Avainsana: harrastukset

Julkaistu

Edustuksen tuskien taival

Ei olisi viime lauantaina uskonut, että pääsiäiseen on vielä kotvasen aikaa, kun Bandy Boys 88:n 3-divarissa rypistelevä edustusjoukkue esitti melkoista kärsimysnäytelmää. Kahden ottelun päivä ei suuria riemunkiljahduksia tuonut. Lähtöasetelmat olivat jo melko kaoottiset, kun puolikuntoisia pelaajia maaniteltiin pelaamaan, yksi nukkui pommiin ja toimitsijoita rekrytoitiin vielä kymmentä minuuttia ennen peliä.

Avauspeliin sarjan suvereenia sarjakärkeä Bengalsia vastaan saimme raavittua kymmenen kenttäpelaajaa. Tiedossa oli, että paine tulee olemaan kova ja valmennus ohjeistikin joukkuetta melkoiseen siilipuolustukseen. Edellisessä kohtaamisessa BB pystyi jopa horjuttamaan vierumäkeläisiä ja peli oli vauhdikasta molemmin puolin. Nyt vanhat loiston päivät olivat etäinen muisto vain, kun kotijoukkue sai körököröä oikein olan takaa. Laukauksia sateli ja niitä yritettiin epätoivoisesti peittää, mutta jo ensimmäisen erän jälkeen tilanne oli 1-6. Toisen 1-11 ja kolmas erä ei ehtinyt vanheta kuin 56 sekuntia, kunnes pelin päättävä 12 maalin ero oli syntynyt. Joukkue oli kuin peurat ajovaloissa ja pelin päätteeksi pelaajat pyysivätkin yleisöltä anteeksi. BB:n ainokaisen teki Nico Hildén.

Toiseen peliin saimmekin pari pelaajaa lisää, kun navettahommat ja lasten hoitokuviot oli saatu setvittyä. Vastassa oli sarjan alempaa keskikastia oleva HoSB (Hollola). Tässä näimme, että tiiviillä puolustuspelillä meillä olisi ollut mahdollisuudet jopa pärjätä. Kaikki näyttikin kelvolliselta aina ensimmäisen erän loppuminuuteille asti, jolloin HoSB sai kahteen minuuttiin kolme maalia. Tässä vaiheessa kävi perinteiset, aloimme puristaa mailaa ja usko alkoi loppua. Toisen erän alku meni jälleen enemmän ja vähemmän sekoillessa. Hetkellistä lohtua toi Eero Sippolan sinnikkäästi tekemä 5-1 kavennus. Kolmannessa erässä oli omat hetkensä, mutta lopputulos silti vastustajalle 8-2. Tehot Sippola 1+1 ja Joni Kantonen 1+0.

Yksittäisistä positiivisista suorituksista huolimatta Bandy Boysilla oli surkea päivä ja mokkapalat taisivatkin olla turnauksen parasta antia. Koko kausi on ollut melkoista räpiköintiä ja vaarana onkin jälleen sarjatason lasku. Jotain tarttis tehjä!

Kirjoittaja on joukkueen vasen pakki ja kapteeni, sekä mokkapalojen leipuri.

Jesse Hildén, SYSMÄ

Kuvassa: Bandy Boys 88 ja HoSb ryhmittyneinä aloitukseen.

Eero Sippola (80) kirmaa maalin jälkeen vaihtoaitiota kohti keräämään onnitteluläpyjä.
Bandy Boys rakentelemassa kuvioitaan hyökkäyspään vapaalyöntiin.
Julkaistu

Seniorit vauhdissa

Samuli Simula 
SYSMÄ

Lahden harrastajateatterin ”Ohjelmalliset Iltamat” täytti kaikkien odotukset. Ilta päättyi yleisötansseihin.

  • Kun laitoin kulttuurirahastolle apurahakemuksen ajatuksena teatterikerho, kansantanssi ja kulttuurin edistäminen ja ohjaaminen senioreille, niin odotukset olivat suuret. Olen aiemmin tehnyt vastaavaa Lahdessa ja halusin saada levitettyä ideaa muualle Päijät-Hämeeseen ja  pienemmille paikkakunnille. Kun sain apurahan, etsin potentiaalisia kohderyhmiä ja tiloja. Syksyn kerhoille valikoituivat Asikkala ja Sysmä. Opetuskertoja on kymmenen ja toiminta päättyy avoimiin ohjelmallisiin Iltamiin Olen hyvin kiitollinen kaikesta, sillä osallistuminen oli aktiivista ja ihmiset heittäytyivät ihanasti mukaan, kertoo ohjaaja, tuottaja, juontaja Siiri Kakko.

Teatteriesityksessä lavalle nousi lopulta Siirin ja Jannen lisäksi viisi sysmäläistä. Esityksen sisältö löytyi harjoituksissa improvisaation pohjalta. Kun ajattelee, että harjoituskertoja oli vain kymmenen, niin esityksenä nähty ”Ilta Ravintolassa” oli aivan loistava.

