Avainsana: palvelut

Julkaistu

Kauppaleikeistä harrastus

Kyösti Piippo
HARTOLA

Lapsuus- ja koulukaverit Raija Ritomaa-Järvinen, Eeva Hyvärinen ja Leena Metsänen leikkivät lapsena monille samanikäisille tuttuja kauppaleikkejä. Rahat olivat paperista itsetehtyjä tai voikukan ja piharatamon lehtiä.

Nyt sama kolmikko on pyörittänyt kirpputoria Hartolassa jo muutaman vuoden ajan.

– Vähän samanlaista leikkiä tämä on, mutta rahat ovat kyllä oikeita, sanoo Raija.

Idea kirpputorista syntyi siitä, kun jokaiselle heistä oli kertynyt nurkkiin ihan liian paljon tavaraa. Ensin kirpputorin paikaksi valikoitui Länkelinin vanha tehdas kolmen vuoden ajaksi, mutta kiinteistön myynnin ja koronan jälkeen kolmikko muutti Nestor Länkelinin vuonna 1918 rakentamaan punaiseen mökkiin samalle tontille. Mökki oli ollut jo vuosikausia tyhjänä, mutta Raija halusi jättää kohteen kiinteistökaupan ulkopuolelle. Nyt Suutarintorpaksi nimetty mökki palvelee toista kesää naiskolmikon kirpparina.

– Viimemmäksi mökissä pyöritti suutarinliikettään Jukka Virlander ja siitä saimme hyvän nimen kirppikselle, kertoo Raija Ritomaa-Järvinen.

Suutarintorppa on paisi nimeltään myös näöltään oikein sopiva kirpputoriksi. Pieni punainen mökki Hartolan keskustassa Toritiellä viestittää olemuksellaan rauhaa ja mennyttä aikaa.

Sen mökin Raija, Eeva ja Leena sitten täyttivät tavaroillaan ja kauppa on käynyt.

– Taloustavaroita, työkaluja, musiikkia eri tallenteina ja kirjojakin. Vaatteet eivät oikein mene kaupaksi, niiden pitäisi varmaan olla tosi vanhoja. Varsinaisia hittitavaroita ovat Arabian ja Iittalan tuotteet ja niitä suuren osan vuotta Sveitsissä asuva Leena tuo myytäväksi sieltä toisesta kotimaastaan.

Kierrätys on tämän päivän asia ja se näkyy myös kirpputorilla. Vanhoja esineitä ja tavaroita ei vähätellä ja moni löytää kirpparilta ehkä kauankin etsimänsä tuotteen.

Kolmikko aikoo pistää Suutarintorpan ovet lukkoon markkinoilta, mutta ensi kesänä he aikovat jatkaa jo lapsena yhdessä aloittamaansa harrastusta. Tavaravalikoiman he lupaavat lisääntyvän seuraavaan sesonkiin mennessä.

Kuvassa: Raija Ritomaa-Järvinen (vas), Eeva Hyvärinen ja Leena Metsänen istahtivat idyllisen Suutarintorpan kynnykselle.

Julkaistu

Yrittäjyyttä ekoasenteella

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Yrittäjäpariskunta Sari Aho ja Mauno Leppänen ovat muuttamassa Jyväskylästä Sysmään, jonne viimeiset muuttokuormat kulkevat näinä päivinä.

Minkä alan yrittäjiä Sysmä saa paluumuuttajistaan?

Sari Aho on koulutettu ekokampaaja ja tätä ammattia hän on harjoittanut 11 vuotta. Sitä ennen hän toimi 17 vuoden ajan parturi-kampaajana. Ekokampaaja käyttää työssään vain biohajoavia luonnonmukaisia tuotteita, jotka hoitavat hiuksia ja hiuspohjaa.

– En käytä synteettisiä hajusteita enkä kemikaaleja. Hiusten värjäykset suoritan kasvisväreillä ja hiuspohjan hoitoja teen savella ja merilevällä.

