Avainsana: Hartola

Julkaistu

Kirjastorock

Samuli Simula
HARTOLA

Sani Ikosen läksiäisiä vietettiin hänen pitkäaikaisen suunnitelmansa ja haaveensa toteutuessa perjantaina 25. syyskuuta Kirjastorockin merkeissä.

  • Duo Kuosma & VeePee Pekkonen olivat todella hyviä. Kaikki paikallaolijat pitivät esityksestä, ja aplodit olivat ansaitut ja sen mukaisesti raikuvat, toteaa Sani Ikonen.
  • Tällä kertaa kirjastossa ollutta tunnelmaa voisi parhaiten kuvailla sanalla loistava. Kaikille vieraille tarjottiin myös kakkukahvit, kertoo kirjastonjohtaja Katja Komonen.
  • Sani on aivan loistava tyyppi ja meistä on vuosien varrella tullut todella hyvä tiimi, kertoo kirjastovirkailija Anne Tapiola.
  • Joo todellakin, korostaa Katja.
  • Nyt kun Sani lähtee, se tarkoittaa myös sitä, että meidän muiden työmäärä kirjastossa tulee kasvamaan todella merkittävästi. Meillä on jo nyt ollut todella kiire ja se tulee vielä lisääntymään, nyt kun minä ja Katja hoidamme kaikki kahdestaan, Anne kertoo.
  • Voi olla, että lisääntyvä työmäärä tulee näkymään ihan asiakkaille asti, mutta teemme tietenkin parhaamme, toteaa Katja.
  • Asiakkaille on hyvä saada tiedoksi, että maanantain aukioloajat ovat muuttuneet. Olemme syyskuun alusta maanantaisin avoinna 9–16 (palveluaika), kun aiemmin se oli 10–18, Anne kertoo.
  • Sain toivoa kunnalta lahjaa ennakkoon sovittua summaa vastaan, ja toivoin maadottavia teknisiä lakanoita. Sain kokonaisen setin ja tietenkin kunnan viirin, kun olen paljasjalkainen hartolalainen. Sain myös muita lahjoja, muun muassa lahjakortin kauneushoitolaan kosmetologille, Sani paljastaa.

Kirjastossa on hyvä ja yhteenkuuluva työilmapiiri, joka varmasti edesauttaa myös nauttimaan työpäivästä kaiken kiireen keskellä.

  • Olemme jo niin pitkään toimineet toistemme kanssa yhdessä, että tunnemme toistemme vahvuudet ja osaamisen hyvin, lopettaa Sani.
  • Kirjastorock ja läksiäiset oli kyllä todella onnistunut tapahtuma. Bändi oli taitava ja loi omanlaisensa tunnelman, totesi Hartolan hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen.

Kuvassa: Duo Kuosma & VeePee Pekkonen. Taustalla Kuutti Lavosen Voyage en Italie 9/50 -serigrafiateos, jonka taiteilija on lahjoittanut Hartolan kunnalle.

Sani ja ruusumeri. Kuva Eeva Sokka.
Julkaistu

Varo verkkohuijaria

Samuli Simula
HARTOLA-SYSMÄ

Verkkohuijausyritykset lisääntyvät.

Lokakuun alussa järjestetään valtakunnallinen Varo verkkohuijaria -viikko.

OP Järvi-Häme kertoo tiedotteessaan, että Sysmässä ”Varmuutta verkkoon” -tilaisuus järjestetään Sysmän kirjastolla tiistaina 6.10. klo 14-15.30. Tilaisuudessa on mukana myös pankin juristi opastamassa testamenttiasioista.

Huijarit esiintyvät usein pankin asiantuntijoina ja pyrkivät kalastelemaan eri keinoin ihmisten pankkitunnuksia.

Viranomaiset tai pankin henkilökunta eivät koskaan pyydä puhelimitse pankkitunnuksia.

  • – Suomalaisten valpastuminen on hyvä asia, sillä edelleen suurin osa huijauksista on eri muotoista kalastelua. On silti hyvä muistaa, että huijarit kehittävät jatkuvasti uusia huijaustapoja. Yhä useammin huijarit saavat uhrit siirtämään itse rahat heille, sanoo OP Järvi-Hämeen asiakkuusasiantuntija Maria Lautaportti.

