Erinomaista lukiokokemusta rikkaampana

Mika Sankari
HARTOLA

Kevään ohella syksy on erinomaista aikaa ylioppilaskirjoituksille, joten Itä-Hämeen opistossa kuusi ylioppilasta sai painaa valkolakin päähänsä vastikään.

Yhdelle heistä eli Helsingissä syntyneelle Annika Hyvöselle Hartola on tullut tutuksi jo nelivuotiaasta lähtien.

-Mökkielämää on tullut vietettyä täällä paljon, hän kertoo.

Sittemmin lukio-opinnot Kaikulanmäellä toivat hänet asumaan Hartolaan.

Nyt tuore ylioppilas keskittyy työntekoon, kenties muutamankin “välivuoden” ajaksi, sillä pitkän opiskeluputken jälkeen on aika hengähtää opiskeluilta.

-Ei tule juuri nyt mieleen mitään jatkosuunnitelmia hakujen suhteen.

Hyvönen ehti aiemmin opiskella myös ravintolakokiksi.

Hartolaa hän pitää kokemansa perusteella erinomaisena opiskelupaikkana.

-Pienessä yhteisössä on eri fiilis kuin kaupungissa opiskellessa. Apua saa Itä-Hämeen opiston henkilökunnalta heti, kun sille on tarvetta. Oman WhatsApp-ryhmän avulla yhteydenpito oli helppoa kanssaopiskelijoiden kesken, siten muodostui hyvä vertaisryhmä.

Kesäaikaan koulun ympäristö (golf, Aurinkoranta, Tainionvirta jne.) tarjosi paljon tekemistä ja kokemista.

-Pienenä opin uimaan Auriksessa. Muistan, että Urheilukentän uimapaikalla tuli hypittyä paljon. Kunnankirjastossa tuli käytyä opiskelujen tähden tiheään tahtiin. Hiihtoladut ovat hyvät, Hyvönen listaa Hartolan oheispalvelujen antia.

Kaikki eivät valmistuneet samaan aikaan, mutta hyvät juhlat saatiin järjestettyä syksylläkin valmistuneiden kesken.

-Hyviä ystäviä sain lukioaikana muualta Suomesta ja ulkomailtakin saakka.

Annika Hyvönen suosittelee opiskelupaikkaa muillekin.

-Ehdottomasti kannattaa hakea, kyseessä on täydellinen paikka lukio-opiskelulle. Matalan kynnyksen paikassa koko henkilökunta tulee opintojen aikana hyvin tutuksi. Opiskelijat tulevat mielipiteineen hyvin kuulluksi, ja kuten todettua, vapaa-ajalle riittää monenlaista aktiviteettia.

Kuvassa: Annika Hyvönen viime kesänä otetussa reissukuvassa.

Kotikahvilassa omistajanvaihdos

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Mika Salonen aloitti tammikuun 20. päivänä 2020 Hartolan Kotikahvilan yrittäjänä. Pian tuli korona ja kahvila meni kiinni maaliskuussa parin kuukauden ajaksi. Haasteita oli jatkossakin ja jälleen vuonna 2021 Salosen oli laitettava ovet säppiin huhti-toukokuun ajaksi.

Haasteista ja erittäin pitkistä työpäivistä huolimatta hän on viihtynyt työssä.

-Mukavia asiakkaita ja paras työpaikka, mikä minulla on ollut, Salonen toteaa.

Nyt on kuitenkin muutoksen aika. Mika Salonen on 11.11. viimeistä päivää töissä ja Kotikahvila jatkaa pian uusien omistajien Kirsi Hynnisen ja Susanna Mäkisen johdolla.

Mika Salonen muutti Hartolaan vuonna 2013. Ensin hän kävi Hartolasta käsin Heinolassa töissä.

-Painoalalla ehdin toimia noin 20 vuotta. Tuttavaperheellä oli talo myynnissä täällä ja hieman kuin heräteostoksena päätimme ostaa sen. Kerran olin täällä kahvilla ja kahvilan ostoa ehdotettiin minulle. Siitä se lähti. Olen ihan tyytyväinen, liikevaihto on ollut hyvä ja asiakkaita riittää. Sinänsä kaikki laskelmat on ylittyneet, mutta korona-aikana otetut velat painoi, perustelee Salonen kahvilasta luopumista.

-Uudet omistajat ovat nuoria, joilla on intoa ja taitoa. Ja heitä on kaksi.

Yksin toimivana kahvilayrittäjänä Salonen on tottunut pitkiin päiviin ja lyhyisiin yöuniin. Aivan yksin ei selviäisi ja hänellä on osan viikosta ulkopuolistakin työvoimaa.

