Avainsana: palvelut

Julkaistu

Tulevaisuuden suunnittelua pahimman varalle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi valtuuttaa valitsemansa henkilön tai henkilöt huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan heikkenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan itse asioitaan.

OTM Tarja Rautsiala (Lakipalvelut Tarja Rautsiala) selvitti Sysmässä järjestetyssä tilaisuudessa kaiken oleellisen tiedon edunvalvontavaltuutuksesta, sen laatimisesta ja sisällöstä. Asia koettiin tärkeäksi, sillä Asuntovalkaman toimitila täyttyi viimeistä tuolia myöten asiasta kiinnostuneista.

– Tällaisen oikeudellisen ennakoinnin keinoja ovat esimerkiksi testamentti, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja hoivatahto.

Lisäksi valtakirjassa voi valtuuttaa hoitamaan taloudellisia ja omaisuutta koskevia asioita ja sellaisia henkilöä koskevia asioita, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä.

Rautsiala luetteli koko joukon edunvalvontavaltuutuksen sisältöön liittyviä yksityiskohtia. Valtuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen.

Valtakirja sisältää tiukat muotovaatimukset, joiden noudattamatta jättäminen voi johtaa valtakirjan pätemättömyyteen. Valtuuttaja allekirjoittaa edunvalvontavaltakirjan kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa.

Edunvalvontavaltuutuksen on täytettävä vähimmäissisältö, mikä sisältää valtuuttajan ja valtuutetun tiedot ja asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Lisäksi siitä pitää ilmetä määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan (mm. sairaus, henkisen toiminnan häiriintyminen, heikentynyt terveydentila ym. vastaavat syyt). Lisäksi kahden henkilön todistuslausuma. Valtuutettu voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) valtuutuksen vahvistamista. Valtuutetun tulee laatia omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa teettää asiantuntijalla. Sysmässä ja Hartolassa se on nykyään aika vaikeaa, sillä paikkakunnan pankkien lakiasioiden saatavuus on heikentynyt huomattavasti. Tarja Rautsiala on aloittelemassa yhteistyötä Asuntovalkaman kanssa, sillä yrityksellä on toimistot sekä Heinolassa että Sysmässä.

– Ajan mielelläni Sysmään, jos minulle on kolmen asiakkaan ajanvaraus.

Yhden edunvalvontavaltuutuksen laatiminen maksaa n. 250 euroa.

Kuvassa: Tarja Rautsiala suunnittelee yhteistyötä Raili Valkaman kanssa.

Julkaistu

Kotikahvilassa omistajanvaihdos

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Mika Salonen aloitti tammikuun 20. päivänä 2020 Hartolan Kotikahvilan yrittäjänä. Pian tuli korona ja kahvila meni kiinni maaliskuussa parin kuukauden ajaksi. Haasteita oli jatkossakin ja jälleen vuonna 2021 Salosen oli laitettava ovet säppiin huhti-toukokuun ajaksi.

Haasteista ja erittäin pitkistä työpäivistä huolimatta hän on viihtynyt työssä.

-Mukavia asiakkaita ja paras työpaikka, mikä minulla on ollut, Salonen toteaa.

Nyt on kuitenkin muutoksen aika. Mika Salonen on 11.11. viimeistä päivää töissä ja Kotikahvila jatkaa pian uusien omistajien Kirsi Hynnisen ja Susanna Mäkisen johdolla.

Mika Salonen muutti Hartolaan vuonna 2013. Ensin hän kävi Hartolasta käsin Heinolassa töissä.

-Painoalalla ehdin toimia noin 20 vuotta. Tuttavaperheellä oli talo myynnissä täällä ja hieman kuin heräteostoksena päätimme ostaa sen. Kerran olin täällä kahvilla ja kahvilan ostoa ehdotettiin minulle. Siitä se lähti. Olen ihan tyytyväinen, liikevaihto on ollut hyvä ja asiakkaita riittää. Sinänsä kaikki laskelmat on ylittyneet, mutta korona-aikana otetut velat painoi, perustelee Salonen kahvilasta luopumista.

-Uudet omistajat ovat nuoria, joilla on intoa ja taitoa. Ja heitä on kaksi.

Yksin toimivana kahvilayrittäjänä Salonen on tottunut pitkiin päiviin ja lyhyisiin yöuniin. Aivan yksin ei selviäisi ja hänellä on osan viikosta ulkopuolistakin työvoimaa.