Huomioi myös tämä:

  • Sähköpostiisi tulee tällä hetkellä ilmoituksia, kun olet saanut suomi.fi -verkkosivustolle viranomaissähköpostia.
  • Mikäli viesti tulee tekstiviestinä, WhatsAppiin tai kehottaa kirjautumaan linkkejä hyväksikäyttäen, on kyseessä huijausyritys.
  • Mikäli epäilet huijausta ja olet erehtynyt antamaan luottokorttitietosi tai verkkopankkitunnuksesi, ole ensimmäisenä yhteydessä omaan pankkiisi ja tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille. Petosyritys kannattaa myös ilmiantaa.
  • Finanssiala ry:n tilaston mukaan suomalaisilta yritettiin huijata vuonna 2025 143 milj. euroa. Yritykset ovat kasvaneet valtavasti viimeisten vuosien aikana.
  • Huijaussoittoja ei voi torjua teknisen keinoin. Huijarit esiintyvät asiantuntijoina tai viranomaisina. Tällaisissa tilanteissa huijarit käyttävät hyväkseen ihmisten hyväuskoisuutta ja luottamusta ns. auktoriteetteja kohtaan.
  • Kuka tahansa voi joutua väärinkäytösten kohteeksi ja uhriksi.


Kertauksen vuoksi vielä. Pankkivirkailija tai viranomaiset eivät koskaan tiedustele verkkopankkitunnuksia puhelimitse. Älä koskaan avaa ja kirjaudu pankkiin tai muille viranomaissivuille sähköpostilinkeistä, sillä ne saattavat johtaa sinut aidon näköiselle, hyvin rakennetulle huijaussivustolle.

Yksi helppo ja nopea tapa todeta huijausyritys on katsoa, mistä osoitteesta sähköposti on lähetetty.

Kuvassa on asiakkuusasiantuntija Maria Lautaportti ja juristi Jyrki Toivonen. Sysmän tilaisuus 6.10. on ilmainen ja kaikille avoin. Kuva OP Järvi-Häme.

Julkaistu

Mökki vaihtaa vuodenaikaa

Emma Toiskallio
SYSMÄ/ HARTOLA

Syksy tuo mökkielämään uudenlaista tekemistä. Haastattelimme neljää erilaista mökkeilijää ja kysyimme, mitä mökille kuuluu kesän jälkeen, vai kuuluuko oikeastaan mitään.

Ensimmäinen vastaaja nauttii ajastaan kesäkaudeksi kerrallaan vuokratulla mökillä. Hänelle mökki on ennen kaikkea paikka, jossa voi unohtaa kotona odottavat tekemiset.

– Kun kotona on paljon tekemistä, pitää olla paikka, johon voi mennä tietäen, ettei siellä tarvitse tehdä mitään.

Mökki on sopivasti kodin ja työpaikan puolivälissä. Varsinaisia lomia ja tavallisia viikonloppuja hänellä on vähän, mutta kesällä mökillä on nukuttu lähes puolet öistä. Vettä ei tule mökkiin sisälle ja huussi on ulkona, mutta mukavuuksien vähäisyys ei haittaa, päinvastoin.

– Meille pieni koko on vain plussaa. Eikä siellä tarvitse leikata nurmikkoa tai huolehtia mistään isosta. Omistaja vastaa ylläpidosta ja me siivoamme omat jälkemme.

Seuraava vastaaja katsoo mökkielämää hieman eri vinkkelistä. Hän vuokraa vapaa-ajan asuntoaan muille.

  • – Kesä oli hyvä, ja vieraita tuli myös ulkomailta, esimerkiksi Japanista. Kokemukset ovat olleet positiivisia, vieraat siistejä ja erityisesti puulämmitteinen pihasauna on saanut kiitosta. Ensi kesällekin on jo varauksia.

Paikka on hänelle paljon enemmän kuin vuokrattava majoituskohde. Se on alun perin lapsuudenmökki, jota on vuosien mittaan rakennettu ja kehitetty. Omistaja itse käyttää sitä nykyisin lähinnä silloin, kun tiedossa on jokin isompi kunnostusprojekti.

