Kolme konserttia Hartolassa

Ville-Paavali Hyvösen Jouluooppera aloitti musiikkitapahtumien sarjan Hartolan kirkossa 16.12. Lauantaina vuorossa oli Sympaatin Joulu -konsertti.. Maanantaina esintyivät Hartolan Veteraanilaulajat ja Viihdekuoro yhteisessä Joulukonsertissa.

Jouluun ja joulun odotukseen kuuluu oleellisesti musiikki. Tänä jouluna Hartolassa on ollut upeaa joulumusiikkia tarjolla useampana päivänä joululauluiltojen lisäksi. Myös konserteissa yleisö on päässyt mukaan laulamaan joulun sanomaa.

Jouluooppera soi
kirkon holveissa

Ville-Paavali Hyvösen Jouluoopperan esittivät Hartolan kirkkokuoro ja Lukkarin Laulajat Heinolasta. Säestyksestä pianolla vastasi oopperan säveltäjä itse.

Kanttori Ulla Miettinen vastasi kuorojen johtamisesta ja lauloi itsekin majatalon emännän soolon. Minna Lamppu tulkitsi Marian osuuden ja Mira Suutarinen enkelin. Joosefin osuudet esitti Jukka Tabell. Samoin hän lauloi yhdessä Sami ja Janne Tabellin kanssa paimenten ja tietäjien osuudet. Jouko Monola puolestaan lauloi airueena.

Tabelleiden äänet soivat hienosti yhteen niin paimenina kuin tietäjinä. Minna Lampun Marian ja Jukka Tabellin Joosefin soolo-osuudet sekä äänien yhteensopivuus duetto-osuudessa oli soinnukasta kuultavaa; Samoin Mira Suutarisen enkeli-tulkinta.

Oopperan säveltänyt Hyvönen toimii nykyään Heinolassa kanttorina, jonne hän siirtyi Sysmästä. Sysmässä hän toimi kanttorina 1980-luvun. Jouluoopperan hän sävelsi joulun evankeliumien teksteihin ja sen kantaesitys oli Heinolassa vuonna 1992. Hartolassa esityksestä sai nauttia nyt ensimmäisen kerran.

Koskettavaa esitystä johtanut kanttori Ulla Miettinen totesi:

– Ooppera suoraan ytimessä.

Sympaatin Joulun
36. vuosi

Kuoro on syntynyt Helsingin Katedraalikuoron laulajista vuonna 1979.  Kuoroon kuuluu kahdeksan avioparia ja heidän jälkeläisiään. Hartolassa mukana oli myös pianisti Ilmo Ranta, jolla on sukujuuria Hartolassa. Samoin kuorossa laulavat Valstan perhestä Liisa ja Lauri, joilla on myös sukusidonnaisuus Hartolaan.

Konsertti koostui tutuista joulun ajan lauluista. Mukana oli etenkin Jean Sibeliuksen sävellyksiä. Sibeliuksen Jo joutuu ilta, johon Tobelius on kirjoittanut sanat, tulkitsi Lauri Valsta Ilmo Rannan säestämänä.  Kamarikuoro Sympaatti esiintyi Tero-Pekka Henellin johdolla.

Kuoron esityksestä huokui ammattimaisuus, mutta samalla lämminhenkisyys. Kuulijat saivat reilun tunnin matkan joulun aikaan kamarikuoron sävelin.

Me käymme joulun
viettohon -joulukonsertti

Lea Lutsin johtama Hartolan viihdekuoro aloitti kirkontäyteiselle yleisölle konsertin neljällä joululaululla. Säestäjänä toimi Jaak Luts ja huiluosiot puhalsi Mervi Ruokola-Parkkonen.

Wäinö Lyytinen lauloi puhtaan heleästi Lapsen joulurukouksen ja Hiljaa hiljaa, joulun kellot kajahtaa. Mirkku Tammisto tulkitsi Varpusen jouluaamuna itseään säestäen.

Mirkku Tammiston johtama Veteraanilaulujat esittivät seitsemän joululaulua: säveltäjistä Sibeliusta, Madetojaa, P.J. Hannikaista ja Einari Junturaa.

