Avainsana: Hartola

Julkaistu

Kotina kuorma-auto

Sonja Laukkanen
HARTOLA

Tiina Edelman on tehnyt markkinahommia toiminimellä Royal Hara toukokuusta 2024. Sitä ennen hän kiersi markkinoita 3 vuotta Sola Saippuan työntekijänä. Siitä se ajatus itsensä työllistämisestä lähti.

  • Tämä on mulle erittäin sopiva työ, vaikka se on raskasta, koska siinä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja saa jutella heidän kanssaan. Ja Suomi tulee hyvin tutuksi, Tiina sanoo.

Tiinalla kiertäminen on verissä, sillä hänen äitinsä eno oli hevosen kanssa kiertänyt kulkukauppias Jalmar Kukkula eli Kukku-Jallu, joka oli myös täällä päin tunnettu.

Ensin Tiina kiersi 2 kesää Kansainvälisiä Suurmarkkinoita pakettiauto-traileri -yhdistelmällä, mutta lopulta traileri kävi pieneksi. Kun viime syksynä löytyi makuuhytillinen kuorma-auto perälautanostimin, sopivin ovin ja riittävän isolla korilla, Tiina osti sen ja kunnosti talven aikana. Kuorma-auto on nopeuttanut tavaroiden lastaamista ja purkua, kun tavaroita ei tarvitse kantaa tai nostella. Ja sinne mahtuu.

Tiinan päätuotteita ovat lappilaiset puukot sekä poronsarvea tai visakoivua sisältävät avaimenperät, juustohöylät ja matkamuistoesineet. Visakoivu on Hartolan kuningatarta, josta tulee parhaat kuviot. Lisäksi on käsintehtyä Sola Saippuaa, puisia paistinlastoja ja -haarukoita, voiveitsiä, kakkulapioita, kaulimia, piiraspulikoita ja leikkuulautoja. Varsinkin leikkuulaudat ovat nyt suosittuja, kun ihmiset haluavat eroon muovisista. Lisäksi on Shamaan Designin solmuvärjättyjä t-paitoja ja Hartola Kingdom -paitoja, ja Tiina itse veistää juustonappeja ja muita erikoisempia tuotteita.

Kansainväliset Suurmarkkinat kiertää 20 paikkakuntaa kesässä, 20 viikkoa toukokuusta lokakuuhun. Useimmilla paikkakunnilla ollaan neljä päivää, Tampereella ja Helsingissä viisi. Keskiviikkona rakennetaan osasto, torstaista sunnuntaihin on myynti, sunnuntai-iltana puretaan ja sitten siirrytään seuraavaan kaupunkiin. Tiinan ystävä ja tytär ovat olleet apuna kaikkein isoimmilla markkinoilla, mutta viime kesän hän kiersi yksin.

  • Tai en ole yksin, sillä minulla on mukana Iivi-kissa, Tiina sanoo.

Aloittaessaan Tiinan suunnitelmana oli kiertää markkinoita 2 vuotta, kuorma-autoinvestoinnin jälkeen näkymä on vielä 3 vuotta.

  • Kun asiakkaat on tulleet tutuiksi, voi olla, etten pysty lopettamaan, Tiina sanoo.

Kuvassa: Tiina ja Iivi.

Julkaistu

Tiina Marttinen Lähilukioiden hallitukseen

Samuli Simula
HARTOLA

Rytkönen/Leponiemi 6.3. YLE. Eduskunta kysely osoitti, että lukioita pidä keskittää suurille paikkakunnille. Sadasta kahdestakymmenestä yhdeksästä kyselyyn osallistuneesta kansanedustajista vain kaksi oli keskittämisen kannalla. Lähilukioiden pj. Jukka O. Mattila:

  • Poliisi ja posti voi lähteä paikkakunnalta, mutta jos lukio lähtee niin siitä alkaa alasajo. 

Lähilukioyhdistykseen kuuluu 182 pientä lukiota. Hartolan Itä-Hämeen opiston aikuislukion rehtori Tiina Marttinen valittiin yhdistyksen hallitukseen. 

