Joululauluista kauneimmat

Helena Mäkinen
HARTOLA

Riihiniemen koululla oli 13.12. tunnelmallinen joululauluilta. Maija Pentikäinen-Laine ei muistanut tarkkaan, kauanko kauneimpia joululauluja on koululla laulettu, mutta perinteestä on kysymys.

  • Meillä on aina ollut sama työnjako: Koitti ry antaa tilat, seurakunta hoitaa säestyksen ja puheenvuoron ja Riihiniemen nuorisoseura vastaa tarjoilusta ja koristelusta. Punanuttukin saattaa tulla jossain vaiheessa käymään, ellei eksy matkalla.

Kanttorina toimi Jaak Luts, ja ensimmäisen laulun avulla heitettiin arkihuolet nurkkaan, sitten rakennettiin joulupuu. Taivas sylissäni -laulun avulla testattiin, alkaako itkettää. Tiukkaa teki, mutta selvisimme siitä kuitenkin. Seuraavaksi tehtiin joulu sydämeen ja päästiin tunnelmoimaan Jouluyö, juhlayö.
Pastori Katri Ylönen kertoi tulleensa Hartolaan vuonna 1999.

  • Täällä on laulettu kauneimpia joululauluja monta kertaa ja tänne on aina kodikasta tulla. Olin aamulla Nuoramoisten koululla pitämässä aamunavausta. Käynnistä jäi tosi hyvä mieli, lapset olivat innokkaasti mukana ja kysyivät heti aluksi, jäänkö koko päiväksi koululle. Kaikki halusivat kertoa nimensä ja kyselivät tärkeitä kysymyksiä.
  • Tänään on Lucian päivä, Lucia tuo meille valoa, lämpöä, rakkautta ja rauhaa. Uskon, että tämä yhdessä laulaminen virittää meidät joulun rauhaan tässä levottomassa maailmassa. Voimme miettiä, mikä joulussa on kaikkein tärkeintä ja miksi me joulua vietämme. Ehkä se joulupukin odottaminenkin kuuluu meidän lapsenmielisten joulunodotukseen. Meillä kirkon työntekijöillä joulun aika on kiireistä, siksi on tärkeää pysähtyä miettimään, mikä omassa joulussamme on tärkeintä.
    Katri luki piispa Mari Parkkisen lähettämän joulukirjeen, jossa meitä kaikkia kehotetaan valon ja rauhan lähettiläiksi.
  • Kun tänä jouluna sytytät kynttilän, lähetä samalla rukous Pyhän maan sekä kaikkien maailman lasten puolesta. Kauneimpia joululauluja lauletaan nyt 51. kerran eli tämä Suomen Lähetysseuran tapahtuma on jo keski-iässä. Katri päätti rukoukseen, joka oli piispa Mari Leppäsen käsialaa.
    Vielä ehdittiin laulaa useita lauluja ennenkuin oveen koputettiin. Joulupukki kävi ilahduttamassa meitä kaikkia. Seuraavaksi laulettiin Porvarin Seijalle nimipäiväonnittelut. Viimeisenä oli Maa on niin kaunis.
    Kauniiksi lopuksi nautittiin maukasta joulupuuroa hyvässä seurassa.

Kuvassa: Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko, lapseni, nyt toivon maailmaan?
Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?

Rakkauden Joulu

Samuli Simula
HARTOLA
 
Hartolan kirkko antoi mahtavat puitteet Rakkauden Joulu -konsertille. Konsertin suunnittelu aloitettiin jo varhain kesällä. 
 
Lähtökohtana oli luoda tulevaisuuden artistille Moona Elorinteelle ensi kokemusta konsertoinnista. Juse Venäläinen ja Merja Kuisma päättivät lähteä omalla kokemuksellaan suunnittelemaan ja tukemaan yksitoistavuotiaan ensiesiintymistä konserttitilanteessa. Artisti Jippu halusi myös lähteä mukaan toimintaan ja esiintymään ensi kertaa yhdessä veljen tyttärensä kanssa.Tarkoituksena oli myös löytää Moonalle mahdollisimman vähän esiintymispaineita tuova ympäristö. Tainionvirran seurakunta oli alusta asti todella yhteistyöhaluinen joten Hartolan kirkko oli täydellinen valinta konsertille. Toinen konsertti esitetään myöhemmin Moonan kotiseudulla.
 