Kolmas vastaaja on mökkielämän alkutaipaleella. Keväällä löytyi helmi, ja ensimmäinen kesä on ollut enemmän työleiri kuin riippukeinussa makoilua.

– Kaikki rahat se on vienyt, omat ja varastetutkin, mutta oon tykännyt. Syksyllä mökille pitää vielä päästä, kun vain ehtii. Talveksi järvipumppu nostetaan pois ja paikat laitetaan järjestykseen, jotta keväällä olisi mukava tulla takaisin. Ehkä joku hiirenloukku pitää myös laittaa, vaikka hiiriä ei onneksi ole näkynyt.

Neljäs mökkeilijä on ehtinyt omistaa mökkinsä jo reilut kymmenen vuotta. Hänen suhteensa syksyyn on rauhallisempi. Alkuvuosina ennen talvea piti tehdä vaikka mitä, mutta vuosien mittaan on oppinut, ettei mökin kanssa tarvitse suorittaa.

– Sitä on huomannut, että mökki kyllä pärjää. Syksyllä tehdään tarpeellinen: vedet pois, paikat kuntoon ja polttopuut suojaan. Jos sää sallii, mökille voi mennä vielä talvellakin. Kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi.

Julkaistu

Hartolan Vuoden Yrittäjä 2026

Samuli Simula
HARTOLA

Pekka Pyykön Profilus Oy on Hartolan vuoden yritys vuonna 2026. Yrittäjäyhdistys huomioi, että Pyykkö toimii myös Hartolan kunnanvaltuutettuna. Hänet palkittiin Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n järjestämässä Urheilugaalassa kuntapalkinnolla pitkästä vapaaehtoisesta seuratyöstään.

-Reumasäätiön sairaalassa tekemääni 20 vuoden uraa pidän ammatillisena korkeakoulunani. Se antoi monipuoliset valmiudet lähteä yrittäjäksi vuonna 2013. Lisäksi vanhempani ikääntyivät, ja myös se oli syy palata takaisin kotipaikkakunnalle, toteaa Pekka.

Vaikka Pekka eläköityi helmikuussa, työt jatkuvat, tosin eivät sillä intensiteetillä mitä aikaisemmin. Yrittäjänä kuluva vuosi on kaikkiaan 14. Vuosittain annettava Vuoden yrittäjä -palkinto myönnetään vain yhdistyksen jäsenelle.

-Kyllä sitä nyt kuuluu arvovaltaiseen joukkoon. Moni yrittäjä ei tätä kunniaa ehdi saada. Fysioterapiapalveluissa meillä on Hartolassa hyvä tilanne, asiakkailla on vara valita. Lisäksi täällä on hyviä hierojia, toteaa Pekka.

-Fysioterapiassa puhun niin sanotusta fokusoidusta fysioterapiasta, manuaalisesta terapiasta, kivunhoidosta, hieronnasta, ohjeista sekä harjoitteista, sanoo Pekka.

Hartolan NMKY tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia harrasteliikuntaan.

-Lajeina meillä on tällä hetkellä sulkapallo, salibandy, futsal, veteraanijääkiekko ja pesäpallo. Varhaisnuorissa aktiivisuus urheiluun on hyvä. Tärkeää on opettaa positiivinen asenne liikuntaa kohtaan. 

-20. syyskuuta on muuten pesäpalloturnaus Sysmässä. Sysmä ja Heinola pelaavat Hartolaa vastaan, kertoo Pekka. Hartolan NMKY:n jalkapallojuurista hän kertoo seuraavaa:

  • Isäni toimiessa Hartolassa pappina hän piti poikakerhoa, jossa kesäisin kerran viikossa pelattiin jalkapalloa. Isäni eläköitymisen seurauksena luonnollisesti poikakerhotoiminta jäi pois, mutta halu pelata jalkapalloa jäi, ja sen seurauksena seura perustettiin vähän kuin jatkeeksi poikakerholle. Isäni toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana, toteaa Pekka.

Mennään reilu 13 vuotta taaksepäin.

