Karaokekulttuurin murros

HARTOLA
Anna Onali-Ovaska

Hartola on nyt karaokepaikkakunta numero yksi. Wanha Matkis ottaa juhannuksena käyttöön Singa Pro –ohjelmiston – tiettävästi ensimmäisenä koko Suomessa.

Singa mullistaa karaokekulttuurin. Sen myötä karaokea voi laulaa milloin tahansa, koska ohjelmiston kappaleet ladataan tablettiin, tietokoneelle tai älypuhelimeen pilvipalvelusta. Pilvessä on tällä hetkellä 20 000 laulua, ja uutuudet päivittyvät sinne automaattisesti.

Erillisiä karaokelaitteita tai –levyjä ei siis enää tarvita, eikä uutuuksia tarvitse odotella.

-Kuukausimaksulla voi laulaa niin monta kertaa ja niin paljon kuin haluaa. Pystymme maksamaan yhden viikonlopun tuloilla äänentoistolaitteiden ja Singa-ohjelmiston kuukausimaksut. Tämä tulee yrittäjälle huomattavasti halvemmaksi kuin vanhaan tyyliin järjestetyt karaokeillat, havainnollistaa Sanna Paananen Wanhasta Matkiksesta.

Wanhan Matkiksen viimeinen perinteinen karaokeilta järjestettiin viime lauantaina. Se oli samalla karaokeisännän viimeinen työpäivä. Kun Singa juhannuksena otetaan käyttöön, sitä käyttävät baarin omat työntekijät.
-Onhan tämä yhden aikakauden päätös. Mutta yrittäjän näkökulmasta tämä oli välttämätöntä. Säästö on niin suuri, Paananen sanoo.

Wanhan Matkiksen Pekka Pajunen on samaa mieltä.

-Ravintolan ”muut kulut” saisivat olla viisi prosenttia liikevaihdosta. Näihin kuluihin kuuluvat esimerkiksi sähkö- ja vesilaskut, siivous ja karaokekulut. Meillä pelkät karaoke- ja ohjelmakulut ovat olleet kymmenen prosenttia liikevaihdosta, Pajunen toteaa.

Tämän ”muut kulut” –siivun odotetaan Singa-ohjelmiston myötä pitkällä aikavälillä pienenevän. Hetkellisesti Singan käyttöön otto tuntuu silti taloudellisesti, koska muun muassa sitä varten baari investoi uusiin äänentoistolaitteisiin.

Kyse on tuhansien eurojen investoinnista.

-Äänentoistoa käytämme toki paljon muuhunkin kuin pelkkään karaokeen. Voimme pitää kisakatsomoita esimerkiksi nyt jalkapallokisojen aikaan. Tarkoituksena on myös järjestää toivemusiikki-iltoja, Paananen kertoo.

Pinxinmäen näyttely

SYSMÄ
Kyösti Piippo

-Uskon että Jorma ja Erkki Savolainenkin olisivat tyytyväisiä nyt avattuun näyttelyyn, sanoi Pinxinnmäen hallituksen puheenjohtaja Yrjänä Ahto avatessaan Kirjailijan valinta -teemalla käynnistyneen taidenäyttelyn viime sunnuntaina Pinxinmäellä.

Kirjailijoiden valitsemien kuvataiteilijoiden työt on sijoitettu näyttelyhalliin, mutta Pinxinmäen kokonaisuus käsittää myös piha-alueen, aitat ja ravintolan. Näyttelyn kokonaisuuden on kuratoinut Anu Halmesmaa. Hän oli viime kesänä mukana taiteilijana Pinxin uuden tulemisen näyttelyssä, minkä kuraattorina toimi Kati Joki. Jatka lukemista ”Pinxinmäen näyttely”

Hartolassa julkkiksia

HARTOLA
Kyösti Piippo

Sunnuntaisen Hartolan kirkkokonsertin esiintyjänimet vaikuttivat alkuunsa mielenkiintoisilta, suorastaan erikoisilta. Harvemmin Matti Esko ja Jope Ruonansuu ovat asettuneet alttarin eteen kirkossa musisoimaan. No, tämä oli herroille vasta toinen kerta; ensimmäinen kirkkokonsertti pidettiin Jopen kotikaupungin Heinolan kirkossa. Nyt oli vuorossa hänen mökkikuntansa kirkko. Jatka lukemista ”Hartolassa julkkiksia”

Elementtitehdas työllistää

HARTOLA
Anna Onali-Ovaska

Hartola on saamassa kauan kaivattuja uusia työpaikkoja. Tämä onnenpotku on seurausta tilaelementtitehtaan yrityskaupoista. Elementtitehtaan uusi omistaja on Pyhännän rakennustuote, joka ilmoitti viime viikolla ostaneensa tehtaan Stora Ensolta. Kauppasumma ei ole julkinen.

Tuoreet yrityskaupat lupaavat Hartolalle hyvää.

-Uskomme puurakentamisen kasvuun. Kaikki merkit viittaavat siihen, että tehtaaseen on palkattava jonkin verran lisää väkeä. Lisätyövoiman tarve selviää lähiviikkoina, kertoo Markku Koivuniemi Pyhännän rakennustuote oy:sta.