Luonto on ykkösasia sekä Sarille että Maunolle ja samasta syystä suurin osa asiakkaista hakeutuu biokampaajalle. Sari uskoo luonnonkosmetiikan kiinnostavan myös sysmäläisiä ja muutamat jyväskyläläisetkin ovat luvanneet jatkaa asiointia hänelle Sysmään saakka.

Mauno Leppäsellä on takanaan vaikuttava ura kuntohoitajana ja hierojana. Hän on kouluttanut itseään säännöllisesti eri hierontamenetelmien saloihin.

– Klassinen hieronta on jäänyt vähälle, sillä eniten harjoitan trigger -hierontaa. Muita hierontalajejani ovat mm. urheiluhieronta, hermoratahieronta ja osteopaattinen mobilisoiva hieronta. Hyvän ammattitaidon takana on aina hyvä anatomian tuntemus.

Sekä Sari että Mauno tähdentävät heidän molempien ammattien olevan asiakkaan suuntaan kokonaisvaltaisia hoitoja, sillä varsinaisen työn ohessa ”pakettiin” kuuluu mm. ravinto- ja kuntoneuvontaa.

Sari Aho ja Mauno Leppänen muuttavat Sysmään vuosi Sarin siskon Susan Ahon ja tämän miehen Mika Venhovaaran jälkeen. Sisarusten isä asuu paikkakunnalla, mutta äiti menehtyi valitettavasti jokin aika sitten.

– Asia meni meillä vain toisinpäin. Meidän piti muuttaa tänne ensin ja siskon perässä. Onnistuneet talokaupat käänsivät asian tähän järjestykseen. Perhe on nyt kuitenkin koossa Sysmässä, toteaa Sari.

Sari ja Mauno ovat ostaneet kiinteistön osoitteessa Suurkyläntie 33 ja sinne remontoidaan parasta aikaa molempien työhuoneita. Yhteinen yritys tottelee nimeä ”Villielo”.

Kuvassa: Mauno aloittaa vastaanoton 8.8. mutta Sari hiukan myöhemmin työhuoneen remontin jälkeen.

Julkaistu

Maukasta grilliruokaa jo 20 vuotta

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sanna Saarinen on toiminut Sysmän Grillikioski Ky:n yrittäjänä jo kaksikymmentä vuotta. Hän oli vieraillut grillin asiakkaana usein ennen yrittäjäksi ryhtymistään ja tiesi, että sieltä sai paikkakunnan parhaat hampparit. Kun Sanna huomasi lehdestä, että Nevan pariskunta oli laittanut grillin myyntiin, hän harkitsi vakavissaan paikan ostamista.

– Tiesin etukäteen, että grilliyrittäjänä ei vapaa-ajan ongelmia tulisi, mutta en ole ostopäätöstä katunut. Kaksikymmentä vuotta on mennyt kuin siivillä.

Sanna sanoo tehneensä työtään tosissaan, mutta ei kuitenkaan liian vakavasti.

– Ryppyotsaisuus ei sovi minulle. Näin elämä on huomattavasti helpompaa, jopa mukavaa.

Monet asiakkaat ovat tulleet kahden vuosikymmenen kuluessa tutuiksi, auton kurvatessa pihaan Sanna osaa pistää oikeat eväät jo tulille. Kesäaika tuo toki uusia kasvoja asiakkaiksi, kun lomalaiset liikkuvat suosittua Särkilahdentietä pitkin. Asiakaskuntaa on laidasta laitaan: kulkijoita vauvasta vaariin, työmiehiä, mökkiläisiä ja paikallisia.

– Aloittaessani 20 vuotta sitten nuorisoa oli asiakkaina huomattavasti nykyistä enemmän. He kurvasivat pihaan mopoillaan pitkänä letkana ja aukioloajat olivat nykyistä pidemmät. Nuorison käyttäytyminen oli mallikasta, monilla vanhemmillakin oli siitä hieman opittavaa.