  • Yrittäjissä oli täällä hyviä esimerkkejä, joka rohkaisi minua aloittamaan. Pidin siitä asenteesta, joka heistä heijastui. Yrittäjyydessä kannustavaa on tehdä työtä haluamallaan tavalla. Pienellä paikkakunnalla yrittäjät muodostavat luottamusyhteisön. Jos jotain luvataan, niin myös tehdään vastuullisesti ja tarvittaessa korjataan, lopettaa Pekka.

Kuvassa:
– Meillä on loistavat harrastusmahdollisuudet. Hyvät hiihtoladut, kuntosali ja lenkkimaastot. Harvassa kunnassa on mm. golfkenttä, keilahalli ja laskettelukeskus, puhumattakaan luontoarvoista, sanoo Pekka.

Julkaistu

Harrastamishanke kannustaa

Antti Ruoppi
HARTOLA/SYSMÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Harrastamisen Suomen malli -hanke on jo muutaman vuoden ajan tähdännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Hankkeen perusajatuksena on taata jokaiselle peruskoululaiselle mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen välittömästi koulupäivän jälkeen. Myös Hartolassa ja Sysmässä on vuosien ajan haettu valtionavustusta harrastustoiminnan takaamiseen.

Harrastamisen Suomen malli -hanke sai alkunsa vuonna 2021 pilottihankkeena. Myöhemmin toiminta on vakiintunut osaksi valtionavustusjärjestelmää. Lupa- ja valvontavirasto myönsikin hankkeeseen liittyviä avustuksia hakemuskaudelle 2026–2027 yhteensä 20 miljoonan euron edestä. Hartolan kunta sai 16 000 euron avustuksen, Sysmä puolestaan 28 000 euroa.

Hankkeen tavoitteena on myös edistää lasten ja nuorten keskinäistä tasa-arvoa, sillä kaikilla perheillä ei välttämättä ole mahdollista käyttää harrastuksiin rahaa tai kulkea omin kyydein harrastuspaikoille.

– On hienoa, että valtakunnan tasolla hankkeen vaikutukset nähdään niin arvokkaana, että harrastustoimintaa kannattaa rahoittaa, toteaa Hartolan kunnan vapaa-aikapäällikkö Anna-Maija Muurinen.

Hän nostaa esiin harrastusten useita hyötyjä. Esimerkiksi liikuntaharrastus tuo liikettä elämään ja kannustaa liikkumiseen myöhemmin elämässä. Sen lisäksi harrastukset tuovat elämään mielekästä tekemistä ja vahvistavat ihmissuhteita.

Molemmilla paikkakunnilla järjestetään monipuolista kerho- ja harrastustoimintaa koulupäivien yhteydessä. Hartolassa viime keväänä toimi muun muassa pienten koululaisten temppukerho ja Multisport-kerho, jonka puitteissa järjestettiin esimerkiksi uintiretkiä Sysmän uimahalliin ja laskettelua hiihtokeskus Purnussa. Vastaavaa toimintaa on luvassa myös tulevana lukuvuonna. Sysmässä puolestaan järjestetään esimerkiksi keppihevos-, näytelmä- ja uimakerhoja.

Avustuksilla katetaan harrastustoiminnan järjestämisestä koituvia kuluja, kuten ohjauskorvauksia ja matkakustannuksia.

– Hartolassa ei esimerkiksi ole omaa uimahallia, mutta uimakerhotoimintaa on järjestetty hyödyntämällä Sysmän uimahallia. Tällainen yhteistyö kahden pikkukunnan välillä hyödyttää kaikkia osapuolia, Muurinen avaa toimintaa.

Harrastusmahdollisuudet eivät rajoitu pelkästään koululaisille järjestettävään ohjelmaan.

– Muutenkin Hartolassa harrastustoiminta on kunnan koko huomioon ottaen todella vilkasta ja olosuhteet kunnossa, Muurinen toteaa.

– Sille on syynsä, miksi kunta oli muutama vuosi sitten Urheilugaalassa ehdolla Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi, hän jatkaa.

Kuvassa: Esimerkiksi KunkkuAreena tarjoaa Hartolassa puitteet monipuoliselle harrastustoiminnalle. Kuva Anna Ruoppi.