UUTISET

HARTOLA
Kyösti Piippo

Ihan aluksi lienee syytä hieman selittää jutun otsikointia. Hartolan Vuorenkylässä, Iso-Paljo -järven rannalla sijaitsevan Rantalan lomamökkien isäntä Jouni Hokkanen tykkää koirista ja on suunnannut markkinoinnin kärjen koira-ihmisiin.

–Pääkohderyhmämme ovat kotimaiset lomalaiset, jotka haluavat ottaa lemmikkinsä mukaan mökkilomalle. Meillä se on mahdollista. Koirat ovat tervetulleita kaikkiin yhdeksään mökkiimme.

Rantalan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1997 ja tilan tuotantosuunta vaihtui lypsykarjatuotannosta päätoimiseen mökkibisnekseen.

–Maitotilan hoitaminen vaatii ehdotonta sitoutumista ja lypsykarjan hoito olisi vaikeuttanut täysipainoista mökkivuokraustoiminnan hoitamista. Lisäksi meillä olisi ollut edessä mittavat investoinnit maitotuotannon jatkamiseksi.

Tilan pellot ovat edelleen viljelyssä ja Hokkanen toimittaa naapurin karjatilalle rehuksi mm. kauraa ja ohraa, lisäksi pelloilla kasvaa kuminaa. Viljatuotanto ja metsätalous tukevat välillisesti myös mökkibisnestä, sillä elävä maatila hoikuttelee omalta osaltaan lomailijoita Iso-Paljon rannalle.

–Maanviljelyyn liittyviä kysymyksiä tulee koko ajan ja mielelläni tietty niihin vastailenkin. Moni asia on auennut näiden keskustelujen jälkeen kaupungista saapuneille asiakkaille.

Palataan koirateemaan. Hokkasen mukaan koiraihmiset ovat erinomaisia mökkivieraita. He viihtyvät lemmikkiensä tavoin hiljaisuudessa ja rauhassa luonnon keskellä. Liekö koirat vaikuttaneet siihen, että kotimaisten asiakkaiden määrä on koko ajan kasvussa ja vuokraajia tulee entistä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Viikko on yleisin vuokra-ajan pituus ja vaihtopäivä on perjantai. Tuleva kesä on kokolailla loppuunmyyty juhannuksesta elokuun loppuun. Hokkanen hoitaa mökkien vuokraamisen itse 70 – 80 prosenttisesti, loput asiakkaat tulevat Lomarenkaan kautta.

–Erittäin mukavaa on huomata, että vuodesta toiseen mökkivieraat ovat tuttua vakioporukkaa, vaihtuvuus on vain parinkymmenen prosentin luokkaa, toteaa Jouni Hokkanen.

Talvella mökit täyttyvät pitkien lomien aikana ja viikonloppuisin monet eläkeläiset tulevat koiriensa kanssa puhtaan luonnon keskelle.

Jouni Hokkanen on tyytyväinen Hartolan kunnan ja Lahti Region -organisaation yhteistyöstä.

–Hartolan omat resurssit eivät riitä markkinoimaan kuntaa. Ammattimainen ote Lahden suunnalta on ensiarvoisen tärkeää.

Tosin Hokkanen toivoo kunnan järjestävän yhteisiä kokoontumisia matkailuryittäjille, missä voitaisiin keskustella kiireettä alan kehittämiseen tarvittavista toimista.

HARTOLA
Kyösti Piippo

Moottorien ääni leikkaa keväistä maisemaa. Radalla kiertää kaksi autoa melkoista vauhtia, suorilla kiihdyttäen ja mutkiin jarrutellen. Paikka on Kalhon karting -rata ja 13-vuotias Helmi Parikka sekä FK -kerhon uusi puheenjohtaja Benjami Pohjankoski karistelevat autoistaan radalle menneen talven pölyjä.

Viime vuonna Itä-Hämeen FK -kerho tuli toimineeksi 30 vuotta, mutta synttärit menivät ohi hiljaisuuden vallitessa.

–Täytyy tunnustaa, että toiminta oli miltei pysähdyksissä viime vuonna. Yritämme nyt parantaa tapamme, sanoo huhtikuun lopulla uudeksi kerhon puheenjohtajaksi valittu Pohjankoski.

Hartolalainen opettaja Eino Sandelin toi aikoinaan karting -innostuksen paikkakunnalle. Kalholle, Eero Carlsonin maalle rakennettiin betoninen rata ja nykyinen rata näki päivänvalon 25 vuotta sitten.

Radan läheisyydessä asuva Ari Parikka muistaa hyvin radan menneiden vuosien toiminnot. Parikan perheessä karting -autoilua on harrastettu lasten toimesta pienestä pitäen ja autoja oli aina kotona useitakin. Helmikin osallistui ensimmäiseen Päijänne Cup’iin jo vuonna 2014.