  • Kyllä se aito Joulun lämmin tunnelma lähtee hiipimään sydämiin joululauluista. Aina tulee hyvä mieli konsertin jälkeen ja koen, että se rauhoittumisen tunne lähtee myös kuulijoiden mukana juhlan valmisteluun, kertoo Juse.
     
  • Tulkoon Joulurauha, valo ja ilo meidän kaikkien sydämiin näiden tunnettujen ja kauniiden Joululaulujen myötä, Toivottaa Merja Kuisma avauksessaan. 
     
    Merja esittää herkällä tunnelmallisella tulkinnallaan kappaleet: ”Taivas sylissäin”, ”Kun Joulu on”, ”Tähti tähdistä kirkkain” ja ”Rakkauden rapsodia”. Säestäjänä Juse Venäläinen. 
     
    Nuori Moona esittää kappaleet: ”Pianhan meillä on joulu” ja ”Yksinäisen keijun tarina”. Ihastuttavan raikas ja nyt jo varma esiintyjä. Hänestä kuullaan varmasti lisää tulevaisuudessa – hurmasi. 
     
    Jipun lämpimät puheet, muistot omista rakkauden jouluista ja todella vahvat tulkinnat lauluista: ”Arkihuolesi kaikki heitä”, ”Kaipaus”, ”Tulkoon valtakuntasi”, ”Sydämeeni joulun teen” ja ”Joulu yö juhla yö”. Moonaa ja Jippua säesti Benja Roth ja he kaikki esittivät yhdessä ”Heinillä härkien kaukalon”. 
     
    Konsertti herkisti tunnelmaan. Artistien persoonalliset toisistaan poikkeavat tulkinnat tekivät illasta todellakin rakkauden konsertin. Tuntui kuin olisi kuullut tutut joululaulut aivan uudessa valossa. Täytyy todeta, että taidokkaat säestäjät Juse ja Benja saivat Hartolan uuden flyygelin soimaan järisyttävän upeasti. 
     
    Konsertin ideoija Juse Venäläinen myös käsikirjoittaa ja ohjaa tarinallisia musiikkinäytelmiä. Innolla voi jäädä odottamaan Jusen tulevaa näytelmää ”De va kukku de”.

Kuvassa Rakkauden lähetit vasemmalta: Merja Kuisma, Benja Roth, Jippu, Moona Elorinne ja Juse Venäläinen.

Kiitos kaikesta -konsertti

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Baritoni Hannu Musakka esiintyi Tainionvirran seurakunnan järjestämässä yksinlaulukonsertissa Hartolan kirkossa viime perjantaina. Musakka lauloi ilman säestystä. Konsertin nimenä oli ”Kiitos kaikesta! Amen!”. Kaavilla asuva laulaja ja runoilija vaalii karjalaisia juuriaan ja konsertin kantavana teemana oli kiitollisuus. Musakka kiittää Luojaansa laulun ja runon keinoin juuristaan, suomalaisesta luonnosta, veteraanien tekemistä uhrauksista – koko elämästä.

Konsertin yhteydessä Musakka kertoi omista ja vanhempiensa ja esivanhempiensa elämän käännekohdista. Hän on syntynyt Lappeenrannassa jouluna 1945 ja hänen isänsä juuret ovat Kannaksella Pyhäjärven Musakanlahden kylässä.

-Kun parikymmentä vuotta sitten pääsin käymään Pyhäjärvellä, minulle tuli vahva tunne, että täältä minä olen kotoisin. Karjalaisuus kielessä on säilynyt, vaikka olen asunut pitkään muualla.

