Samuli Simula
SYSMÄ
- Kiva, että Tuija Pessa järjesti meille tällaisen ilmaiskonsertti vanhusten viikon loppuun. Tiesitkö, että Reijo Ikosella on Sysmässä kesäasunto? Hän on aivan loistava tenori, taitava puuseppä ja auttava ystävä, kertoo Anneli Vesenterä ennen konserttia.
- Pulkkilanharjulla satoi vettä ja täällä paistaa aurinko. Jännitin, tuleekohan ketään paikalle. Vanhusten viikon teemana on ”Onni kasvaa yhteisössä”. Esiinnyimme Lassen kanssa yhdessä täällä viimeksi muistaakseni 2012 tuossa kirkon pihalla. Kiitos, että olette kaikki paikalla, avaa Reijo konsertin.
Kuulijat haastettiin mukaan myös yhteislauluun. Reijo arvuuttelee kappaletta yleisöltä.
- Tähän kappaleeseen, sävellykseen kirjoitti Sakarias Topelius runon. P-J Hannikainen teki suomennoksen. Topelius kuvailee kaunista maisemaa, missä näkyy Vesijärvi. Joko tiedätte mistä kappaleesta on kyse? Tämä on Pirkanmaan maakuntalaulu. Suomennoksessa Vesijärvi vaihtui Roineen…
- Kesäpäivä Kangasalla, kajahtaa naisääni kirkkosalissa.
Kaksi tenoria matkaa Mauno Kuusiston jalanjäljissä ja heitä säestää harpulla, flyygelillä ja kanteleella Ulla-Stina Ikonen. Kuultiin niin kappale, ”Heijastus” kuin ”Kertokaa se hänelle” joka räjäyttää melkein täyden kirkkosalin valtaviin aplodeihin.
Lasse opetti laulua 34 vuotta teatterikorkeassa. Hän kertoi koskettavan muiston. Oppilas Akira oli haltioitunut Eino Leinon sanoittaman ”Muistatko vielä sen virren” Vesa Matti Loiri -tulkinnasta. Akira halusi opetella Loirin jokaisen maneerin ja näin kävi. Lopulta Lassen mielestä kappaleeseen täytyi saada Akiran oma ääni, jota lähdettiin etsimään. Koululle tuli suru-uutinen. Akira menehtyi auto-onnettomuudessa.
- Jälkeenpäin luin, että Oscar Merikanto on säveltänyt tämän kappaleen vanhan hautajaisvirren melodiaan, joka soi taustalla. Meni kylmät väreet ja tuli tunne, että kappaletta opettaessa saatoin Akiraa kohti hänen omia hautajaisiaan, toteaa Lasse Riutamaa liikuttuneena.
- Rukoilin ensimmäisen kerran vuonna 1995, kun vaimoni sairastui. Hänet otettiin pois, mutta rukous löytyi elämääni. Meitä säestää nykyinen ihana vaimoni Ulla-Stina. Hän on vastaus myöhempiin toteutuneisiin rukouksiin, jotka toteutuivat kirjaimellisesti aina kengännumeroa myöten. Minulla kun on niin kapea tuulikaappi, että sinne mahtuu vai pienet kengät, Reijo hymyilee.
Koskettavissa, kauniissa ja tunnelmallisissa maisemissa liikuttiin koko konsertin ajan. Encorena soi ”O sole mio”.
Kuvassa taustalla kanteleessa Ulla-Stina Ikonen, tenorit vasemmalta Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen.