Kategoria: UUTISET

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkasteli tuoreessa Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä-raportissaan maakunnan sisäisiä matkaketjuja.

Matkaketju tarkoittaa kahta tai useampaa matkaa liityntä- ja runko-osuuksineen.

Työn tarkoituksena on toteuttaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita kestävyydestä ja saavutettavuudesta. Se tapahtuu kestävää liikkumista edistämällä, sujuvoittamalla matkaketjuja ja liikenneturvallisuutta parantamalla.

Työ kohdistui matkaketjujen infrastruktuuriin eli pysäkkeihin, liityntäpysäköintiin sekä yhteyksiin pysäkeille.
Ketjujen tunnistaminen aloitettiin selvittämällä Päijät-Hämeen tärkeimmät solmupisteet. Solmupiste koostuu pysäkistä tai pysäkkiparista ja niihin liittyvästä matkaketjun infrastruktuurista, kuten henkilöautojen tai pyörien liityntäpysäköintipaikasta sekä yhteyksistä pysäkeiltä liityntäpysäköintipaikalle ja ympäröivään liikenneverkkoon.

Valtakunnallisen pysäkkiluokituksen neljä ylintä pysäkkiluokkaa ovat terminaali, keskeinen solmupysäkki, vilkas pysäkki ja peruspysäkki.

Maakunnan sisäisistä matkaketjuista viidenneksi tärkeimpiä ovat ketjut Padasjoelta ja Hartolasta Lahteen sekä ketju Hartolasta Sysmään. Hartolan ja Sysmän välinen matkaketju on tärkeä Sysmässä sijaitsevien terveyshuollon palveluiden vuoksi eli työmatka- ja asiointiliikenteen takia.

Elyn ja Päijät-Hämeen liiton tilaaman sekä Sitowisen toteuttaman raportin mukaan Sysmän ainoa keskeinen solmupysäkki on Sysmä-pysäkki Kuusikujalla kunnan matkakeskuksessa. Keskustassa vilkkaita pysäkkejä on myös Vellamontiellä, jonne pysäkkikatos ja pyöräkatos voitaisiin raportin mukaan sijoittaa viheralueelle pyörätien taakse, ja uuden koulukeskuksen yhteydessä. Lisäksi Otamo ja Nuoramoinen maantiellä 410 sekä Onkiniemi Liikkuvalla kivellä ja Ositunkulma Nelostiellä ovat vilkkaita liikennöintipaikkoja.

Tien solmupisteet palvelevat maakunnan sisäisten matkaketjujen lisäksi maakunnan ulkopuolelle suuntautuvia matkaketjuja. Muilla tärkeillä solmupisteillä matkaketjut ovat pääasiassa kunnan sisäisiä koulu- tai asiointimatkoja.

Hartolassa on kaksi keskeistä solmupysäkkiä eli Hartolan Matkahuolto / Kivimaan puistikko -solmupiste palvelee kunnan sisäisiä ja maakunnan sisäisiä matkaketjuja. Valtatien 4 varressa sijaitsevaa Hartola vt4 (Jari-Pekka) -solmupistettä käyttää markkinaehtoinen, pitkämatkainen liikenne, joka ajaa maakunnan sisäisesti Heinolan ja Lahden suuntaan sekä maakunnan ulkopuolelle etelään ja pohjoiseen. Näiden lisäksi Hartolan koulukeskuksen solmupiste on kunnan sisäisiin koulumatkoihin käytetty vilkas pysäkki.

Kuvassa Vellamontien solmupiste: Vellamontien solmupiste Sysmän keskustaajamassa palvelee maakunnan sisäisiä matkaketjuja Vääksyyn ja Lahteen. Näitä matkaketjuja ei ole tunnistettu maakunnan tärkeiksi matkaketjuiksi, mutta ne palvelevat erityisesti satunnaisia liikkumistarpeita – matka-aika joukkoliikenteellä on pitkä (noin 1,5 tuntia) päivittäiseen liikkumiseen nähden. Solmupisteen palvelutasoluokka on vilkas pysäkki. Solmupisteen pysäkkiparilla on nykytilanteessa varusteena vain pysäkkimerkki. Solmupiste sijaitsee kunnan katualueella. Palvelutasopuutteita esiintyy polkupyörien liityntäpysäköinnin sekä kadun länsipuolen pysäkin katoksen osalta. Pysäkkikatos ja pyöräkatos voidaan sijoittaa viheralueelle pyörätien taakse.

Mika Sankari
HARTOLA

-Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä, kerrotaan hankkeen esittelysivuilla netissä.

Harrastusvalikoimaa ja tarjontaa järjestetään lasten ja nuorten toiveita kuunnellen.

