 5-6 kertaa vuodessa järjestettävät ompelukoneiden huolto- ja esittelypäivät.

–Ne ovat vilkkaita päiviä ja huoltomiehillä on kädet täynnä töitä aamusta iltaan. Tämän viikon perjantaina minulla on tarkoitus pitää pienimuotoiset avajaiset ja samalla täällä on ompelukone-esittely.

Miehet pitkästyvät usein kangas- ja vaateliikkeessä naisten käännellessä ja tutkiessa kangaspakkoja. Nyt tämäkin asia on Textiikissä järjestyksessä. Liikkeen uuteen osaan Hilkka on pystyttänyt lukunurkkauksen, missä aika kuluu nopeasti kumppania odotellessa.

Järvipesula muutti taloon

Uotintie 10:nen kiinteistö on muuttunut todelliseksi vaatetaloksi, kun Tarja Järvinen muutti Järvipesulansa talon alakertaan. Yritys toimi tätä ennen parisen vuotta Pertti Virtasen kiinteistössä entisen elementtitehtaan vieressä. Ennen Sysmään muuttoa ja pesulan perustamista Tarja Järvinen pyöritti Hartolassa siivousyritystä 29 vuoden ajan.

Uotintien kiinteistön omistaja Juha Simola kunnosti Järvipesulaa varten alakertaan toimivat tilat ja pihaan erinomaisen parkkipaikan.

Järvisen mukaan pesulatoiminta on ollut Sysmässä kiitettävän vilkasta, paikkakuntalaiset ja vapaa-ajan asukkaat ovat löytäneet palvelut.

–Töitä on tosiaan riittänyt ja ne näyttävät lisääntyvän päivä päivältä, toteaa Järvinen.

Tarja Järvinen toteaa saaneensa muuton yhteydessä aiempaa järkevämmä tilat toiminnalleen ja tietty myös sijainti keskellä kylää on parempi. Nevillassa toiminut palvelupiste jatkaa edelleen, sillä siellä on pidemmät aukioloajat ja liike on avoinna  myös lauantaisin.

Eniten Järvipesulaa työllistävät matot, pöytäliinat, peitot, tyynyt ja muut kodin tekstiilit sekä suuressa määrin erilaisten laitosten pyykit lähialueelta.

Yrityksen toiminta uudessa paikassa on alkanut viikon alusta lähtien. KP