Mika Sankari
SYSMÄ
-Lähdetään perusteista liikkeelle. Fysiikan lain mukaan kylmä ilma laskeutuu alas ja lämmin ilma nousee ylös eli hyvään ja ammattitaitoiseen metsänhoitoon kuuluu se, että pienilmaston muutokset osataan ottaa ajoissa huomioon, metsäalan konkari Jouko Juurikkala aloittaa.
Ilmansuunnilla on tässä yhteydessä merkitystä. Mäkien itä- ja pohjoisrinteillä ei kuusen taimikko ole niin arka paleltumaan kuin etelä- ja pohjoisrinteillä.
-Tämä siksi, että aurinko nousee keväällä koillisesta, hän tarkentaa.
Auringonlämpö tavoittaa pienten kuusien taimien latvat jo varhain aamulla, kun taas etelä- ja lounaisrinteillä pakkanen vielä kiristyy.
Hallanaroilla mailla kuusen uudistaminen edellyttää verhopuiden käyttöä. Parhaita verhopuita ovat koivut ja lepät.
-Tämän käytännön laiminlyömisen seurauksista löytyy lukuisia esimerkkejä.
Tärkeää on korjuutieverkon rakentaminen eli valmiiksi tehty ajoura helpottaa töitä. Urat on merkittävä mahdollisimman kestävälle maapohjalle, jotta juuristovaurioita ehkäistäisiin.
Muokkaustöiden ohella ajouralta pitää poistaa kulkua haittaavat kivet, ja vahvistaa pehmeät kohdat.
-Mikäli ammattilainen on laatinut metsänhoitosuunnitelman, ovat nämä asiat oikein merkittyinä, hän tähdentää.
Myöhästyneen ja liian voimakkaana tehdyn harvennushakkuun seurauksena syystuuli voi kaataa runsaasti puita. Ratkaisuja tehtäessä olisi siis huomioitava tuulikuorman lisäys ja sen vaikutus.
-Liian usein syytetään luonnontuhoja, vaikka kyseessä on ollut puutteet omassa toiminnassa. Ihmisten ja eläinten terveydestä puhutaan paljon- entä miten on metsän terveyden laita, Jouko Juurikkala kysyy.
Siinä missä ihmisestä otetaan verikoe, metsää voidaan tutkia maa- ja neulasanalyysin avulla.
Tällä seudulla erityisesti haapa levittää männynversoruostetta eli älä jätä haapaa korjaamatta. Viisas katsoo parinkymmenen vuoden perspektiivillä eteenpäin.
-Metsänomistajalle sillä on merkitystä, koska vain terveistä puista maksetaan hyvä hinta. Ei kannata säästää taimikon perustamiskuluissa- laiminlyönnit vasta kalliiksi tulevatkin!
Näin käy, mikäli haapaa on männyn uudistumisalueella.
Maataloudesta tuttu käsite vuoroviljely pätee myös metsätalouden parissa. Esimerkiksi kuusia tulisi viljellä kaksi sukupolvea peräkkäin, ja vaihtaa puulajia- muuten tyvilahon uhka kasvaa.
-Terveydestä huolehtiminen takaa kauniin metsämaiseman. Samalla omistaja kantaa vastuuta vuosikymmenten päässä odotettavissa olevista tuhoista, mikäli toimii väärin, mies painottaa lopuksi.