-Kun kahvilan avaamisaika on aamulla kello kuusi, niin vakioasiakkaita tulee kahden ensimmäisen tunnin aikana parisenkymmentä. Tähän aikaan vuodesta asiakkaita käy päivän aikana 80-100. Kesä on oma lukunsa. Ja markkinapäivänä meillä kävi tuhat asiakasta, Salonen kehaisee.

Kirsi Hynninen ja Susanna Mäkinen aloittavat Kotikahvilassa 1.12. mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.

-Tarkoitus on tehdä pientä stailausta, tehdään kahvilasta omannäköinen, Kirsi Hynninen kertoo.

-Tämä Kotikahvilan osto tuli vähän kuin puskista. Mutta siitä asti, kun on Susannan kanssa tunnettu, on kahvilan pitäminen ollut ajatuksena. Olemme molemmat olleet aiemmin Taukotuvalla töissä. Tässä on vakioasiakaskunta, joten radikaalisti emme muuta mitään, ehkä hieman enemmän leivomme itse. Tilauskakuilla on kysyntää ja olen kehittänyt ruisjuuren opiskeluaikana, joten leipää leivotaan myös, Hynninen suunnittelee.

-Toivotamme uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi taas joulukuussa!

Kuvassa: Mika Salonen on tehnyt pitkää päivää Kotikahvilassa.

Hoituuko hautojenhoito?

Mika Sankari
HARTOLA

Lähilehden lukija tiedusteli, miksi muualle haudattujen muistomerkki oli viime talvena usein huonolla hoidolla mm. puutteellisen aurauksen takia. Tällöin monien oli hänen mukaansa hankalaa päästä käymään haudalla. Muutakin sanomista oli.

Tainionvirran seurakunnan talouspäällikkö Tarja Uustalon valaisi asiaa lisää.

-Hautausmaan pääkäytävät pidetään auki talvisin. Kiinteistönhoitotyöt ovat Hartolassa yhden henkilön vastuulla eli suntion vapaapäivät ovat voineet vaikuttaa asiaan. Niitä on arkisinkin. Muulloin hautaa hoitavat lähinnä vapaaehtoiset. Lisäksi viime talvi oli melkoisen runsasluminen ja kaikki aurattu meni uudelleen umpeen hetkessä. Kiinnitämme kuitenkin huomiota asiaan ja vien viestiä eteenpäin, Uustalo vakuuttaa.

Seurakunta hoitaa haudalle istutukset eli kesäkukat kesällä ja kanervat syksyllä sekä pyrkii pitämään haudan siistinä. Muuten hautojenhoidosta vastaavat omaiset.

-Joskus muualle haudattujen muistomerkille kertyy kaikenlaisia lasipurkkeja, lyhtyjä ja metalliruukkuja. Mitä tehdä niille – uskaltaako niitä heittää ainakaan heti pois, hän pohtii.

Perinteisiin haravointitalkoisiin osallistui maanantaina 24. lokakuuta jälleen kymmenittäin talkooväkeä. Viileän ja sateettoman syyssään vallitessa oli mukavaa viimeistellä hautausmaata siistiin talviasuun ja nauttia sen perään Järvisen Hannun tarjoiluista.

Kuvassa: Kuva otettu viime viikolla maanantaina 17.10.2022.

Kuva otettu maanantaina 24.10.2022.

Suuri lainatakaus puhutti valtuustossa

Mika Sankari
HARTOLA

Yleisöä oli valtuustosalissa paikalla tiistai-iltana 13.9. ensimmäistä kertaa lähes 2,5 vuoteen.
Tarkastuslautakunnan arviointiraporttia ja muita asiakokonaisuuksia käytiin läpi. Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoi tarkemmin.

-Työntekijöiden houkuttelussa keskusteluissa on ollut ns. rekrytointilisän käyttöönotto. Sitä voidaan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti käyttää myös määräaikaisena palkan elementtinä. Lisän käyttö edellyttää, että on sovittu sen käytöstä ja suuruudesta osana palkkausjärjestelmää.

-Päijät-Sote toteuttaa laajaa keinovalikoimaa henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (PHHYKY:n tiedote 13.9.2002).

-Taajama-alueella suoritetaan vesijohtoverkoston remonttia. Teknisessä toimessa on edessä eläköitymisiä ja toiminnan uudelleen organisointia edessä.

-Hartolan kunta osallistuu Verkostoperuskoulu-hankkeeseen.

Vastaukset tyydyttivät tarkastuslautakunnan pj. Veli-Pekka Lehtosaarta.

