Avainsana: Hartola

Julkaistu

Johtoryhmä kohtasi kuntalaisia Pohjolan Kartanossa

Sonja Laukkanen
HARTOLA

Hartolan kunnan johtoryhmä jalkautui tällä kertaa Pohjolan Kartanolle kuulemaan kyläläisiä, vapaa-ajan asukkaita, yrittäjiä ja alueen muita toimijoita. Tilaisuudessa esiteltiin kunnan ajankohtaisia asioita ja ennen kaikkea kuunneltiin kuntalaisten kysymyksiä, huolia ja kehittämisideoita.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoi Hartolan parhaillaan päivitettävästä strategiasta, jota varten kerätään kuntalaisten näkemyksiä laajasti. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuutta yhdessä, kuten nykyisessä strategiassa on linjattu. Aktiivinen yhdistys- ja kylätoiminta, tapahtumat sekä Lumopuiston kaltaiset hankkeet ovat tästä konkreettisia esimerkkejä.

Yksi keskeisistä haasteista on väestön ikääntyminen ja väheneminen. Hartolan keski-ikä on yli 63 vuotta, mikä vaikuttaa sekä kunnan palveluihin että kylien elinvoimaan. Kunnanjohtajan mukaan tavoitteena ei kuitenkaan ole keskittää asumista kirkonkylälle, vaan mahdollistaa elämä koko Hartolan alueella.

Pohjolassa keskustelu painottui erityisesti liikkumiseen. Asiointikyytien loppuminen on herättänyt paljon huolta etenkin ikäihmisten keskuudessa. Kunnanjohtaja kertoi, että palvelun palauttamista on selvitetty, mutta aiemman mallin kustannukset suhteessa käyttäjämäärään olivat merkittäviä. Keskustelussa nousi esiin kuitenkin uusia ideoita, kuten yhteistyö naapurikuntien kanssa ja erilaiset yhteiskäyttöiset kuljetusratkaisut.

Myös Valtatie 4:n tulevaisuus puhutti. Pohjolassa tien kehittämisellä on suuri vaikutus kylän arkeen, turvalliseen liikkumiseen ja ympäristöön. Kyläläiset toivoivat, että mahdollisissa uusissa linjauksissa huomioidaan nykyistä paremmin kylän elinympäristö, kevyen liikenteen turvallisuus sekä arvokkaat luonto- ja pohjavesialueet.

Tilaisuudessa nousi esiin myös Pohjolan vahvuus: kyläläiset auttavat toisiaan. Naapuriapu on monelle tärkeä osa arkea, mutta sen rinnalle tarvitaan myös toimivia julkisia ja kaupallisia palveluja. Pohjolan Kartanon nähtiin vahvistavan kylän yhteisöllisyyttä ja toimivan eräänlaisena kylän olohuoneena.

Illan tärkein viesti oli, että Hartolan tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä. Kunnanjohtaja kannusti kyläläisiä tuomaan rohkeasti esiin kaikki uudet ideat, sillä juuri paikallisista ajatuksista voi syntyä uusia ratkaisuja pienen kunnan tulevaisuuden haasteisiin.

Kuvassa: Osallistujat nauttivat tunnelmallisesta kahvihetkestä ennen keskustelun alkua.

Julkaistu

Kuka sinä olet?

Emma Toiskallio
SYSMÄ, HARTOLA

Suomenmaa -verkkolehdessä julkaistu artikkeli Hans Collianderin uutuuskirjasta nosti esiin ajatuksen, että maaseudulle muuttava jää helposti ulkopuoliseksi. Aihe herätti myös Hartolan puskaradiossa vilkasta keskustelua, jota lukiessani jäin pohtimaan omaa muuttajan historiaani.

Olen muuttanut elämäni aikana useita kertoja. Eräällä pienellä paikkakunnalla perustin alle parikymppisenä yrityksen. Ensimmäisten kysymysten joukossa oli:

  • Kenen tyttöjä sitä ollaan?

Vastasin muuttaneeni muualta. Seuraava kysymys kuului:

  • Tiedätkö, kauanko menee olla paikallinen?