-Kun kahvilan avaamisaika on aamulla kello kuusi, niin vakioasiakkaita tulee kahden ensimmäisen tunnin aikana parisenkymmentä. Tähän aikaan vuodesta asiakkaita käy päivän aikana 80-100. Kesä on oma lukunsa. Ja markkinapäivänä meillä kävi tuhat asiakasta, Salonen kehaisee.

Kirsi Hynninen ja Susanna Mäkinen aloittavat Kotikahvilassa 1.12. mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.

-Tarkoitus on tehdä pientä stailausta, tehdään kahvilasta omannäköinen, Kirsi Hynninen kertoo.

-Tämä Kotikahvilan osto tuli vähän kuin puskista. Mutta siitä asti, kun on Susannan kanssa tunnettu, on kahvilan pitäminen ollut ajatuksena. Olemme molemmat olleet aiemmin Taukotuvalla töissä. Tässä on vakioasiakaskunta, joten radikaalisti emme muuta mitään, ehkä hieman enemmän leivomme itse. Tilauskakuilla on kysyntää ja olen kehittänyt ruisjuuren opiskeluaikana, joten leipää leivotaan myös, Hynninen suunnittelee.

-Toivotamme uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi taas joulukuussa!

Kuvassa: Mika Salonen on tehnyt pitkää päivää Kotikahvilassa.

Julkaistu

Peltimies ei pelkää katolla oloa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Peltiseppä joutuu nuohoojan ohella työskentelemään paljon katolla, vaarallisia töitä molemmat. Peltialan ammattilainen sysmäläinen Markku Sinisalo sanoo pudonneensa vain kerran katolta ja sekin lento päättyi pehmeästi risukasaan.

– Pieni ravistelu ja uudelleen katolle!

Markku Sinisalo kouluttautui peltisepäksi ammattikoulussa Peräseinäjoella v. 2005 ja ja sai heti ammattiaan vastaavan työpaikan Seinäjoelta. Rakennushommiakin siunaantui välillä, kunnes veljeltä tuli vinkki työpaikasta Hartolaan. Peltisepän hommia löytyi Peltisepänliike Seppo Koskiselta ja työvuosia siellä kertyi kymmenkunta.

Oman yrityksen perustaminen alkoi kiinnostaa Markkua ja hän aloitti yrittäjänä v. 2015.

– Koskisen Seppo työllisti minua jatkossakin ja lisäksi pystyin katselemaan töitä myös muualta.

Savupiippujen pellitykset, katot ja ikkunalistat, siinä ovat ne peltisepän tärkeimmät työkohteet. Pelti on säilyttänyt kestävyytensä ansiosta hyvin asemansa materiaalina em. töissä ja sen vahvuus on yleensä 0,5 – 0,6 mm. Saumaus vaatiin kovia käsivoimia ja vahvempi pelti eritoten.

Salon Peltikate toimittaa peltiä Koskiselle ja sieltä Markku ostaa omiin töihinsä tarvittavan peltimateriaalin. Tosin monasti asiakas on itse hankkinut pellit valmiiksi työkohteeseen.

Uudisrakentamista ei seudulla paljoa ole, mutta vanhat katot vuotaa ja piiput kaipaavat pellitystä. Markku tähdentää, että vuodot ja muut remontit olisi syytä tilata ajoissa ennen kesän vesisateita.

Talvi on luonnollisesti hiljaista aikaa peltisepälle ja Markku Sinisalo pistääkin yrityksen jäähylle pakkaskuukausien ajaksi.

– Teen erilaisia rakennushommia verokortilla.

Peltisepän ammatin niksit oppii parhaiten käytännössä, työ tekijäänsä neuvoo.

– Isä antoi pienelle pojalle puukon ja kirveen käteen ja siitä alkaen niiden käyttö on tullut tutuksi. Sormeen saattoi tosin tulla haava, mutta siitä se oppi kasvoi.

Julkaistu

Mitä virkaa torikameralla?

Mika Sankari
SYSMÄ

Lähilehden lukija halusi tietää tarkemmin Hyvien ihmisten torille asennetun Torilive-kameran käytöstä. Säilyykö yksityisyyden suoja? Sysmän kunnan tekninen johtaja Waltteri Martelin vastasi kysymyksiin.

MS: -Torikameran rekisteriselosteessa kerrotaan, että ensisijaisesti kameravalvonnan tavoite on rikosten ja ilkivallan ennalta estäminen. Kuinka valvonta on vaikuttanut asiaan?