Hallituksessa on kuusi henkilöä. 

  • Väestö ja syntyvyys vähenee pienillä paikkakunnilla. Se aiheuttaa kyllä ongelmia koulutuksen säilyttämisessä pienissä kunnissa, pohtii Tiina.

Tiina korostaa lähilukioiden vaikutusta osana pienten kuntien elinvoimaa. 

  • Meidän lukioon on jatkuva haku. Hakuvaiheessa kaikki tarvittava tieto on hakijoille tarkasti esillä. EU.n ja ETA: alueen ulkopuolelta hakevat oppilaat saavat tiedon lukukausimaksuista. Se on meillä yksitytoista tuhatta euroa. Hakijoilta pyydetään kielitodistus, peruskoulu- ja muut koulutukseen liittyvät todistukset. Kaikki haastatellaan, kertoo Tiina.

Hartolan aikuislukiolla on hyvä tilanne ja opiskelupaikat ovat täynnä. Pienissä lukioissa on paljon erityispiirteitä mm. yksilön huomioon ottava aito yhteisöllisyys. 

  • Valituille oppilaille lähetetään ennakkoilmoitus hyväksymisestä. Virallisen hyväksymiskirjeen he saavat vasta sen jälkeen, kun ovat maksaneet ensimmäisen lukuvuoden. Se on valtakunnallinen ohjeistus. Oppilailla tulee myös olla kielitaitotodistus, koska olemme suomenkielinen lukio, sanoo Tiina. 

Tiinan vahvuuksia monipuolisen koulutuksen ja kokemuksen lisäksi on talousosaaminen yrittäjyyden kautta ja laaja kansainvälinen yhteistyö. 

  • Pienten paikkakuntien lukioiden loppuminen vaikeuttaa täyden työajan järjestämistä opettajille, jos he toimivat samaan aikaan lukion ja yhteiskoulun opettajina. 

Tiina suosittelee kouluja satsaamaan laadukkaaseen kouluruokaa. Ei kannata säästää väärässä paikassa.

  • Tässäkin asiassa meidän tulee huomioida oman paikkakunnan tai edes lähialueen tarjonta. Käytetään paikallisia palveluita mahdollisuuksien mukaan kaikessa toiminnassa, Tiina kertoo.
  • Yksi meidän tärkeistä vetovoimatekijöistä ovat asunnot. Pystymme tarjoamaan niitä opiskelijoillemme hyvään hintaan, lopettaa Tiina. 

Kuvassa: Hartolan koulun kansainvälisyysaste on Suomen kärkeä. Tiina on myös kouluttanut opettajia ja rehtoreita Suomessa ja maailmalla. Kuva on Tiinan omasta albumista.

Julkaistu

Ajatuksissa kuningaskunta

Emma Toiskallio
HARTOLA

Artikkeli kuuluu osaksi sarjaa, jossa toimittaja pohtii lukijavinkkeinä tulleita teemoja Hartolasta. Artikkelien tarkoituksena on yrittää ymmärtää näkökantoja ja taustoja.

Miksi niin moni satu alkaa kuningaskunnasta? Miksi tarinoissa toistuvat linnat, kruunut ja prinssit? Kenties kuningaskunta on helposti hahmotettava näyttämö ja samalla kuninkaallisuus tuo arkeen ripauksen taikaa. Hartola lienee Suomen ainoa kunta, joka on ottanut käyttöön kuningaskuntanimityksen. Tämä tapahtui vuonna 1987.

Vuosikymmeniä myöhemmin nimike herättää keskustelua. Ensinnäkin se on kirjattu kunnan strategiaan sanoin:

  • Päivitämme viestintästrategiaa ja matkailustrategiaa säännöllisesti.
  • Viestintää pilke silmäkulmassa.
  • Kuningaskunnan nimikkeistön suunnitelmallinen käyttö.

Kuningaskunnan kansalaisten keskuudessa vastaanotto on jakautunutta. Pääsääntöisesti nimike koetaan hyvänä ja hauskana, toisaalta harhaanjohtavana ja jopa ahdistavana. Eräs kantaaottavin kommentti Facebook-keskustelussa johdattaa nimikkeen alkujäljille.