Arvasin, että siihen menisi kauan. Veikkasin kahtakymmentä vuotta.

Vastaus kuului:

  • Kolme sukupolvea.

Ehkei keskustelua ollut tarkoitettu pahantahtoiseksi, mutta se jäi mieleen. Sain heti alkuun ymmärtää, ettei paikallisuus riippunut siitä, mitä tekisin, vaan siitä, mistä olin tullut.

Yritystoiminnassani sillä oli merkitystä. Koska en puhunut paikallista murretta, jouduin opettelemaan sitä voidakseni tavoittaa tärkeimmän asiakasryhmäni. Vasta sen jälkeen kynnys madaltui.

Siksi olen vuosien varrella kiinnostuneena kuunnellut myös muiden muualta muuttaneiden kokemuksia. Jotkut ovat kertoneet pohtineensa jopa pois muuttamista, koska eivät ole löytäneet paikkaansa yhteisössä. Toisilla taas on täysin päinvastaisia kokemuksia.
Niin myös minulla.

Sysmään muuttaessani kukaan ei kysynyt, kenen tyttö olen. Sen sijaan minulta kysyttiin

  • Kuka sinä olet?

ja pian sen jälkeen

  • Ai osaat sellaista – tulisitko mukaan tähän?

Ero tuntuu suurelta.

Totta kai muuttajallakin on vastuunsa. Uuteen yhteisöön ei voi tulla odottaen kaiken muuttuvan omien tottumusten mukaiseksi. On tutustuttava ihmisiin, osallistuttava ja annettava aikaa. Mutta yhtä tärkeää on, millaisen viestin yhteisö antaa tulijalle. Nähdäänkö hänet ennen kaikkea ulkopuolisena vai mahdollisena naapurina, tekijänä, yrittäjänä, vapaaehtoisena tai ystävänä.

Sekä Sysmä että Hartola tarvitsevat uusia asukkaita, yrittäjiä ja osaajia. Siksi kysymys ei ole vain yksittäisten ihmisten tunteista, vaan myös kuntien tulevaisuudesta. Ehkä tärkein asia, jonka voimme uudelle tulijalle sanoa, ei ole kysyä, mistä hän tulee, vaan mitä hän haluaa tuoda mukanaan. Jos ihminen kokee olevansa tervetullut ja pääsee mukaan tekemään, hänestä voi tulla osa yhteisöä paljon nopeammin kuin kolmessa sukupolvessa.

Kuvassa: Kolme sukupolvea vai yksi tervetulotoivotus? Mikä edes tekee ihmisestä paikallisen?

Julkaistu

Yhteisöllisyyden juhlaa Koitissa

Sonja Laukkanen
HARTOLA

Keskiviikkona 15.7. Koitin kylätalolla vietettiin perinteistä kesäjuhlaa, joka keräsi paikalle runsaasti väkeä. Paikalle kerääntyi niin vakituisia asukkaita kuin kesäasukkaitakin, ja jotkut pyöräilivät kauempaakin kuultuaan tapahtumasta.

Helteisessä säässä kahvilateltan varjo houkutteli kansaa, samoin kuin myytävänä olleet monenlaiset herkut hirvijauhelihapizzasta lettuihin ja kakkuihin, tietenkään kahvia ja mehua unohtamatta. Kuuman iltapäivän nesteytyksestä oli huolehdittu vesikanisterein, joista jokainen sai hakea raikasta juotavaa. Ja saatavana oli tietenkin perinteistä grillimakkaraa.

Juhlaohjelmassa riitti tekemistä kaikenikäisille. Pihapelien joukossa olivat nännikuminheitto, ketjunheitto ja kolikonpudotus. Nännikuminheitossa tavoitteena oli saada taipuisa nännikumi maitotonkkaan, kun taas ketjunheitossa ketjunpätkä piti saada levyyn porattuihin, eri pistearvoilla merkittyihin reikiin.

Kolikonpudotus osoittautui odotettua haastavammaksi. Tarkoituksena oli pudottaa kolikot yksi kerrallaan vesiastiassa olevaan purkkiin. Kolikko tuli pudottaa veden pinnan yläpuolelta niin, ettei käsi eikä kolikko koskettanut vettä ennen irrottamista. Veden aiheuttama vastus muutti kolikon kulkua, mikä teki onnistumisesta yllättävän vaikeaa.

