Kategoria: UUTISET

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Viime aikoina on puhuttu paljon kotimaisen ruoan riittävyydestä yleensä ja varsinkin kriisitilanteissa. Viranomaisten taholta tunnustetaan huoltovarmuusvarastojen huono tilanne ja kriisitilanteissa ollaan valmiita tuomaan ruokaa ulkomailta. Yhä useampi maataloustuottaja maassamme pistää ”hanskat naulaan” joka päivä.

Lähiruoka on ajan trendi ja muutama tuottajat sinnittelevät Sysmän ja Hartolan alueella eteenpäin kannattavuuden heikkenemisestä huolimatta.

Juha ja Virpi Strengin tilalla Paarmalassa sianlihaa on tuotettu vuodesta 1966 lähtien.
– Kannattavuus on ollut heikko, sianlihan tuottajahinnat ovat olleet alhaisia EU -hintoihin verrattuna, toteavat Strengit.
Byrokratian huima lisääntyminen ja vaatimusten kasvaminen on tuonut lisää kustannuksia, eikä tulevaisuus sianlihan tuottajana näytä kovinkaan valoisalta.
– Viime vuoden huono viljasato, lannoitteiden, rehun, polttoaineen ja sähkön huima hinnannousu vaikuttaa asiaan. Samalla lihan hinta ei ole noussut kuin muutaman sentin kilolta. Katselemme mihin suuntaan kehitys menee ja ehkä sikojen määrän vähentäminenkin tulee ajankohtaiseksi.
Juha ja Virpi Strengin toivomus on vetoava ja ajankohtainen.
– Syökää kotimaista lihaa, niin tiedätte, että possu on saanut elinaikanaan pitää saparonsa, syönyt lähiviljaa, leikkinyt oljilla ja palloilla. Suomalaisen sian terveysrekisteri on kattavampi kuin ihmisillä. Kotimaisen lihan tuotanto ei saa loppua.

Markku Mäentalon Koskentaustan tila Kirveskoskella on keskittynyt maidon- ja viljantuotantoon. Mäentalolla on takanaan 21 vuoden kokemus maidontuottajana. Hänen mukaansa tuotannon kannattavuus on laskenut vuosi vuodelta, koska kustannukset juoksevat nopeammin kuin isäntä. Ostorehujen, lannoitteiden sähkön ja polttoöljyn hinnat ovat nousseet paljon suhteessa maidosta saatavaan hintaan. Hänen mukaansa tiloja tippuu pelistä tällä menolla entistä kovempaa tahtia.
– Itse en lähtisi tässä maailman tilanteessa investoimaan lisää maidontuotantoon.
Markku Mäentalo seuraa MTK Sysmän puheenjohtajana tarkasti alan kehitystä ja on sitä mieltä, että kaupan ja teollisuuden siivua tulisi pienentää ruoan hinnassa.
– Tuottajien on saatava tuotteistaan sille kuuluva hinta, jotta he voisivat työllä elättää perheensä ja motivaatio työn tekemiseen jatkuisi. Kauppojen omien merkkituotteiden kilpailukykyiset hinnat sahaavat oksaa tuottajien alta.
Mäentalo on monen muun tuottajan kanssa huolissaan maamme huoltovarmuudesta elintarvikkeiden osalta ja lisäksi hän kantaa huolta tuottajien henkisestä jaksamisesta epävarmuuden keskellä.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Entisen Textiikin tiloihin Uotintiellä on syntynyt vilskettä pienen tauon jälkeen, liiketilat kun jäivät tyhjilleen Sonja Rouvisen Heinolaan muuton jälkeen. Kiinteistön omistaja Katri Simola oli jo jonkin aikaa suunnitellut tiloihin jotakin toimintaa, vaikkapa pientä rautakauppaa, ja kertoi suunnitelmistaan Nevillan yrittäjälle Outi Junnilalle. Tilaahan liikkeessä on paljon ja Junnila oli valmis tulemaan mukaan ja ottamaan siitä oman osansa. Kun Helepin Pekka Palm kuuli naisten suunnitelmista, hän oli valmis lähtemään kolmantena mukaan.