Tällä hetkellä Hartolan tehdas työllistää noin 40 henkeä.

Yrityskaupan jälkeen siitä tuli osa PRT-Forest-konsernia, joka omistaa myös puisia suurelementtejä valmistavan tehtaan Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla. Konserni työllistää noin 650 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli reilut sata miljoonaa euroa.

Koivuniemen mukaan Hartolaan siirretään välittömästi osa Pyhännän tehtaan tilauskannasta. Ratkaisu tarkoitta sitä, että Hartolassa aletaan valmistaa tilaelementtien lisäksi myös suurelementtejä.

-Tilaelementit ovat täysin uusi asia meidän tuoterepertuaarissamme. Se on selkeä vahvuus meille, Koivuniemi luonnehtii.

Tilaelementti on valmis laatikko, josta on useimmiten viimeistelty myös sisätilat. Tilaelementeistä voidaan koota rakennuspaikalle valmis talo melko nopeasti sijoittamalla elementtejä vierekkäin ja kasaamalla niitä päällekkäin. Suurelementit ovat valmiita osia, jotka liitetään toisiinsa vasta rakennuspaikalla.

Puisia elementtejä käytetään erityisesti asuintalojen kuten rivi-, luhti- ja kerrostalojen rakentamiseen.

Hartolan tehtaan osto houkutti Pyhännän rakennustuotetta kahdesta syystä.

-Tehdas ei vaatinut merkittäviä lisäinvestointeja. Lisäksi Hartolalla on hyvä sijainti. Markkinat eli Helsinki, Turku ja Tampere ovat suhteellisen lähellä, Koivuniemi sanoo.

Yrityskauppojen lisäksi Pyhännän rakennustuote ja Stora Enso sopivat puurakentamiseen liittyvästä yhteistyöstä. Stora Enso investoi parhaillaan Varkauteen rakennettavaan LVL-tehtaaseen, jossa valmistetaan viilutettua puuta. Sitä aiotaan hyödyntää jatkossa myös Hartolassa.

Suvisoiton talkooväki valmiudessa

SYSMÄ
Kyösti Piippo

Sysmän Suvisoiton hallituksen puheenjohtaja Terhi Hildén ja tuottaja Maria Luts tarkastivat talkoojoukkojensa valmiuden kesän tapahtumaan viime viikolla ja totesivat sen kelvolliseksi.

Hannu Koskenniemen vetämän logistiikkaryhmän koko voisi kasvaa muutamalla rotevalla miehellä ja ehkäpä pari järjestysmieskortin omaavaa henkilöä ottaisimme mielellämme mukaan tiimiin, listaa Maria Luts pienet lisätarpeet.

Talkooryhmän palaveriin osallistui suuri joukko vuosikausia tapahtuman eteen uurastaneita vapaaehtoisia, mutta järjestäjien iloksi muutama uusikin kasvo oli saapunut paikalle. Vaikka useimmat talkoolaiset tekevät kaikenlaisia töitä, puheenjohtaja Hildén kartoitti tilannetta jonkinverran myös sektoreittain vastuiden mukaisesti; majoitus (Vappu Peltola, Riitta Vuorio),  talous- ja markkinointi (Liisa Eskelinen), logistiikka (Hannu Koskenniemi, Esa Vuorio), emäntä (Raili Salonen), kahvitus (Pirkko Salmenniemi, Aili Lampinen), toimisto (Sirpa-Liisa Schildt). Marian apuna aloittaa kesäkuun lopulla Lahden konservatorion oppilas Saula Baski. Puheenjohtaja itse lupasi häärätä aina siellä, missä apua akuutisti tarvitaan.

Paikalla ollut Sakari Korhonen kertoi alunpitäen vapaahtoistyön toimineen periaatteella ”kyllä se onnistuu” ja samalla linjalla jatketaan tänäkin kesänä.

Kaija Hildén, Eeva Hirvikoski ja Riitta Kuisma ovat lähdössä mukaan Suvisoittoon ensikertalaisina. Kaikilla on kyllä kokemusta vapaaehtoistyöstä eri tahoilla.

–Talkootyö on Sysmässä vanhaa perua ja yhdessä tekeminen antaa tietynlaista tyydytystä, perusteli Kaija Hildén mukaantuloaan.

–Itse mukana olevana huomaa konkreettisesti sen, kuinka paljon talkootyötä Suvisoitossa tehdään, totesi myös hallitustyössä mukana oleva Eeva Hirvikoski.

–Asun Kirkkonummella, mutta vietän aina kesät Sysmässä. Olen oikein mielelläni lähdössä mukaan tähän projektiin, sanoi Riitta Kuisma.

Kaikkia uusia talkoolaisia innostaa mukaan tietysti musiikki ja he sanovat jo suunnittelun tässä vaiheessa talkooporukan hyvän fiiliksen tarttuneen jokaiseen.

–Kyllä kaikki onnistuu ja iloisella mielellä!

Tilaisuuden lopuksi Maria Luts esitteli joukoilleen kesän ohjelmiston konsertti konsertilta.