WM: -Tallentava torilivekamera on mielestäni toiminut siinä mielessä rikoksia ja ilkivaltaa ennaltaehkäisevästi, että torialue on saanut olla vandalismilta suhteellisen rauhassa koko kesäkauden. Yksittäisiä pieniä tapauksia on ollut, mutta torikahvilan tai torin toimintaa se ei ole häirinnyt.
-Torikahvilaa ehostettiin kauden alkaessa. Se oli ennen remonttia aika karmean näköinen. Sitä oli rikottu ja sotkettu aikaisempina vuosina. Pintoja ehostettiin ja maalattiin, sisään asennettiin keittiövälineitä ja eteen tehtiin terassia. Halusimme välttää aikaisempien vuosien sotkemiset ja näyttää siltä, että kameralla olisi ollut tähän vaikutusta.

MS: -Rekisterin tietoja säilytetään tarpeelliseksi todettu aika. Mitkä tekijät tähän vaikuttavat?

WM: -Kameratallenteet ovat nähtävillä vain erillisen sovelluksen avulla. Niihin pääsen siis käytännössä käsiksi vain minä. Tiedot säilyvät noin viikon verran, kun uusi tallenne korvaa kaikista vanhimman.

MS: -Miksi torikameran nettikanavana on tilattava Youtube-kanava?

WM: -Tallenteisiin ei pääse kanavaa tilaamallakaan käsiksi. Tilaaminen ei siis tuo varsinaisesti lisäarvoa, kun tallenne pyörii koko ajan eikä sinne luoda muuta sisältöä. Joku on silti kanavan tilannut – ehkä huumorimielessä?

https://www.youtube.com/watch?v=2d1g5ua1gTg
Julkaistu

Sysmän Vapaa-ajan Asukkaat ry kokoontui livenä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmään perustettiin toukokuussa 2021 oma yhdistys vapaa-ajan asukkaille. Yhdistyksen tarkoituksena on sen verkkosivujen mukaan mm. valvoa jäsentensä oikeudellisia, taloudellisia ym. etuja, parantaa vapaa-ajan asumisen viihtyvyyttä, vaikuttaa elinympäristön laatuun ja edistää ja kehittää luonnon-, ympäristön ja kulttuuriarvojen suojelua.

Viime lauantaina yhdistys kokoontui toista kertaa livenä. Muuten se on pitänyt teams-kokouksia ja -palavereita. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Timo Seppänen. Hän kertoi yhdistyksen saaneen alkunsa, kun sen perustamista ehdotettiin hänelle. Hartolassa vastaava yhdistys on toiminut toistakymmentä vuotta. Kokoontumisen aluksi Seppänen kiitteli aktiivista hallitusta.

Lauantaina kokoonnuttiin Lintan Kammarilla. Kokoontuminen oli vapaamuotoinen ja tarkoitus oli vain tutustua sekä kuulostella ja keskustella asioista, jotka esille tulevat.

Ja esille tulikin monenlaista. Koolla oltiin lähes kaksi tuntia ja keskustelu oli vilkasta. Osallistujien esittelykierros toi esille myönteisenä asiana koetun yhteishengen ja naapuriavun. Useammalla suulla puhuttiin Sysmä-hengestä. Huoliakin nousi esille.

Ensimmäisenä huolenaiheena nousi esille jäteasiat. Kunnanvaltuutettuna toimiva Timo Seppänen informoi osallistujia tilanteesta. Hän mainitsi, että Salpakierrosta irtautuminen on ollut hankalaa ja aikaa vievää. Toiminta siirtyy nyt kunnan omaksi toiminnaksi. Seppänen kertoi, että aluekeräyspisteet tulevat vähenemään nykyisestä 13:sta. Osallistujat kaipailivat kunnalta enemmän tiedotusta asioiden etenemisestä. Seppänen korosti, että kunnan nettisivuilta tietoa löytyy jo nyt jonkin verran.

Järvien tila herätti myös keskustelua. Kaisloittuneiden rantojen niitto (esim. Sulkaanlahti) ja kaislojen hävitys nousi keskusteluun. Rapalan vapaa-ajan asukas Erkki Virolainen kehotti aktiivisuuteen osakaskuntia kohtaan, koska yksityinen henkilö ei voi anoa kunnostusavustuksia.
Muita esille tulleita asioita olivat tietoliikenneyhteydet. Niiden toimivuuden tärkeyttä korostettiin etätyöskentelyn vuoksi. Myös lähes olematon joukkoliikenne mainittiin.

Kehittämisideana tuli esille luontopolku keskustan alueelle mallina Hartolan Ekonpolku. Aukioloajoista puhuttaessa toivottiin erikoisliikkeiden pidempää aukioloaikaa viikonloppuisin.

Kuvassa: Vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen hallituksen jäsenet Timo Seppänen, Paula Virolainen ja Jaana Leppäkorpi.