Viihdekuoron toinen osio koostui hieman vieraammista joulusävelistä. Leena Tolosen ja L. Heikkilän Beetlehemin yö soi upeasti kirkon holveissa. Samoin Jukka Kuoppamäen Kuka tuo lapsi on Ruokola-Parkkosen huiluosioineen ja soololaulu-osuuksineen oli onnistunut kokonaisuus Jaak Lutsin säestämänä.

Mahtavan musiikki-illan päätti kuorojen yhteisesitys tutusta joululaulusta: Toivioretkellä – Maa on niin kaunis. Kuoronjohtajat, säestäjät ja sooloesittäjät saivat onnistuneesta illasta kukkaset, muistamiset ja kiitokset. Kaikille kuorolaisille lausutut kiitokset ja raikuvat taputukset olivat ansaitut illan esityksistä. VJ

Director cantus Jaak Luts

Sysmän ev.lut.seurakunnan kanttori Jaak Lutsille on myönnetty director cantus -arvonimi Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin ja piispan toimesta. Jaak Luts on työskennellyt Sysmän seurakunnan vt. kanttorina vuodesta 1992 ja vakinaisena vuodesta 2008 lähtien.

Jaak Luts valmistui diplomi-pianistiksi Viron Musiikki-Akatemiasta  ja toimi saman laitoksen säestäjänä ja kamarimusiikin lehtorina vuoteen 1991, jolloin hän muutti perheineen Suomeen. Ensimmäinen työpaikka löytyi Iitin seurakunnasta, josta seurasi muutto Sysmään seuraavana vuonna. Sysmässä Jaakin pesti jatkui vuoden pätkissä, koska virka ei ollut vakinainen.

–Mentiin jatkoajalle vuosi kerrallaan, kunnes lopulta tuli seinä vastaan. Oli pakko aloittaa opiskelut Suomeen vaadittavan pätevyyden hankkimiseksi, toteaa Jaak.

Opiskelut Sibelius-Akatemiassa alkoivat työn ohessa v. 2001 ja kirkkomusiikin maisterin paperit Jaak sai käteen v. 2006. Mies nimettiin Sysmän ev.lut. seurakunnan kanttorin virkaan v. 2008, tilanne vakiintui ja Lutsin perhe pystyi lopullisesti asettumaan Sysmään.

90-luvun lopulla Jaak opiskeli vielä lisää Viron Musiikki-Akatemiassa ja pystyi luomaan tärkeitä musiikkielämään liittyviä suhteita Suomen ja Viron välille.

Kanttori Jaak Luts tiedetään paikkakunnalla työteliääksi ja taitavaksi muusikoksi. Missä vai musisoidaan ja konsertoidaan, niin Jaak pyydetään aina paikkalle.

–Seurakunnan virkatehtävät ovat tietty etusijalla ja pyrin toimessani edelleen kehittämään seurakunnan musiikkielämää. Muita musiikkiin liittyviä tehtäviä hoidan käytettävissä olevan ajan puitteissa, sanoo Jaak.

Ja  niitä tehtäviä riittää; Kirkko Soi, Sysmän Suvisoitto, kolme seurakunnan kuoroa, kolmen muun kuoron säestystehtävät, Viis Raitilla sekä opetustehtävät musiikkiopistossa  ja kansalaisopistossa. Lisäksi hänellä on joukko hallinnollisia tehtäviä;  Päijät-Hämeen kanttoreiden puheenjohtajuus, Päijät-Hämeen kirkkomusiikkipiirin hallitus, Suvisoiton hallitus, kunnan kulttuuritoimikunnan jäsen, Lions Club -toiminta jne.

Laulava Trappin perhe on tullut monille tutuksi elokuvasta ”Sound of Music”. Lutsin perhe on sitä samaa Sysmässä. Vaimo Lea laulaa, johtaa kuoroja ja tekee musiikkityötä lasten parissa, tytär Maria soittaa viulua ja toimii tuottajana Suvisoiton organisaatiossa, Lore valmistui Heinolan Musiikkiopistosta soittimenaan piano, Sofie soittaa selloa ja Amanda pianoa – ja laulaa hellyttävästi.