– Oli onni saada mukaan nämä yrittäjät, meillä kaikilla on hyvin samantyyppiset ajatukset yrittämisestä. Vaikka yrittäjäelämä on kovaa työtä, rento ja mukava yhteistyö pehmittää sitä ja lisää työhyvinvointia ja synergiaa, toteaa Katri Simola.

Talossa toimii edellämainittujen yrittäjien lisäksi Sirkka Roligin pesula ja hänen palveluksessaan jo Sonjan aikana toiminut korjausompeluja tekevä Eija Malin.

Kaikkien yrittäjien toiveena on kehittää Uotintie 10 -tilasta olohuone ja tapaamispaikka asiakkaille.

– Meillä ei ole täällä väliseiniä, joten olemme kaikki näkyvästi asiakkaiden käytettävissä. Paikan mukavuutta olemme jo lisänneet mm. biljardipöydällä ja hierovalla tuolilla ja jatkossa mietimme tiloihin lisää jotakin uutta. Otamme mielellämme vastaan asiakkaiden ideoita.

Uotintie 10:ssä toimii Katri Simolan rautakauppa J. Simola Oy (perustettu v. 1931). Katri sanoo suunnitelleensa jo aikoinaan miehensä Juha Simolan kanssa rautakauppamuseon perustamista. Vahvasti museoon päin viittaavat Katrin kaupan valikoimat: ruuveja, muttereita, erilaisia nauloja ja tarvekaluja. Katrin mukaan nurkista löytyneitä tavaroita. Valikoima kasvaa pikkuhiljaa, mm. Anne Laitisen koruja on tulossa myyntiin.

Outi Junnilan Nevilla Oy:n tuotteet ovat tuttuja. Lankoja, sukkia, pipoja, rukkasia – vähän kaikkea mitä langasta voi tehdä.

Heleppi Oy:n tuotepaletti on myös tuttu, tietokoneiden ja puhelimien myynti ja huolto. Pekka Palm käyttää mielellään sanaa digistekniikka – se pitääkin sisällään kaiken miehen osaamisen. Uotintie 10:n biljardipöytä on Pekan reviiriä.

Sysmän Pesulan palveluksessa työskentelevä Eija Malin tekee korjausompelun lisäksi mm. verhoja ja tyynyjä ja pesulan tilat ovat alakerrassa.

– Nyt on tosi kiva olo, tämä toimenpide oli hyvä idea. Mennään innostus ja inspiraatio edellä tavoitteen mukaisesti.

Kuvassa: Pekka Palm, Sirkka Rolig, Eija Malin, Outi Junnila sekä istumassa Katri Simola.

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Jorma Sainio on harjoittanut valokuvaajan ammatista eläkkeelle jäätyään rakasta laivurin ammattiaan täysipäiväisesti kesäaikaan. Kesä 2021 oli aluksi ongelmallinen pandemian vuoksi, mutta lopussa kiitos seisoi. Alkuvuonna tehdyt varaukset touko-kesäkuulle peruuntuivat lähes 100 %:sesti – heinäkuu muutti tilannetta ratkaisevasti.

– Heinäkuu oli säiden puolesta loistava. Ei tuulia eikä sateita ja lämpöäkin riitti.Se näkyi positiivisesti matkustajamäärissä.
Elo-syyskuussa kysyntä pomppasi taas ylöspäin parantuneen koronatilanteen vuoksi, joten kesästä 2021 tuli loppujen lopuksi yrityksen historian paras. Heinäkuun reittiliikenne Padasjoelta Päijänteen kansallispuistoon veti matkustajia jopa liikaakin.

– Pari kerta kävi niin, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet laivaan haluamalleen vuorolle. Laivan moottorit pyörivät kesän aikana lähes 600 tuntia!

Sainion mukaan pandemian vaikutukset näkyvät tälläkin hetkellä siten, että hyvistä tartuntaennusteista huolimatta ennakkotilauksia tulevalle kesälle ei juurikaan ole.

– Kuitenkin minulla on sellainen kutina, että jos pandemia ei yllätä taas uudelleen, kesästä tulee hyvä. Pessimistisenä jätän toki vielä säävarauksen ennustuksen suhteen.