Kylätalossa oli esillä Koitin käsityökerhon näyttely, jossa nähtiin kerholaisten monipuolisia töitä. Kerho kokoontuu viikoittain tekemään vapaavalintaisia käsitöitä, juomaan kahvia ja juttelemaan. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki käsitöistä kiinnostuneet – myös ne, jotka haluavat tulla mukaan vain kahvittelemaan ja seurustelemaan.

Juhlien ohjelmaan kuului myös kesähattukilpailu, jonka tuomarina toimi Päivi Koskela. Kilpailijat esittelivät hattunsa ja kertoivat niihin liittyvän tarinan tai muiston. Parhaat hatut ja kertomukset palkittiin naisten, miesten ja lasten sarjoissa.

Iltapäivän musiikista vastasivat Arto ja Satu Rantanen. He esittivät yleisölle hyväntuulisen sikermän kesäisiä lauluja.

Koitin kesäjuhla osoitti, kuinka tärkeä merkitys kylätapahtumilla on yhteisöllisyyden vahvistajina. Päivä tarjosi mahdollisuuden tavata tuttuja, tutustua uusiin ihmisiin ja viettää lämmin kesäpäivä yhdessä hyvässä seurassa.

Kuvassa: Nännikumin heitossa tyyli oli vapaa.

Kahvilateltta houkutteli varjoonsa herkuttelemaan.
Julkaistu

Uusi tilapuoti Hartolaan

Samuli Simula
HARTOLA

Kalkkisista tuttu Pihamaan puoti löytyy nyt myös Hartolasta, osoitteesta Uusi-Ruskealantie 9. 

Uutta tilamyymälää lähtee vetämään nuori pariskunta, Juho Pihamaa ja Eevi Westman. On todella tärkeää, että uutta sukupolvea saadaan mukaan yrittäjiksi.

Mistä idea Hartolan puotiin syntyi?

  • Vaarin serkku piti tätä tilaa aiemmin. Kun tila tuli myyntiin, niin hetki siinä pohdittiin ja todettiin Eevin kanssa, että käydään nyt ainakin katsomassa. Tutustumisen jälkeen päätettiin jättää tarjous, ja meillehän tila sitten lopulta tuli. Käytännössä tämä on samaa perheyritystä kuin isäni Jannen pyörittämä Pihamaan tila Kalkkisissa, kertoo Juho Pihamaa.

Tila sijaitsee reilun kilometrin päässä Hartolan keskustasta pohjoiseen ja vain sadan metrin päässä Nelostieltä. Ainoa pieni ongelma on, että pohjoisesta päin tulevalle liikenteelle ei risteysalueella ole erillistä kääntyvien kaistaa.

  • Sijainti on kyllä hyvä. Mikäli tila olisi ollut etäällä Nelostiestä, ei kauppoja olisi tehty. Ajan kanssa nähdään, miten asiakkaat löytävät meidät ja miten toimintamme kehittyy, toteaa Juho.

Asikkalan Kalkkisissa sijaitseva Pihamaan viini-, puutarha-, ja maalaispuoti kahviloineen on ollut pitkään kesäsesongin suosittu retkikohde. Tilan tuoreet marjat ja vihannekset ynnä muut löytyvät nyt tuoreina myös Hartolan puodista. 

Pihamaan tuotteet ja kesän herkku, mansikka, houkuttelevat ja kysyntää on ollut heti. Mansikan paras sesonki on ovella.

  • Me avattiin puoti todella nopealla aikataululla, eli tällä hetkellä mennään päivä kerrallaan -mentaliteetilla. Avajaiset olivat juhannusviikolla ja puoti alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis. Täytyy kiittää ja todeta, että hartolalaiset ja vapaa-ajan asukkaat ovat ottaneet meidät aivan ihanasti vastaan, toteaa Eevi Westman hymyillen.

Myymälästä löytyvät tietenkin Pihamaan limonadit, oluet, siiderit, viinit ja sahti. Valikoima kuuluvat toistaiseksi alle 8 % alkoholia sisältävät juomat.