Myös pohjoinen Lappi ja Norja ovat Musakalle tärkeitä. Hän tekee siellä usein laulukeikkoja. Kiitollisuuden velassa hän kokee olevansa norjalaisille, koska hänen äitinsä isovanhemmat selvisivät hengissä 1860-luvun pahoista nälkävuosista matkustamalla kauas Jäämeren rannalle.

-Sen ansiosta mummoni, äitini ja minä synnyimme. Muuten se ei olisi ollut mahdollista, Musakka toteaa omilla verkkosivuillaan.

Musakka kertoi myös olevansa kiitollinen jokaisesta uudesta aamusta. Hän mainitsi kahden vuoden takaisen pahan hirvikolarin Puumalassa elämän välitilinpäätökseksi. Hirvi kuoli, mutta hänelle varsinaisen tilinpäätöksen aika ei vielä ollut. Musakka selvisi onnettomuudesta laastarilla etusormessa.

Hannu Musakan kantava, laaja ja soiva ääni on parhaimmillaan kirkossa. Hartolan konsertti alkoi J. Alfred Tannerin kupletilla ”Elämäni on lauluni”. Ohjelmisto sisälsi tuttuja lauluja kuten ”Nocturne”, ”Oi kallis Suomenmaa” ja ”Veteraanin iltahuuto”. Harvemmin kuultuja laulujakin kuultiin, esimerkiksi P.J. Hannikaisen suomennos laulusta ”Toivioretkellä”. Laulu- ja runovalinnoillaan hän kunnioitti muun muassa Eino Leinoa ja Yrjö Jylhää sekä viime vuonna menehtynyttä säveltäjä Kari Tikkaa. Laulujen väliin sijoittuneista runoista useat olivat Hannu Musakan omia.

Runoja Musakka on kirjoittanut tuhansia, mutta runokirjan julkaiseminen odottaa vielä.

-Ehkä sitten, kun ne vielä paranoo, hän totesi.

Kuvassa: Hartolan kirkossa esiintynyt Hannu Musakka on kiitollinen elämälle.

Musiikin voimin maasta toiseen

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän kehitysvammaisten tukiyhdistys järjesti tukea tarvitseville jäsenilleen kahtena perättäisenä sunnuntaina musiikkityöpajan. Työpajan ideoijina ja ohjaajina toimivat hiljattain sysmäläistyneet alan ammattilaiset Susan Aho ja Mika Venhovaara.

Työpajan päätteeksi osallistujat esittivät ohjaajiensa johdolla vauhdikkaan loppuhuipentuman, missä musiikin keinoin liikuttiin maanosasta toiseen. Tätä esitystä saapui kirjakahvilan takahuoneeseen seuraamaan runsas osallistujien ystävistä ja vanhemmista koostunut kuulijajoukko.

Työpajan kokonaisuus oli rakennettu merellisille asioille. Laivan kapteeni kuljetti laivaansa mereltä toiselle ja lauleskeli purjehtiessaan tilanteeseen sopivia lauluja.

Työpajan ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului soittimien rakentelu ja pajassa olikin valmistunut jos jonkinlaisia soittimia lähinnä rytmillisiin tarkoituksiin. Lisäksi kuunneltiin meren ja siellä asuvien eläinten ääniä ja Susan opetti jokaista matkimaan niitä omalla suullaan. Ja tietysti laulettiin. Susan esitti kapteenin tehtävistä kertovan laulun, mihin muut yhtyivät. Toinen laulu kuljetti kapteenin Onnensaarelle ja tämän ”seilauslaulun” musisointiin osallistuivat kaikki rytmiryhmänä.

Toisena työpajapäivänä harjoiteltiin ja esitettiin musiikkia monista eri maista ja Susan hanureineen sai kaikki innokkaasti mukaan ”Koppotilaulun” rytmeihin. Kun matkalla päästiin latinalais-amerikkaisiin maihin, meno yltyi vallan mahdottomaksi. Sambakarnevaalit sytyttivät osallistujat taputtamaan, kalistelemaan ja kilistelemään sekä luonnollisesti myös tanssimaan – meno oli kuin Brasiliassa. Huikea päätös musiikkityöpajalle.