M/S Jenni- Maria III:sta liikennöivän KulkeeVetten Halki -yrityksen toiminta on vakiintunut, eikä uusien kohteiden löytäminen toiminta-alueelta ole juurikaan mahdollista. Tilausristeilyjä tehdään toukokuusta lokakuulle, heinäkuu painottuu reittiliikenteelle. Opastettuja retkiä Erakonsaareen järjestetään aiempaan tapaan ja perinteinen ilotulitusristeily on ohjelmassa edelleen. Yhteistyö Erämaan Kutsu -yrityksen kanssa jatkuu tiiviinä ja Markku Lepistö on mukana lähes kaikilla risteilyillä. Markku hoitaa täysin oikeuksin varustettua laivakahvilaa, toimii luontokalastusoppaana, tarinankertojana ja hoitaa lisäksi kansimiehen tehtävät.

Kippari Jorma Sainio toteaa pandemian lisänneen harrasteveneilyä sisävesillä ja venekauppa käy kuumana. Ilmiö on tuonut mukanaan myös negatiivisia asioita.

– Liikenteeseen on tullut paljon isoja liukuvia veneitä, joiden peräaallot ovat aiheuttaneet ongelmia muille liikkujille ja rantautuneille veneille.

Laivurin talvi sujuu mukavasti. Hän käy laivakoira Rikin kanssa lenkillä joka päivä vähintään kolme kertaa. Palokunta työllistää myös useamman kerran viikossa.

– Muuttokuormaa puran vieläkin Akanmutkan talossamme, muutostahan on kulunut vasta 3 vuotta!

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Jäätalvi on useiden heikompien talvien jälkeen melko hyvä. Päijännekin jäätyi jo joulukuun puolella – viime vuosina on usein menty vuodenvaihteen yli, jopa tammi-helmikuun taitteeseen. Nyt sen jäällä voi liikkua moottorikelkalla ja autojakin on näkynyt ennen runsaita lumisateita. Talvikalastuskaudesta vaikuttaa tulevan pidempi kuin aikoihin.

Sysmäläinen Juhani Eerikäinen on kalastanut jo viitisenkymmentä vuotta. Hän kertoo kalastavansa jatkuvasti käytännössä läpi vuoden. Viime perjantaina ei kalaonni suosinut ja tuloksena verkoilla käynnistä oli vesiperä.

Tämän vuoden jäätilanteen hänkin vahvistaa olevan kalastukseen otollinen.

-Hyvät jäät on Päijänteellä. Ei ole vettäkään jään päällä. Vähän aikaa sitten kun mittasin, oli teräsjäätä 32 senttiä. Kaikkiaan jäätä on varmaan jo neljäkymmentäkin senttiä. Vuodenvaihteessa kun laskin verkkoja, sitä oli vajaa 15 senttiä. Parin viime talven jäätilanteen muistan olleen huono. Oli sellaistakin, että jää tuli pariksi viikoksi, mutta suli pois. Ja jäätyi vielä uudestaan. Ei niitä talvia ole pitkiin aikoihin ollut, kun jäätä on ollut melkein kairanmitta, muistelee Eerikäinen.

Hän aloitti kalastuksen itsenäisesti 70-luvun alussa katiskalla, pilkillä, uistimella ja iskukoukuilla. Verkkokalastus alkoi muutamia vuosia myöhemmin. Sitä hän on jatkanut niin kesäisin kuin talvisinkin.

-Keväisin pyydän lähinnä ahventa ja juhannuksen jälkeen alkaa muikun pyynti. Talvella sitten enimmäkseen kuhaa, koska sen menekki on hyvää. Kyllähän haukea saisi myös, esimerkiksi iskukoukuilla on vedetty isojakin haukia, mutta se ei nykyisin käy niin hyvin kaupaksi, kertoo Eerikäinen.

Hän kalastaa sekä yksin että kalakaverin kanssa. Heillä molemmilla on omat pyydykset, mutta he tekevät myös yhdessä. Eerikäinen on kehitellyt apuvälineitä yksin tehtävää verkkojen nostoa helpottamaan. Korkeudeltaan viisi- tai kymmenmetriset verkot eivät ole kovin helppoja käsitellä.
Eerikäinen kalastaa omiksi tarpeiksi ja hänellä on myös vakinaisia asiakassuhteita. Nykyisin markkinointi sujuu Facebookin Puskaradiossa.