  • Kaupat tilasta tehtiin vain kaksi kuukautta sitten, eli aika vauhdilla tässä on toimittu. Tulevaisuuden tavoitteena olisi saada siirrettyä nyt Heinolassa sijaitseva Panimo & Viinitila tänne, Juho paljastaa.

Tunnelma tilalla ja myymälässä on todella lämminhenkinen. Yrittäjäpariskunta on lähtenyt mukaan suurella sydämellä. Toiminta tilalla tulee aivan varmasti kehittymään tulevaisuudessa. Tilalta saa ostettua myös polttopuita, ja löytyypä sieltä myös oma sora-auto kuljettajineen.

Kuvassa: Vierailun aikana asiakkaita kävi tasaiseen tahtiin.

Julkaistu

Iloinen sadepäivä Krouvilla

Helena Mäkinen
HARTOLA

Eläkeliiton Hartolan yhdistyksen iloinen iltapäivä oli 17.6. Puheenjohtaja Seija Koivuniemen aamu oli alkanut kukkien keräämisellä.

– Sää on kesäinen ja juhannus tulossa, mikä on juhliessa! Päijät-Hämeen piirin yhdistyksistä ovat mukana Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti ja Sysmä sekä Joutsan ja Luhangan yhdistykset. Tervetuloa myös kaikki muut! On hienoa, että näin moni pääsi juhlaamme.

Raija Kujala ja Kerttu Nykänen toimivat juontajina. Krouvin henkilökunnan valmistamalla lounaalla aloitettiin.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä pohti juhlapuheessaan ikäihmisiä monelta kantilta.

– Hartola, Sysmä ja Padasjoki ovat ikääntyvien listan kärkipäässä. Kesällä väkilukuamme kasvattavat vapaa-ajan asukkaat, jotka hekin ovat keskimäärin melko iäkkäitä. Mutta ikä ei ole rasite, vaan voimavara. Siksi haluan haastaa alueemme kunnat ja yhdistykset miettimään ratkaisuja siihen, miten parhaiten huomioimme ikääntyvän väestömme tarpeet ja sen, mitä annettavaa ikäihmisillä on nuoremmille sukupolville.

Seppälä mainitsi OP Pohjolan asuntokuntien ikärakenneselvityksen.

– Padasjoki, Hartola ja Sysmä ovat hopeaindeksin kärkikolmikkoa, jossa seuraavien 20 vuoden aikana noin kolmannes omistusasunnoista tulee myyntiin tai siirtyy perikunnille. Tämä aiheuttaa haasteita saada asuntokauppaan kysyntää, että hintataso pysyisi kohtuullisella tasolla. Tärkeintä on saada kuntiin kaikenikäisiä asukkaita.

Hartolan kunnan taloutta on tasapainotettu. Työperäinen muutto on vähentynyt, koska työpaikkoja on niukasti. Kaunis luonto, yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset saivat kehuja.

– Te kaikki olette osa oman alueenne tarinaa. Olette rakentaneet omaa kuntaanne vuosikymmeniä, tehneet työtä, kasvattaneet perhettä, osallistuneet yhdistystoimintaan ja huolehtineet siitä, että kunnassa on ollut hyvä elää. Siitä me kaikki saamme olla kiitollisia. Ikääntymisen mukanaan tuomaa kokemusta ja viisautta ei voi oppia kirjoista.

Seppälä kannusti jokaista liikkumaan ja tekemään asioita yhdessä mm. yhdistyksissä, joiden toimintaa osataan kunnassa arvostaa.

Ohjelmassa oli mm. hauska tietokilpailu. Lauluryhmä ja tutut tarinoijat Vuokko Nurminen, Kalervo Joutsijärvi ja Anne Joutsijärvi kertoivat kukin omalla tavallaan elämänmenosta. Vanha merimies Tauno Sulkumäki muisteli puskuproomu Finn-Balticin kohtalokasta haaksirikkoa 27.12.1990 Hangon edustalla.

Sitten tanssilattia kutsui jo pyörähtelemään.