Ilkka Hörkkö
SYSMÄ, HARTOLA
Mikkeliläinen valokuituoperaattori MPY piti tiedotustilaisuudet Sysmässä ja Hartolassa viime viikolla. MPY kertoo www-sivuillaan, että valokuitu on nopein mahdollinen liittymä asunnon tietoverkkoyhteyden toteuttamiseen. Nettiyhteyden nopeus ja tiedon määrän käsittelykyky ovat ylivoimaisia verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Se tuo myös monipuolisen kaapeli-TV- ja viihdetarjonnan. Kuidulla netinkäyttö ei hidastu, vaikka perheessä samanaikaisesti tehtäisiin etätöitä, pelattaisiin tietokoneella ja katseltaisiin elokuvia.
Asia tuntuu herättävän kiinnostusta, sillä Sysmässä Teatteritalo lähes täyttyi infoa kaipaavista kuulijoista. Useat tuntuivat jo valokuituasiaa miettineen ja onhan täällä liikkunut myös muita palvelun tarjoajia.
Aluksi MPY esitteli konserniaan. Sen taustalta löytyy pohjoismainen, infrastruktuuriin sijoittava toimija Infranode. MPY on rakentanut valokuituverkkoja Etelä-Savon alueella sekä Suonenjoella, Leppävirralla ja Varkaudessa. Rakenteilla verkkoja on Joutsassa, Orimattilassa, Heinolassa ja Lahdessa. Sysmä ja Hartola sijaitsevat heidän kannaltaan sopivasti Joutsan ja Heinolan välissä. Asiakkaina MPY:llä on kuntien lisäksi vuokrataloyhtiöitä, taloyhtiöitä, yksityisiä kuluttajia sekä yrityksiä.
MPY:n edustajat huomauttivat TV-kuvan ajoittaisista häiriöistä tällä alueella. Heidän mukaansa kaapeli-TV tarjoaisi erittäin laajan tarjonnan häiriöttömästi ja laajalla HD -sisällöllä. Yleisesti he näkivät kuituliittymän tulevaisuudessa olevan yhtä tärkeää perusinfraa, kuin sähköverkot ja vesi ovat tänä päivänä.
MPY esitteli liittymiä ja niiden hintoja taloyhtiöissä ja omakotitaloissa. Sopimukset ovat 24 kuukauden mittaisia. Jos tilauksia saadaan riittävästi, tulee verkko taajama-alueille. Alueen läheisyyteenkin verkkoa on valmius jatkaa, mikäli asiakas /asiakkaat maksavat ylimääräistä. Kuidun vetämisen kalleuden vuoksi harvemmin asuttu maaseutu jäänee joka tapauksessa ilman sitä. Parhaassa tapauksessa verkon rakentaminen taajamiin voisi alkaa kesällä.
On selvää, että rakentamiseen ei ryhdytä, ellei sopimuksia saada ennakolta riittävää määrää. Kun asiaa kysyttiin Sysmässä, oli vastaus, että kunnan ja yritysten lisäksi tarvittaisiin noin 200 taloyhtiöasuntoa ja 100 omakotitaloa.
Lopun keskustelussa tuli esiin, että usean operaattorin tilanteessa saattaa käydä niin, että kukaan ei saa sopimuksia riittävästi ja verkko jää rakentamatta. Mielenkiintoista onkin nähdä kuntien rooli asiassa.
Kiinteänä liittymänä valokuidulla on selkeät etunsa. Vasta aika näyttänee, tuleeko valokuituverkosta joskus sähköverkon kaltaista perusinfraa. Mobiiliyhteydet on kuitenkin saatu jo kohtuullisen hyvin toimiviksi.