-Kylillä ei ole enää paljon vanhoja, jotka ennen ovat kalaa ostaneet. Nykyisin on monien kalankäsittelytaidotkin huonot. Nyt halutaan siikaa, ahventa, kuhaa ja muikkua. Istutusten ansiosta siikaa ja kuhaa sentään saa kohtalaisesti. Hauen lisäksi lahnaa ei enää arvosteta, toteaa Eerikäinen kulutustottumuksista.

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Suomen historian ensimmäiset aluevaltuustovaalit houkuttelivat valtakunnallisesti eri tulospalvelujen mukaan uurnille alle puolet (47,5%) äänioikeutetuista. Päijät-Hämeessä tästä jäätiin hieman (45,6).

Ääniharavaksi osoittautui Keskustan Martti Talja Lahdesta 2029 äänellä.
Maakunnan sisäisessä tarkastelussa parhaat lukemat saivat Asikkala ja Padasjoki, joissa yli puolet äänioikeutetuista kävi uurnilla. Kärkölän, Lahden ja Orimattilan äänestysprosentti jäi reippaasti alle maakunnallisen tason.
Ykköspaikasta SDP ja Kokoomus kävivät tiukan taiston, jossa demarit voittivat ääniosuuksissa (24,7 vs. 24,5), mutta Kokoomus (vaaliliitossa RKP:n kanssa) sai 18 paikkaa valtuustoon ja SDP 17. Keskustalle herui 11, perussuomalaisille 10, Kristillisdemokraattien ja sitoutumattomien listalle 6, Vasemmistoliitolle ja Vihreille 3 paikkaa. Liike Nyt sai yhden edustajan läpi.

Hartolassa keskusta vei voiton äänestysprosentin ollessa 47,2 %. Sysmäläisten ykköspuolue oli sama, ja äänestysprosentti hieman korkeampi (49,8).
Kuntakohtaisesti tarkasteltuna Lahti sai odotetusti suuren osan (42) aluevaltuuston paikoista. Hollolasta valittiin 8, Heinolasta 5, Asikkalasta 4, Iitistä ja Orimattilasta 3, ja Sysmästä 2 valtuutettua. Kärkölä ja Padasjoki saivat yhden edustajan, mutta Hartola jäi valitettavasti ilman aluevaltuustoedustajaa. Näin kävi noin viidellekymmenelle muullekin Suomen kunnalle. KD:n Pekka Pyykkö ylsi ensimmäiselle varasijalle.

Entä “meikäläisten” läpimenijät sosiaali- ja terveysasioihin keskittyneissä vaaleissa?

Kokoomuksen Mika Järvinen keräsi mahtavan saaliin (579 ääntä).
-Hienot on tunnelmat. Valtakirja on annettu, ja siitä kiitos äänestäjille. Sitä pitää alkaa noudattaa, ja ruveta huolehtimaan myös reuna-alueiden asioista. Kova työmaa on edessä, mutta järkeviä ratkaisuja voidaan tehdä yhteistyössä. Mallina voi toimia vaikka Sysmän kunnan ja Terveystalon välinen sopimus. Valmistelevan toimintaelimen kausi loppuu pian, joten pääsemme työn äärelle mm. hallintosääntöä määrittelemään, Järvinen kertoo.

Eevakaisa Lehtosalo-Lönnbergin (kesk.) upea kolmensadan äänen saalis karttui maakunnan jokaisesta kunnasta, josta noin kaksi kolmasosaa Sysmästä.
-Olen erittäin iloinen ja yllättynyt tästä tuloksesta, sillä kampanjoin maltillisesti. Puolueenkin tulos ylitti odotuksemme. Olen siitä ylpeä Päijät-Hämeen Keskustan piirihallituksen puheenjohtajana. Järjestimme puolueen Facebook-livetapahtumia ja muuta tavallisesta vaalityöstä poikkeavaa toimintaa. Se taisi toimia. Työskentelen aluevaltuustossa maakunnan hyväksi “kokomaakunnanvaltuutettuna”. Järjestäydymme jo ensi viikolla puolueiden kanssa, ja aloitamme käytännön töiden parissa.

Kuvassa: Mika Järvinen 579 ääntä ja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg 300 ääntä.