–Kisoja pidettiin ja yksi tärkeimmistä oli jokavuotinen Päijänne Cup. Se on kolmen osakilpailun sarja, mitkä ajetaan Kalhon lisäksi Jämsässä ja Lahdessa.

Pohjankoski ja Parikka lupailevat, että tulevana suvena (15.6.) Päijänne Cupia ajetaan taas Kalholla iltakilpailuna ja sen lisäksi on tarkoitus järjestää harjoituskilpailuja.

Benjami kertoo, että kerhoajoja järjestetään 18.5. lähtien klo 18 – 20 välisenä aikana. Harjoitusajan voi tilata myös erikoistilauksella, jos ajajia on useampia. Lisäksi suunnitelmissa on yhteistyön laajentaminen koulujen suuntaan.

–Ja kerhon jäseneksi liittymällä saa haltuunsa portin avaimen, mikä mahdollistaa omalla autolla ajamisen omalla ajalla.

Pohjankosken arvion mukaan harrastajia on kolmisenkymmentä ja kerholla on antaa heidän käyttöönsä viisi karting -autoa. Monilla on myös omia, sääntöjen mukaisia autoja.

Rataa pöllytellyt Helmi Parikka on harrastanut kartingia kolmisen vuotta. Isosisko Ida on jo paljon kisoja kiertänyt konkari. Lajin kiinnostavuutta Helmi kuvaa vauhdin antamalla hurmalla. Karting -harrastuksen aloittaminen ei ole kallista, sillä käytetyn auton saa omakseen jo muutamilla satasilla.

Useimmat autourheilua seuraavat tietävätkin, että Mika Häkkinen, Valtteri Bottas ja Kimi Räikkönen ovat kaikki aloittaneet uransa karting -radoilla.

–Bottas on käynyt täällä Kalholla opettamassa nuoria ja vuonna 1994 täällä ajetun kisan voitti Kimi Räikkönen, muistaa Ari Parikka.

HARTOLA
Silvi Kaarakainen

Hartolan Jari-Pekassa vietettiin viime tiistaina senioripäivää.  Mika Kolehmainen Hankasalmen Jari-Pekasta ja Teijo Raatesalmi Soneralta antoivat hyviä neuvoja ja vinkkejä puhelimien ja tablettien käytöstä. Miehet myivät samalla Soneran liittymiä ja paketteja.

– Vastasimme huutoon, sillä tällaiselle palvelulle on kysyntää. Ikäihmiset saattavat arkailla ja pelätä nykyaikaisten digilaitteiden käyttämistä.

– Usein senioreita askarruttaa esimerkiksi se, että miten asennetaan sähköposti tai jokin muu sovellus. Neuvomme usein miten katsoa päivän lehdet ja ohjelmat sekä miten laskut maksetaan verkopankissa. Digiaikaistumisen myötä moni nuorempikin on tippunut kyydistä ja tarvitsee neuvoja.

– Sitten on osaajia, kuten tämä Jorma Oksa tässä, kehaisee Kolehmainen.

– Hän on korkealla levelillä, 72-vuotias ja kokenut älypuhelimen käyttäjä.

– Sanelen ääneen navigaattoriini osoitteet ja jos jotain  en ymmärrä niin kysyn vaimoltani, mainitsee Oksa.

Hyvät taidot löytyvät myös 80-vuotiaalta Mirjami Iitiltä, jonka matkassa kulkee Applen iPad -tabletti.

– Skypetän ystävien kanssa, valokuvaan luontoa ja videokuvaan. Nyt Mirjami ei muistanut miten kuvakkeita siirretään ja siihen hän löysi avun Kolehmaiselta.

– Hienoa, että tällaista palvelua on. Ei tarvitse kaupunkiin asti lähteä,  kiittelee Jorma.

SYSMÄ
Eila Harmaala

Kesäisen aurinkoinen keli houkutteli runsaasti väkeä Urheilu Valosen Multisport-päivään. Tapahtuma juontaa juurensa entiseen Helkama-pyöräpäivään ja oli nyt toista kertaa laajempana liikkeen omistajavaihdoksen jälkeen. Asiakkaita on riittänyt mukavasti ja kauppa on käynyt oikein hyvin niin paikallisten kuin kesäasukkaidenkin kanssa, kertoi Veikko Lehtinen.

Helkaman tuotepäällikkö Janne Vanttaja ja Halti Oy:n vastaava tuotepäällikkö Timo Kaislavuo kertoivat Multisport-tapahtumasta tavallisen urheilukaupan näkökulmasta: suomalainen kuluttaja on noussut merkittäväksi kohderyhmäksi erilaisten urheilulajien harrastajana. Tyypillinen harrastaja on 30-50-vuotias henkilö, jolle halutaan tarjota hyvät, sporttiset varusteet, joilla on mukavampi lähteä liikkeelle.