Pilottikaudella 1.1.–5.6.2021 harrastustoimintaa järjestettiin perusopetuksen oppilaille 117 kunnassa ympäri maata. Lukuvuodeksi 2021-2022 toiminta laajentui ja nyt harrastustoimintaa järjestetään yli 200 kunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erityisavustusta Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen 17 miljoonaa euroa.
Tavoitteena on juurruttaa malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön haku lukuvuoden 2022-23 avustuksille on päättynyt. Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään avustuspäätökset kuun loppuun mennessä.

-Nykyinen avustuskausi päättyy tämän lukukauden lopussa, mutta uusi on jo haussa. Viime syksynä koululaiset pääsivät tutustumaan mm. parkourin kiehtovaan maailmaan yhtenäiskoulun ympäristössä. Vapaa-ajallaan he ovat myös tutustuneet palloilulajeihin, käyneet laskettelemassa Purnussa ja toiveissa on päästä keilailun jälkeen keväämmällä golfaamaan. Korona esti paljon toimintoja, mutta onneksi saimme jatkoaikaa, Hartolan kunnan vapaa-aikapäällikkö Anna-Maija Muurinen kertoo.

Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kunnassa jokaiselle nuorelle maksuton urheiluharrastus kouluajan jälkeen iltapäivällä.

Aprillipäivänä alkoivat Hartolan nuorten keilailuperjantait. Yhteensä toistakymmentä nuorta innostui tulemaan keilahallille. Ensin vuorossa olivat 4.-6.- luokkalaiset, jonka jälkeen yläkoululaiset saapuivat.

-Pääsiäistä lukuunottamatta he tulevat keilaamaan perjantaisin reilun tunnin ajaksi huhtikuun aikana, yrittäjä Teuvo Järvinen kertoo.

Hän toimii valvojana ja opastaa tarvittaessa nuoria heittotekniikassa ja muissa keilailuun liittyvissä asioissa.

-He ovat päässeet jo hyvin sisään keilailun maailmaan, Järvinen sanoo tyytyväisenä.

Kaatojakin alkoi syntymään, ja mielellään paikalle tulleet nuoret paneutuivat lajin saloihin keskittyneinä.

Asiaan liittyvä Harrastusviikko järjestetään syksyllä 5.-11.9.2022. Uusia harrastuksia pääsee kokeilemaan toki jo nyt virtuaalisesti harrastusviikko.fi -sivustolla.

Mika Sankari
SYSMÄ

Alkusysäyksensä Olli Saaren Cleanout.fi- yrityksen perustamiselle antoi työnsaannin hankaluus.

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä nuori mies oli aiemmin kyllä päässyt kesätöihin.

-Kaverilta sain vinkin. Hän kertoi minulle, että ikkunanpesu on tutkitusti inhotuin kotityö. Ajattelin tarttua tähän, ja perustaa siihen keskittyvän yrityksen, sillä töitä olisi silloin varmasti tiedossa, Saari kertoo.

Ollin isä Mikko Saari on pitkän linjan yrittäjä.

-Hän on ollut suureksi avuksi tässä prosessissa. Vähän pelottavaltakin se tuntui alussa, mutta vähitellen yrittäjyyteen liittyvät asiat oppii ja ne alkavat sujua. Tässä saa itse päättää tekemisistään eikä kukaan pääse määräilemään, hän kiittelee.

Sysmän lisäsi Hartolassa ja Asikkalassa toimivan yrityksen palvelutarjontaan kuuluu tulevaisuudessa hänen suunnitelmiensa mukaan ikkunanpesujen ohella myös yksittäisiä isoja työmaita, kuten rakennusten loppusiivouksia muuttojen yhteydessä.

Yrittäjällä on käytettävissään nykyaikaiset työvälineet. Kohteina ovat mm. yritystilat, mökit, yksityisasunnot ja linja-autot.

-Itse asiassa mikä vaan ikkunallinen tai lasipintainen kohde kelpaa.

Esimerkinomaisesti veloitus kodin ikkunoiden pesusta on 29 euroa tunnilta. Verottajalta voi hakea työsuorituksen jälkeen kotitalousvähennystä.

Saari työskentelee nyt yksin, mutta hänen kaverinsa valmiina auttamaan tarvittaessa.

-Hän voi tehdä keikan puolestani, kun olen koulussa tai auttaa minua isojen kohteiden hoitamisessa.

Kolmisen viikkoa sitten toiminta alkoi.

-Ensimmäiset kohteeni olivat lähiparturini ja Sysmän leirintäalue, nuori yrittäjänalku kertoo.

Cleanout.fi on avannut sivut myös Instagramissa.

Tällä hetkellä lukiota käyvään Saareen saa parhaiten yhteyden klo 16 jälkeen arkisin ja viikonloppuisin aamukymmenen jälkeen.

Kuvassa: Olli pesemässä leirintäalueella ikkunoita. Kuvat Mia Tommola.