”Jaak Luts on hoitanut virkansa taidolla ja huolella sekä käyttäytynyt arvokkaasti”. Nämä sanat lukevat director cantus -diplomissa ja voisiko sitä sen paremmin sanoa. KP

Suvisoiton uusi johtaja

Sysmän Suvisoiton uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu lahtelainen kapellimestari ja viulisti Esa Heikkilä. Reilu viikko sitten tehtävään valittu Heikkilä lupaa pitää kiinni Suvisoiton monipuolisesta ohjelmasta.

Mutta tässä kohtaa täytyy korostaa, että monipuolisuus ei hänen mielestään tarkoita mahdollisimman suurta määrää konsertteja.

-Nyt pitää pohtia, onko Suvisoitossa tiivistämisen varaa. Tänä kesänä oli juhlavuosi. Tarjonta oli todella runsas, tapahtumia oli jopa samalla kellonlyömällä. Ensi vuonna konsertteja on todennäköisesti vähemmän, Heikkilä linjaa.

Määrän sijaan Heikkilä haluaa panostaa laatuun. Konsertit on tarkoitus räätälöidä niin, että tarjonnasta löytyy mieluisia vaihtoehtoja mahdollisimman monelle eri kohderyhmälle. Tämä näkyy sekä esiintyjien että keikkapaikkojen valinnassa.

Ensi vuoden Suvisoitto järjestetään 2.-9. heinäkuuta. Uutta on, että esiintyjistä tiedotetaan edellisiä vuosia huomattavasti aikaisemmin. Esiintyjälista julkistetaan ennen joulua. Tämän toivotaan lisäävän esimerkiksi yhdistysten ryhmälippujen myyntiä, koska yhdistykset tekevät toimintasuunnitelmansa yleensä vuodenvaihteessa.

Festivaalin säveltäjävieraaksi saapuu Harri Ahmas, joka myös esiintyy. Muista esiintyjistä Heikkilä ei vielä hiisku, mutta yhdestä konkreettisesta haaveesta hän mainitsee. Se on orkesterikonsertti.

Haaveen toteutumista ei voi vielä sanoa varmaksi. Liikkuvia osia on niin paljon; orkesteri on soittajiensa summa.

-Muusikoille kesäloma on pyhä asia. Tämä on verrattavissa urheiluun. Muusikko ei voi lähteä kesken loman konserttiin, koska konsertit ovat vähän kuin kilpailukausi. Kilpailu vaatii alle harjoituskauden, Heikkilä toteaa.

Heikkilä ymmärtää orkesterimuusikon sielunmaisemaa erinomaisesti, onhan hän itsekin soittanut orkesterissa. Pisin pesti oli Sinfonia Lahdessa.

Suvisoitto on tunnettu omaleimaisista konserttipaikoista. Ketjukonseptit eivät sovi festivaalin filosofiaan. Mitä uusi taiteellinen johtaja ajattelee tästä? Mitä keikkapaikkoja ainakin jää?

-Mielestäni ainakin Sysmän teatteritalo ja kirkko. Todennäköisesti myös Luhangan kirkko. Toivoisin myös kartanokonsertteja. Niihin ei mahdu niin paljon yleisöä, mutta niissä ei tähdätäkään massakonserttiin vaan ihan toisenlaiseen elämykseen, Heikkilä pohtii. AO-O

——————–
Esa Heikkilä

-Valittu Suvisoiton taiteelliseksi johtajaksi vuosille 2015-2018
-Toimii tällä hetkellä taiteellisena johtajana ja kapellimestarina Lohjan kaupunginorkesterissa ja nuorten sinfoniaorkesteri Vivossa Lahdessa
-Opiskellut kapellimestariksi kymmenen vuotta sitten Osmo Vänskän ja Leif Segerstamin johdolla. Sitä ennen soitti viulua Sinfonia Lahdessa
-Toimii Lahden ja Oulun ammattikorkeakoulussa lehtorina
-Toiminut kahdeksan vuotta Riihimäen kesäkonserttien taiteellisena johtajana
-Tekee kapellimestarin töitä myös ulkomailla. Seuraava työkomennus on Taikahuilu-ooppera Tanskassa