Perinteisen pohjoismaisen kaupunkipyörän myynti on laskenut, kun pyöräily on tullut varteenotettavaksi kuntoilumuodoksi. Universaalina lajina pyöräily on ohittanut jopa golfin. Yhteisöllisyys ja kuntotapahtumat, kuten Tour de Helsinki tuovat koko ajan lisää harrastajia lajin pariin.

Anne Kyllönen on hiihtäjä joka valmistautuu Lahden MM-kilpailuihin ja on ehdoton mitalisuosikki suomalaisista. Anne tuli mukaan tapahtumaan, kun kalenterissa sattui olemaan vapaata. Samalla hän näkee lähikuntia ja saa pienen hengähdystauon tiiviin valmennuskauden keskelle. Harjoittelun pääpaino on leireissä, joita on 1-3 viikkoa kuukaudessa.

Anne ja  Naohiro Takahashi, joka toimii sauvakävelyohjaajana Japanissa, veivät ihmiset tunnin sauvakävelylenkille ja Janne ja Timo lähtivät muutaman innokkaan pyöräharrastajan kanssa noin 60 kilometrin pyörälenkille Vääksyntietä Kalkkisten kautta Nuoramoisiin ja siitä takaisin Sysmään. Ainakaan säätilasta ei kummankaan lenkin onnistuminen ollut kiinni.

SYSMÄ
Kyösti Piippo

Päijät-Hämeen veteraanit kokoontuivat viime viikon keskiviikkona Sysmään kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Juhlaa himmensi tieto, että kolmisenkymmentä vuotta jatkunut perinne päättyy ensi vuoden Lahden tapaamiseen.

Veteraanijuhlan ulkotiloissa vietetty osio kärsi vesisateesta. Kuitenkin reserviläisten voimin yhteiskoulun kentälle koottu kalustonäyttely herätti kiinnostusta ja sodanaikaisia jalkaväen aseita tutkittiin mielenkiinnolla. Esillä oli myös vihollispuolen aseistusta.

Kalustonäyttelyn lomassa pidetyssä kenttähartaudessa puhui kirkkoherra Jeremias Sankari. Hän totesi olevansa veteraanin poika ja piti veteraanipäivän viettoa tärkeänä asiana.

–Pappina olen päässyt tekemisiin veteraanien kanssa usein ja koen roolikseni huolehtia, että viimeisetkin veteraanit saavat arvokkaan kohtelun elämänsä viimeisinä vuosina. Kirkko ja seurakunta muistavat jokaista siniristilipun puolustajaa.

Olavin toimintakeskuksessa nautitun kenttälounaan jälkeen juhlaväki siirtyi teatteritalolla pidettyyn pääjuhlaan, minkä avasi Sysmän Sotaveteraanien puheenjohtaja Heikki Rekola. Rekola totesi tervehdyssanoissaan, että maanpuolustus ei ole mikään harrastus vaan elämäntapa.

Juhlapuheen piti kotiseutuneuvos Birgitta Stjernvall-Järvi. Hän käsitteli puheenvuorossaan sodan aikana kotirintamalla toimineiden tahojen tärkeää työtä. Erimerkkeinä näistä tärkeistä maanpuolustustehtävistä hän käytti sysmäläisten muisteloja. Nuoret pojat liittyivät paikallisen suojeluskunnan poikaosastoon jo 15-vuotiaina – myöhemmin tämä organisaatio sai nimen sotilaspojat. He suorittivat kotirintamalla mitä moninaisempia tehtäviä, joista raskaimpia olivat sodassa kaatuneiden sankarivainajaien siirtäminen arkkuihin hautajaisia varten.

Lottajärjestön toiminta oli alkanut jo vuonna 1918 ja pari vuotta myöhemmin perustettiin Sysmän paikallisosasto. Sysmäläistenkin lottien tehtävät olivat moninaisia.

–Järjestöjen ohella suurten vaatimusten eteen joutuivat myös maatilojen emännät ja sotalesket. He joutuvat ottamaan hoitaakseen monet raskaat miesten tehtävät, totesi Birgitta Stjernvall-Järvi.

Veteraanijuhlan ohjelmisto sisälsi runsaasti musiikkia josta vastasivaat ansiokkaasti Kalhon Soittokunta ja Leena Palmin johtama nuorisokuoro. Yksi sykähdyttävimmistä numeroista oli Timo Lehtisen pasuunalla soittama Finlandia -hymni.

Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan toi everstiluutnantti Ville-Veikko Vuorio.