Helena Mäkinen
HARTOLA
Veikko Viitaniemen pihapiirissä vastaantulokomiteaa johtaa Urkki, komea pystykorva. Sen vanavedessä pyyhältää neljä pentua, joiden emo Raiku loikoilee matkan päässä. Hanhet taapertavat pihamaalla kaikessa rauhassa. Talon isännän kanssa on tarkoitus keskustella pintapyynnistä, joka on Raikun lempilaji.
Koirakatras teettää töitä.
– 3-4 kertaa päivässä keitän niille neljän litran kattilallisen ruokaa. Ne syövät paljon, mutta on niitä kiva seurata. Päivän ne ovat pihassa vapaana, mutta kun ne huomaavat, että menen sisälle, koko kakaralauma pölähtää sinne perässäni!
Viitaniemi kertoo pintapyynnistä, josta on jahtimuotona puhuttu muutaman vuoden ajan.
– Kun päästän Raikun illan hämyssä pellonreunassa irti, se kiertää koko peltoaukean. Jos siellä on supeja tai mäyriä, se ottaa vainun, lähtee seuraamaan jälkeä, pysäyttää ja alkaa haukkua.
Raiku etsii nimenomaan pienpetoja. Supi, mäyrä, minkki, kettu ja näätä saavat sen valpastumaan. Miten vahingollinen mäyrä on?
– Se on supin veroinen tuholainen. Olen kolmen vuoden aikana ampunut niitä tästä ympäristöstä toistasataa. Supeja ammun vuosittain 60-70.
– Mäyrällä on huono näkö, mutta hyvä kuulo ja hajuaisti. Jos niitä on metsässä, ne löytävät jokaisen metsäkanalinnun pesän, koska linnut hautovat kolmisen viikkoa.
Moni sanoo Viitaniemelle, että mäyriä on vähän. Mutta harva näkee pienpetoja, koska ne liikkuvat pääasiassa öisin. Paras jahtipäivä on sunnuntai.
– Ne mäyrät ja supit, jotka ovat vähän tottuneet ihmisiin, saattavat tulla sunnuntaina hiljentyneiden mökkien pihoihin jo iltapäivällä tarkistamaan, löytyisikö kompostista tai muualta ruokaa.
Viitaniemi tuumii, että pintapyynti olisi nuorille hyvä metsästysmuoto, koska sitä voi harrastaa vuoden ympäri.
– Supi ja minkki ovat vieraspetoja, niillä ei ole rauhoitusaikaa, muiden metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3.
Loukkupyyntiä Viitaniemi pitää melko tehottomana pintapyyntiin verrattuna.
– Loukulla saa muutaman supin vuodessa, mutta Raikun haukusta olen 3,5 vuoden aikana ampunut lähes 300 pienpetoa. Niitä on nyt tässä 5 kilometrin säteellä hyvin vähän.
Mikä merkitys pienpetojen pyynnillä on luonnolle?
– Metsästysseuran miehet tekevät riistakolmiolaskentaa. He sanovat että tässä ympäristössä on hyvin metsäkanalintuja. Kun alan syksyisin kulkea metsässä, siellä on paljon pyy-, teeri- ja metsopoikueita. Myös rusakko- ja jäniskanta kasvaa.
Kuvassa: Neljää yhdeksän viikon ikäisiä veitikkaa on vaikeaa saada kuvaan yhtä aikaa. Yksi pennuista jää Viitaniemelle, mutta kolme riistaveristä pintapyytäjän pentua on vielä kotia vailla. Metsästäjä-lehdessä (5/2023) on kerrottu pentueesta sivulla 23.