  • Kunkkuvouhotus tökkii. Miksi maaorjuutta juhlistetaan? Ruotsi nylki köyhiltä suomalaisilta kaiken viimeistä jauhokippoa myöten. En näe aihetta pitää nimeä valtaistuimella. Outoa nöyristelyä.

Tämä artikkeli ei ota kantaa historiallisten väitteiden todenperäisyyteen. Selvää kuitenkin on, että Kustaa III vahvisti Hartolan seurakunnan perustamisen vuonna 1784 ja antoi sille kuninkaalliseen nimeen viittaavan nimen Gustav Adolfs socken i Finland. Kyse ei siis ollut alunperin kuningaskunnasta, vaan itsenäisestä seurakunnasta.

Anne Kalliomäki kirjoittaa teoksessaan Tarinallistaminen – palvelukokemuksen punainen lanka, että tarinan tulisi näkyä, tuntua, haista ja kuulua. Tarinallistaminen onkin laajasti hyödynnetty markkinoinnin keino, mutta vain silloin, kun se toteutetaan riittävän kokonaisvaltaisesti. Puolivillainen toteutus voi jäädä irralliseksi ja jopa hämmentäväksi kokemukseksi.

Mitä siis pian 40 vuotta kuninkaallisuutta on opettanut? Onko siitä todella otettu kaikki irti siten, että sitä voitaisiin kokea kaikilla aisteilla? Millainen kuningaskunta on matkailijan silmin – vauras ja menestyvä – vai sellainen, jossa tuulenpesät pyörivät kaduilla? Tuoko nimike asukkaalle ylevän tunteen? Vai onko kenties niin, ettei monarkia-ajattelu ylipäänsä ole enää tätä päivää?

Kuvassa: Toivoisitko Hartolasta jotain tiettyä aihetta pohdittavaksi? Laita toimitukseen juttuvinkki sähköpostilla toimitus@lahilehti.com. Kuva, A. Wormwood, omakuva prinsessana.

Julkaistu

Lentopalloilijoilla hikinen päivä

Kyösti Piippo
HARTOLA

Joukko hartolalaisia on jo muutaman vuoden ajan kokoontunut pelaamaan lentopalloa ja omien peli-iltojen lisäksi harrastusta on laajennettu myös vierailuilla Pertunmaalle, Joutsaan ja Heinolaan. Pelireissujen innoittamina päätettiin Hartolaan järjestää lentopallolle pyhitetty päivä lauantaina 14.3. Turnauksen järjestelyjä lentopalloilijoiden apuna hoiti Hartolan kunnasta Marjut Virlander ja ison työn turnauksen hyväksi tekivät Mervi ja Jari Karsi.

Kutsut turnaukseen tapahtui FB:n ja mainoslappusten avulla ja ne lankesivat otolliseen maaperään – paikalle ilmaantui pelaajia 9 joukkueen verran, jokaisessa 6 pelaajaa, naisia 1-2/joukkue. Joukkuearvonta suoritettiin painotetulla arvonnalla, eli jokaiseen joukkueeseen arvottiin kapteeni sekä mies- että naispelaajat.

Kaikki pelasivat kaikkia vastaan eli jokaiselle joukkueelle tuli 8 peliä. Peli sisälsi kaksi erää ja 18 pistettä ensimmäisenä saanut joukkue voitti erän. Voittajajoukkue määräytyi erävoittojen ja pisteiden perusteella.

– Vilskettä riitti, pelejä pelattiin kolmella kentällä ja koko halli oli käytössä. Turnaus alkoi klo 9.30 ja pelit loppuivat klo 16 jälkeen. Huilausvuorossa olevilla joukkueilla oli tuomaritehtäviä, kertoo Marjut Virlander.

Voittajaksi pelasi joukkue nro 9, jossa pelaajina oli Timo Olkkonen, Daksi Alvaro, Tommi Heinonen, Martta Silanterä, Arif Sheharyar ja Toni Neuvonen. Heille kertyi kaikkiaan 13 erävoittoa.