  • Hyvä esitys. Erityisesti kiinnitin huomiota siihen, miten taitavasti he ottivat koko lavan ja teatteritilan kokonaisvaltaisesti käyttöön, kommentoi esitystä seurannut Erkki. 

Teatteriesityksen opetus oli, kuinka rikastua varmasti. Heitä lompakko tielle ja jää puskaan odottamaan löytäjää. Kun lompakko nostetaan, aloitat armottoman metelin ja huudat: Apua, ryöstö, poliisi, poliisi apua! Huijaat, että lompakossa oli paljon enemmän rahaa kuin siellä todellisuudessa oli, ja vaadit korvausta. Näin helppoa on tehdä lisää rahaa. No, pakko sanoa, että tovin saisi Sysmässä huutaa ennen kuin virkavalta paikalle tulisi, joten ei ehkä kannata kokeilla. 

  • Jos kanoille soitti valsseja ja tangoja, niin muninta lisääntyi 9 prosenttia. Jos soitti taas polkkaa ja kupletteja, niin muninta lisääntyi 26 prosenttia. Jos kanoille soitti silloista nykymusiikkia eli pop-musiikkia, niin vanhat kanat lopetti munimisen kokonaan ja nuoret kanat innostui niin vallan, että unohtivat, mitä ovat tekemässä. Tämä väitöskirjatasoinen tutkimus on lähtöisin kanafarmarista sanataiteen pariin siirtyneen Veikko Lavin kynästä. Hauskoin välispiikein iltaa vauhdittanut haitaristi-muusikko Janne Vänskä nauratti yleisöä.

Koettiin teatteria, improvisaatiota, kansantanssia, musiikkia ja yhteislaulua. 

Kuvassa: Senioreiden kansantanssiryhmä. Keskellä mikissä ohjaaja Siiri Kakko ja oikealla Janne Vänskä.

Julkaistu

Retkelle – koska metsä ei kysy salasanaa

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Retkitubettaja Jani Mäcklin vei kameransa Kammiovuorelle.

Laukaalainen retkeilijä Jani Mäcklin kuvailee itseään keski-ikäiseksi luonnossa viihtyjäksi. Lapset ovat jo maailmalla, ja aikaa on vapautunut harrastuksille. Retkeilyn lisäksi niihin kuuluu maastopyöräily ja salibandyn erotuomaritoiminta. Käytännön huomio synnytti lopulta myös YouTube -kanavan.

  • Retkiä suunnitellessani huomasin, että laavupaikoista löytyy verkosta vain niukasti tietoa. Usein tarjolla on vain nimi ja sijainti, ei kuvia eikä tietoa fasiliteeteista. Halusin tehdä videoita, jotka oikeasti auttavat ihmisiä päättämään, minne lähteä, kertoo Mäcklin.

Näin syntyi YouTube-sarja Laavuralli, jonka tarkoitus on madaltaa kynnystä lähteä luontoon. Mäcklin kertoo valitsevansa kuvattavat kohteet tuttujen paikkojen ja uusien löytöjen yhdistelmästä. Kammiovuori näyttäytyi uutena ja kiinnostavana, ja lisäksi Sysmän kunta saa häneltä erikoismaininnan hyvästä tiedottamisesta.

  • Kammiovuorella on upea näköala, hieno luonto ja hyvä laavupaikka. Laavu on tärkeä, sillä se on monelle retken tukikohta – joko yöpymiseen tai eväiden syöntiin.
    Kammiovuori osoittautui rauhalliseksi ja hyvin opastetuksi retkikohteeksi.
  • Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on Etelä-Suomen toiseksi korkein kohta. Maasto on keskivaikeaa, vaikka polut ovat hyviä, Mäcklin täsmentää.
    Varustautuminen on hänen mukaansa loppuvuoden retkillä kaiken perusta.
  • Hyvät kengät, säänmukainen vaatetus, otsalamppu, eväät ja ladattu puhelin ovat välttämättömiä. Syksyllä kivet, juurakot ja lehdet ovat erityisen liukkaita – Kammiovuorella näitä riitti.
    Ovatko olosuhteet päässeet joskus yllättämään retkeilijän kokemuksesta huolimatta?
  • Suunnittelu on pitänyt yllätykset vähissä, mutta eräs tapaus naurattaa yhä. Arpaisen retkeilyreitillä saunan kutsu voitti leirin pystytyksen. Saunoessa alkoi kaatosade, joten riippumattoleiriä piti lopulta pystyttää vetisisissä tunnelmissa, ja saunan hyöty jäi vähäiseksi. Opin, että leiri kannattaa pystyttää heti kohteeseen saavuttaessa. 