Työpajan vetäjät Susan ja Mika kertoivat työpajan olleen hieno kokemus ja Mika lupasi uusia tarinoita kerrottavaksi jatkossa.
– Tällaisilla blues-pohjaisilla lauluilla mennään ja tekstiin pyritään ujuttamaan sisään myös hyödyllistä tietoa laulujen sekaan. Tämä oli meillekin ihan uusi kokemus.

Kun lehti radion omisti

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kun Lähilehti aloitti toimintansa 30 vuotta sitten, se peri edeltäjältään paikallisradion. Päijänneradio lähetti ohjelmaa taajuudella 94.9 MHz.

Radiolla ei saavutettu taloudellista menestystä, sinne suunnatut mainosmarkat olivat poissa lehden ilmoitustuotoista. Mutta ohjelmaa tehtiin ja hauskaa oli. Aivan radiotoiminnan alkuaikoina Päijänneradiossa oli töissä jopa muutama päätoiminen työntekijä, mutta 1992 ohjelmaa lähetettiin eetteriin innokkaan talkooväen toimin.

Allekirjoittanut pyöritti perjantai-iltaisin Lintan toivekonserttia, jutteli mukavia tutuiksi tulleiden soittajien kanssa ja soitti onnittelujen mukana etukäteen tulleita toivekappaleita. Monet varmaan muistavat ”Paavon listan”. Hän lähetti onnitteluja ja terveisiä kaikille tuntemilleen henkilöille joka perjantai. Varma soittaja oli muuan Helmi (nimi muutettu), jonka jutut hipoivat monta kertaa siveellisyyden rajoja ja pari kertaa jouduin katkaisemaan puhelun väkivaltaisesti. Muutamat salaperäiset terveiset aiheuttivat jopa kolmiodraamoja. Lintan toivekonserttia kuunneltiin paljon. Monet vapaa-ajan asukkaat kertoivat, että viikonloppu oli lähellä kun Piipon ääni alkoi kuulua matkalla Sysmään Vääksyn maisemissa.

Studiossa vuorollaan hääräsivät Pauli Nurminen (maa-ja metsätalous), Kari Piitulainen (kunta-asiat), Tuire Äikäs (tietokilpailut), Antti Tapanila ja Pasi Lind (musiikkiohjelmat), Ilkka Serra (yleisaiheet) ja Tapani Häkkinen (yleisaiheet). Lisäksi Päijänneradio lähetti säännöllisesti hengellistä ohjelmaa.

Muuan Olli Haikka vieraili parina kesänä studiossa lauantaisin ohjelmallaan ”Ilmankossua sua pännii”, Nyt herran nimi välähtelee telkkarissa mm. sarjojen ”Ivalo” ja ”Helsinki -syndrooma” lopputeksteissä tuottajan ominaisuudessa.

Studiossa sattui kaikenlaista. Ikivanhat tarinat unohtuneista mikrofonien sulkemisista muuttuivat todeksi. Juttelimme kerran mainostauolla Piitulaisen Karin kanssa niitä näitä, kun joku juoksi hädissään kertomaan, että kaikki menee eetteriin. No varsin siistejä juttuja me kerrottiin Markus-setään verrattuna, joka ilmoitti lähetyksensä lopuksi lähtevänsä pas…lle.

Lintan toivekonsertti oli oman radion viimeinen lähetys vuonna 1995, minkä jälkeen Häkkisen Tapani pyöritti vielä parina kesänä kesäradiota. Pari vuotta ennen lopullista radiohiljaisuutta releoimme Radio 99:n lähetyksiä omalla taajuudella.

Kuvassa: Radio 99:n legendaarinen ääni Joni Heinonen pistäytyi vierailulle studioon.