Ilkka Hörkkö
HARTOLA, SYSMÄ

Viikon henkilö on tällä kertaa Hartolaan muuttanut Elisa Korsoff. Hän on aloittanut työt Hartolan ja Sysmän 4H-yhdistysten toiminnanjohtajana helmikuussa. Korsoff korostaa lasten ja nuorten harrastusten tuomaa yhteisöllisyyttä ja järjestöjen luonnetta aktiivisen kansalaistoiminnan lisääjinä. Hän toivottaa tervetulleeksi myös aikuisia yhdessä ideoimaan toimintaa molemmissa kunnissa.
4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet huomioon ottavassa toiminnassa opitaan itse tekemällä. 4H-kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. Neljän H:n perustana ovat sanat Head, Hands, Heart ja Health vapaasti suomennettuna Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi.

Elisa, olet järjestö- ja nuorisoalan ammattilainen. Millainen taustasi on?
-Olen lähtöisin Helsingistä. Koulutukseltani olen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut yhteisöpedagogi. Olen opiskellut Nurmijärven Rajamäellä ja YAMK-tutkinnon olen suorittanut Mikkelissä. Yhteisöpedagogi -koulutuksen keskiötä ovat järjestö- ja nuorisotyö, yhteisöllisyys ja osallisuus, syrjäytymisen ehkäiseminen, pedagogiset taidot, johtaminen sekä yhteiskunnallinen- ja kehittämisosaaminen. Olen työskennellyt eri järjestöissä, esimerkiksi vammaisjärjestössä, ammattiliitossa ja päihde- ja mielenterveysjärjestöissä. Viimeksi olen ollut Sininauhaliitossa rahapelihaittoihin keskittyvässä yksikössä.
-Tämä uusi työ on mielekästä ja tärkeää, nyt olen ongelmien ja haittojen selvittelyn sijaan ehkäisevällä puolella lasten ja nuorten parissa.

Millaiseen työhön siirryit nyt?
-Työ vastaa täysin koulutustani. Toimin molemmissa 4H-yhdistyksissä ja työaika jakaantuu niihin puoliksi. Tunnen hypänneeni liikkuvan junan kyytiin, työsarkaa riittää. Resurssit ovat pienet. Toiminta Sysmässä ja Hartolassa on ollut jonkin verran erilaista. Olen aluksi pyrkinyt muodostamaan kokonaiskuvaa molempien yhdistysten nykytilanteesta sekä verkostoitumaan. Hartolassa toimii aktiivisesti kerhoja, muun muassa tanssikerho, ”safkasankarit”, joka on kokkauskerho, tuunauskerho sekä maatila tutuksi -teemakerho. Sysmässä on kinotoiminta 4H:n vastuulla. Paikallisiin nuoriin olen ehtinyt tutustumaan jo nuokkuvalvontavuoroilla Sysmän nuorisotilassa. Sysmässä 4H-toiminnassa on ollut henkilöstön vaihtuvuutta ja toiminta on ehkä hieman hiipunut.
-Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluvat esimerkiksi yhdistysten operatiivinen johtaminen, nuorisotyön organisointi, nuorten työelämävalmiuksien edistäminen sekä yrittäjyyteen kannustaminen. Toiminnanjohtaja vastaa kehittämishankkeiden suunnittelusta ja hallinnoinnista.

Oliko 4H-toiminta aiemmin tuttua ja miten näet tulevaisuuden?
-Ei 4H ole ollut syvällisemmällä tasolla tuttua. Molemmissa kunnissa on toiminnalla pitkät perinteet. Toiminnan vireytymisen ja pysyvyyden kannalta olisi toivottavaa ja tärkeää saada mukaan uusia nuoria ja vapaaehtoisia aikuisia. Myös uusia rahoittajia kaivattaisiin vaikkapa yritysyhteistyön muodossa. Minua saa tulla nykäisemään hihasta, niin jutellaan ja ideoidaan!

Millaisia harrastuksia sinulla on?
-Monipuolinen liikunta pitää yllä kuntoa, virkistää mieltä ja toimii hyvänä vastapainona. Hartolan kuntoportaat olen jo ottanut haltuun. Viihdyn myös erilaisissa kulttuuririennoissa, kuten keikoilla, tanssiesityksissä, teattereissa ja tapahtumissa. J. Karjalaisen tulevaa keikkaa kovasti odotellaan. Kesällä sitten kaivan moottoripyörän talviteloilta.

Kuubaan tutustuit tanssin merkeissä?
-Olen harrastanut monenlaista tanssia, kuten flamencoa, lattareita ja salsaa, joka ei olekaan aivan helppoa. Juuri ennen koronapandemian alkua toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja kävin Havannassa kahden viikon salsamatkalla.