Pelaamisen oheen oli paikalle järjestetty paikallisen Kotikahvilan toimesta baari, missä oli tarjolla sämpylöitä, pizzaa, voileipäkakkua ja muita herkkuja. Suun herkkujen lisäksi pelaajat ja yleisö pääsivät tarvittaessa nauttimaan kehonhoitaja Topias Virlanderin hieronnasta ja tätä palvelua käytettiin kiitettävästi hyväksi.

Voittajajoukkue palkittiin Kotikahvilan toteuttamalla, Kimmo Nurmisen suunnittelemalla ”Keksi-mitalilla” sekä Vaeltaja -urheilutermospullolla.

Julkaistu

Bussiyhteydet Sysmään toimivat

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän julkinen liikenne saa runsasta kritiikkiä. Viestitetään, että surkea julkinen liikenne on jopa este paikkakunnan kehittymiselle. Tämä johtuu tiedon puutteesta. Sysmässä on tällä hetkellä käytössä kaikille mahdollinen, toimiva ja nerokas liitännäispalvelu.

  • Kutsuohjattu liikennöinti on tätä päivää. Se on järkevä täydentävä palvelu. Tyhjiä vuoroja ei ajeta. Sysmäläisille avautuu palvelun kautta yhteys kaikkiin valtatie 4:llä liikennöiviin vuoroihin, opastaa liikennöitsijä Mika Järvinen.

Kuljetus Järvisen liikenteellä Sysmä-Hartola tai Hartola-Sysmä välillä maksaa 6,10 euroa. Liitännäiskuljetus onnistuu kaikkiin valtatie 4:n bussiyhteyksiin 24/7. Tarkistin Matkahuollon sivuilta, millaiset yhteydet liitännäispalvelu avaa sysmäläisille arkisin Lahteen. Tuloksena 9 OnniBus vuoroa molempiin suuntiin. Hartolasta lähtevä aamun kello 6.20 vuoro on Lahdessa 7.15, millä ehtii hienosti kouluun tai töihin.

  • Liitännäispalvelu toimii molempiin suuntiin. Me kuljetamme Hartolaan tai noudamme sieltä aina sovittuun aikaan. Tilaus tulee tehdä edellisenä päivänä. On myös mahdollista, että asiakas noudetaan tai viedään suoraan kotiovelle. Tällöin asiakashinta nousee hieman, kertoo Mika.

Yhdellä vaihdolla pääset lämpimästä autosta suoraan toiseen lämpimään autoon. Jos sukulainen tai tuttava on tulossa vierailulle, niin tätä palvelua käyttämällä vieras ei ainakaan voi helpolla eksyä. Palvelu on siis tarjolla kaikille, olit sitten paikkakuntalainen, vapaa-ajan asukas tai vieras. Tätä palvelua kannattaa kaikkien yritysten jakaa aktiivisesti ilmoitustaululla.

  • Talvella ollaan mahdollisuuksien mukaan pysäkillä odoteltu asiakkaan kanssa jatkoyhteyttä. Asiakkaat ovat saaneet istua lämpimässä autossa eikä ole tarvinnut ulkona pakkasessa värjöttää, paljastaa Mika.

Liikennöitsijän mukaan palvelu on löytänyt jo asiakkaita, mutta monelle tämä liitännäispalvelun tarjoama yhteys on vielä täysin vieras. Sosiaalisessa mediassa julkiselle liikenteelle lokaa heitetään aivan turhaan. Jos alettaisiin tarjota suoria julkisen liikenteen yhteyksiä Sysmästä eri paikkakunnille, hintalappu olisi niin korkea, että nykyisillä asiakasmäärillä se on mahdotonta toteuttaa.

Ottakaa julkisen liikenteen liitännäispalvelu käyttöön! Yhdellä vaihdolla aukeaa koko Suomi. Tehkää tilaukset Järvisen Liikenteen numerosta p. 044 728 0751.