Osavuosikatsauksen mukaan lisäystä viime vuoteen verrattuna on tapahtunut erityisesti perusterveydenhuollon laitoshoidon päivien määrässä ja kotihoidon asiakkaiden määrässä.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 1.803.468 euroa, mikä on 81.000 euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Kesäkuulta maksetaan takautuvasti vielä yleiskorotukset.

Työllisyyskehitys on ollut positiivista. Kesäkuussa Hartolassa oli 20 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Hiihtokeskus Purnu voi jatkaa toimintaansa vapaa-ajan rakentamisen sallivan kaavamuutoksen jälkeen entiseen malliin. Kaavamuutos ei poikinut puheenvuoroja.

Kiinteistö Oy Vasallilla on talotehtaaseen kohdistuva, 3.539.975,60 euron bullet-laina, joka erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 30.11.2022. KOy Vasalli on käynyt neuvotteluja vuokralaisen kanssa vuokrasopimuksen muutoksista ja uudesta vuokrahinnasta on päästy sopimukseen. Siinä on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus.
Valtuutettu Tiina Edelman vaati tarkempia tietoja asiasta.
-Mikä on uuden vuokrasopimuksen sisältö? Kunnanhallituksen jäsenet ovat saaneet enemmän tietoa, joten kaikki valtuutetut eivät olleet tasavertaisessa asemassa tiedonsaannin suhteen. Onko vaihtoehdot käyty läpi, takaussumma on suuri, Edelman tiedusteli.
Myös Lehtosaari halusi tarkempia tietoja.
-Nyt on haastavat ajat, sillä yritykset siirtävät projektejaan eri syistä eteenpäin, ja tilauskirjat ovat jopa tyhjinä. Kunta tiedostaa KOy Vasallin taloudellisen tilanteen ja takaukseen liittyvän taloudellisen riskin. Sen pahimmankin. Takauksen myöntämättä jättäminen olisi kuitenkin kunnalle merkittävästi suurempi riski. Vasalli on toimenpiteillään onnistunut pienentämään lainakantaa ja talotehtaan vuokrasopimuksen muutoksessa on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus. Takaus ei vaaranna Hartolan kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, kunnanjohtaja sanoo.
Hän sai tukea Jarkko Fågelilta ja Matti Tanskaselta.
-Mitä pahimmassa skenaariossa seuraisi muille Vasallin vuokralaisille, Fågel kysyy.
Valtuusto päätti myöntää KOy Vasallille omavelkaisen takauksen 3.600.000 euron lainaan 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tiina Edelman jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu tänä vuonna maanantaina 14.11. klo 18 ja sen jälkeen vielä torstaina 8.12. klo 13.

Kansanedustaja päivitti poliittisen tilanteen

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk) tarjosi viime viikolla Hartolassa ja Sysmässä halukkaille kahvit ja antoi samalla infoa alkusyksyn poliittisista kuvioista. Päivä oli tärkeä, sillä samana päivänä maan hallitus julkisti esityksensä ensi vuoden tulo- ja menoarviosta.

Hilkka Kemppi on istunut eduskunnassa kolmisen vuotta ja kuuluu jäsenenä perustuslakivaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan.

Kansanedustaja oli listannut kolme positiivista ja kolme negatiivista asiaa esitykseensä ja kertoi niistä omat ja puolueensa näkemykset.

– Sulkia hattuun saimme sote-uudistuksen valmistumisesta, perhevapaauudistuksesta ja Nato-prosessin nopeasta etenemisestä. Kivinä kengässä painavat korona-pandemia, sodan aiheuttama energiakriisi ja monella alalla ongelmallinen osaajapula.

Energiapula ja sähkön hinnan raju nousu ovat puhuttaneet kaikkia viime aikoina. Kemppi näki positiivisena asiana Suomen halun saavuttaa pian omavarainen energian tuotanto tuuli- ja aurinkovoiman sekä biovoiman avulla. Myös Olkiluodon ydinvoimalan käyttöönotto on toteuttava pikaisesti. Positiivisia ovat myös hallituksen päätökset sähkön ALV-veron laskusta 10 prosenttiin ja ylimääräisen yhden kuukauden lapsilisän maksamisesta joulukuussa.

– Isoja asioita päätösten takana ovat puolueiden erilaiset arvopohjat ja järjestelmien hidas taipuminen muutosten teossa.

Hoitajamitoutuksen nostamista 0,7:ään Hilkka Kemppi piti mahdottomana toteuttaa sovitussa aikataulussa, aikaa tarvitaan lisää vähintään vuosi.

Hilkka Kempin kahvitilaisuuteen tuli ihan kohtuullinen määrä kuulijoita molemmissa tapaamisissa. Keskustelu oli vilkasta ja paikalla esittäytyi myös hänen uusi poliittinen avustajansa heinolalainen Mikko Hallikas.