Sannan grillin suosituimmat annokset ovat pitäneet pintansa: hampurilaisista tuplajuusto ja grillin erikoinen sekä makkaraperunat. Eräs asiakas totesikin laadun pysyvän priimana vuodesta toiseen ”ihan kuin tehtaassa”. Myynti on vilkkainta klo 11 – 14 välillä, joskin se vaihtelee ainakin viikonloppuisin.

– Kesän ja talven välillä ero on kaupallisesti suuri ja talvisin ennätän tehdä vähän muutakin. Viime talvena keräsin villasukkia ym. neuleita Ukrainaan toimitettavaksi, eri kokoisia sukkia kertyi n. 550 paria.

Sanna kiittelee kutojia ja aikoo jatkaa syksyllä neuleiden toimittamista Ukrainaan. Sotilaiden lisäksi apua tarvitsevat siviilit, vanhukset ja lapset.

– Toivoisin löytäväni myös sukkalankalahjoituksia, Seitsemän veljestä on hyvä laatu. Halukkaat neulojat voivat sitten hakea lankoja grilliltä ja palauttaa valmiit tuotteet edelleen tänne samaan paikkaan.Toimitan myös kuluneita liinavaatteita ja pyyhkeitä (pestyinä) löytöeläintaloille Pertunmaalle ja Lahteen.

Grillin toiminta jatkuu Sannan mukaan ilman suurempia suunnitelmia päivä kerrallaan. Heinäkuussa hänellä on tarkoitus juhlistaa 20-vuotista toimintaansa tavalla tai toisella – siitä ilmoitetaan myöhemmin.

– Kiitän tässä vaiheessa asiakkaitani, että olette jaksaneet tukea ja kannustaa minua ja samalla toivotan kaikille Hyvää kesää!

Kuvassa: Sanna Saarinen on valmistanut grilliherkkuja jo 20 vuoden ajan.

Julkaistu

Sysmässä käyttöön Terapianavigaattori

Suomen Terveystalo Oy
Ilona Sammaljärvi
Viestintäpäällikkö

Valtakunnallinen, palkittu palvelu otettiin Sysmässä käyttöön toukokuun alussa. Terapianavigaattorissa täytetään täysin nimettömästi kysely, jolla kartoitetaan muun muassa erilaisia mielenterveyden ongelmien oireita, toimintakykyä ja elämäntilannetta. Nämä ovat tietoja, joita keskeisesti tarvitaan terveydenhuollossa asiakkaan hoidon tarpeen arviossa. Terapianavigaattoria hyödyntäen voidaan nopeammin ohjata sopivimman avun tai tuen pariin.

– Terapianavigaattori on matalan kynnyksen palvelu, johon kuka vain voi mennä tutustumaan ja jäsentämään omia ajatuksiaan. Suosittelen sitä etenkin kaikille, joita mietityttää heidän vointinsa tai jotka kaipaavat tukea mielen haasteisiin, sanoo Terveystalon Kumppanuusratkaisuiden ylilääkäri Paula Reponen.

Terapianavigaattorin tukemana voi hakeutua hyödyntämään esimerkiksi Mielenterveystalo- nimisen verkkopalvelun omahoito-ohjelmia, joita on yli 40 erilaiseen tilanteeseen.

– Lievissä oireissa voi saada suuren avun omahoidosta, kun taas isommissa solmuissa tarvitaan usein lisäksi ammattilaisen tukea ihan kasvotusten. Terapianavigaattori auttaa tämän hoidontarpeen hahmottamisessa, Reponen kuvaa.

Palvelu sujuvoittaa hoitoon pääsyä


Terapianavigaattori sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti käytössä olevia oiremittareita yleisten mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen tai ahdistuneisuuden, kartoittamiseen. Kyseessä ovat samat oiremittarit, joita myös ammattilaiset käyttävät hoidontarpeenarviossa.

Kun henkilö täyttää Terapianavigaattorin kyselyn, hän saa palvelusta kahdeksannumeroisen koodin, jonka takana kyselyn tulokset ovat. Koodin voi halutessaan antaa hoitajalle tai lääkärille, jolloin ammattilainen pääsee katsomaan tulokset, mikä sujuvoittaa hoidon aloittamista.

– Vastaajan lisäksi kukaan ei näe tuloksia ilman koodia. Koodista ja sen takaa löytyvistä tuloksista on kuitenkin iso apu, kun ihminen ottaa yhteyttä terveysasemalle mielenterveyden kysymyksissä. Jos Terapianavigaattoria ei pysty käyttämään teknisten syiden tai oman jaksamisen takia, saa terveysasemalle tietenkin olla yhteydessä myös ilman kyselyn täyttämistä etukäteen, Reponen jatkaa. Sysmän terveysasemalle saat yhteyden jatkossakin soittamalla p. 044 494 2585.

Julkaistu

Novil aloitti Hartolassa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Ansa Avikainen on viime viikkoina asetellut myytäviä vaatteita esille Keskustie 58:ssa.

Avikainen asuu Joutsassa ja oli viitisen vuotta ravintola-alalla ennen siirtymistään vaatemyyjäksi.

– Aloitin ihan pystymetsästä 26-vuotiaana. Tämän vuoden lopulla tulee jo 46 vuotta täyteen vaatealan yrittäjänä. Ostin silloin hartolalaisten naisten Joutsassa pitämän Säästötekstiili -nimisen yrityksen varaston ja siitä homma alkoi. Muutin sitten nimen lyhyemmäksi. Moni asia on tänä aikana muuttunut niin yhteiskunnassa kuin yrittäjienkin kannalta.

Koronan hoitamista Avikainen kritisoi. Hänen mielestään olisi pitänyt katsoa, missä kohtaa maata ollaan, ettei olisi tarvinnut sulkea harvaanasutun maaseudun yrityksiä.

Hartolaan Avikainen muutti liikkeensä, koska Joutsassa puretaan keskustan rakennuksia.

– Sieltä oli lähdettävä. Viimeisessä rytäkässä lähti kahdeksan liikettä, Novil niiden joukossa. Kaikki eivät löytäneet uutta paikkaa. Erityisen ikävää oli, että kirjakauppa joutui lopettamaan. Muutto sinänsä ei harmita, Hartolaan on hyvä tie. Myymälän paikkaa valitessani minulle oli tärkeää, että vanhukset pääsevät hyvin liikkeeseen. Kiersin täällä ja tuumailin viime syksyn, sitten kaikki loksahti kohdalleen.

Asiakkaat ovat olleet haltioissaan. Aikaa on vierähtänyt siitä, kun Hartolassa viimeksi oli vaatekauppa.

– Tällä hetkellä valikoimissa on voittopuolisesti naisten vaatteita, jonkin verran myös kevytjalkineita. Miesten kerrastoja löytyy ja jonkin verran lasten vaatteita. Pidän tärkeänä sitä, että kotimaassa säilyisi työpaikat, siksi hankin tuotteet kotimaisilta valmistajilta aina kun se on mahdollista. Ikävä kyllä heitä ei ole enää monia. Korona-aikana joitakin hyvin toimiviakin firmoja lopetti. Lukuisia pienyrityksiä ja tukkuliikkeitä meni nurin.

– Turussa oli muutama vuosi sitten ainoa kotimainen liivitehdas, josta aina tilasin tosi hyviä tuotteita, mutta sekin lopetti. Kotimaisia farkkujakaan ei tahdo enää saada. Se on surullista. Modekallen mekkoja minulla on paljon, sen taustalla on Pohjanmaalta lähtöisin oleva perhe, joka joutui Suomen yrityspolitiikan takia muuttamaan Ruotsiin. Sieltä käsin he toimivat Suomeen ja saan heidän tuotteitaan. Kotimaisia neuleita löytyy myös ja Pirkkalassa toimivan Niccolein vaatteita.

Valikoimiin kannattaa käydä tutustumassa!

Kuvassa: Hartolan uuden vaatekaupan yrittäjä Ansa Avikainen osaa kuunnella asiakkaitaan ja opastaa valinnoissa.