Mäcklin muistuttaa lopuksi, että suomalainen luonto on eri puolilla maata yllättävän erilaista: toisaalla järviä riittää, toisaalla taas kaivataan mäkiä ja korkeuseroja. Hänestä juuri nämä vaihtelut tekevät retkeilystä kiehtovaa – ja selittävät, miksi Kammiovuoren kaltaiset korkeat maastonkohdat vetävät ihmisiä puoleensa yhä uudelleen.

Kuvassa: Retki Kammiovuorelle kannatti Laukaasta asti. Mäcklin huomauttaa, että monen kunnan informaatio retki- ja laavukohteista on puutteellista. Sysmän kunnan viestintä erottui edukseen ja lopulta retki oli kaikin puolin onnistunut. Kuva Jani Mäcklin.

Julkaistu

Norpat vedessä

Samuli Simula
HARTOLA

Nina Kettunen perusti oman Pinnalla -yrityksen 1994. Hän järjestää uimakouluja kaiken ikäisille aina vauvasta vaariin. Hän jakaa kurssilaisille myös yksilöllistä ohjausta.

  • Laskin tuossa juuri, että olen keskimäärin kolmekymmentä tuntia vedessä ohjaamassa erilaisia ryhmiä. Tällä hetkellä kysyntä kursseille on todella kova sillä viime kesän dramaattiset hukkumistapaukset on selkeästi lisänneet kysyntää eri kursseille, avaa Nina kurssista.

Kaikki kurssilaiset esittäytyvät. Tällä keinolla Nina kartoittaa kurssilaisten yleisen tason ja talviuintikokemukset. Mukana ovat myös Tainionvirran Norppien perustajajäsenet Päivi ja Hiltsu. Alkuun jäseniä olivat he kaksi, mutta nykyään Norppien talviuinti Jokirannassa on osa Hartolan Ladun toimintaa ja jäseniä kannatusjäsenineen kuutisenkymmentä.

  • Maksaako kunta avustusta toiminnalle? Tämä on kuitenkin terveyttä ja hyvinvointia edistävä harrastus, kysyy Nina.
  • Ei maksa mitään. Siinä olis jollekin valtuutetulle tehtävää, että tuo ranta edes trimmattaisiin, vastaa Hiltsu.
  • Olosuhteet on kyllä hyvät ja viihtyisät. Kivat sisätilat, missä voitte vaihtaa vaatteita, jatkaa Nina.
  • Avantouinti tekee hyvää mm. verenkierrolle, ääreisverenkierrolle ja kivun sietokyky kasvaa. Kuuntele kehoasi, miten se reagoi. Kylmä vesi aiheuttaa kylmäshokin. Siinä tilassa ihminen hyperventiloi, hengitys katkeilee, pulssi ja verenpaine nousee. Kaksi tärkeää asiaa ovat kylmän sieto ja liikkuminen. Uintitekniikka on tärkeä. Harjoittele kylmässä vedessä oloa. Opettele rauhoittumaan ja hengittämään syvään, opastaa Nina.

Suurin ongelma on, että uidessa niska jäykistyy ja kaula on korkealla vedestä.

  • Hyvään uintitekniikkaan kuuluu, että kasvot menee veden alle. Silloin liu’un aikana on koko vartalo virtaviivaisesti pinnan tuntumassa. Sisäänhengitys tapahtuu suulla ja uloshengitys nenän kautta veteen. Jos pää nousee korkealle vedestä, niska jäykistyy, vartalo kaartuu ja jalat painuvat veden alle ja silloin alat kyntämään vettä, opastaa Nina.

Tärkeää on lämmitellä vartalo kunnolla ennen veteen menoa ja venytellä. Voit käyttää pipoa, hanskoja ja tossuja. Älä koskaan mene uimaan yksin. Suomen ladun sivuilta löytyy vinkkejä ja ohjeita talviuinnista. Tutustukaa ja sukeltakaa mukaan kokeneen harrastajan seurassa sikäli mikäli se on mahdollista.

Kuvassa: Yhdessä alkulämmittely ja venyttely. 

Nina opastaa oikeaa uintitekniikkaa ja kannustaa henkilökohtaisesti osallistujia.
Julkaistu

Graffitisähkökaappi

Samuli Simula
HARTOLA

  • Hartolan Nuorten työpajan järjestämässä avoimessa työpajassa nuoret maalasivat torin laidalla roskiskatoksen vieressä olevan sähkökaapin, kertoo työtoiminnan ohjaaja Erika Väkiparta.

Nuorten työpajan järjestämät avoimet työpajat on tarkoitettu 15-29 -vuotiaille nuorille. Iltapaja tavoittaa hyvin nuoria, kun he ovat illalla liikenteessä ja pajaan voi tulla suoraan ilman erillistä sopimusta. 

  • Tässä sähkökaapin maalausprojektissa oli mukana lukiolaisia. Kahdeksan nuorta oli mukana suunnitteluvaiheessa ja seitsemän osallistui maalaamiseen. Työpaja kustantaa maalit. Minä ohjaan projektia ja nuoret hoitavat itse kaiken ideoinnista viimeiseen pensselin vetoon, opastaa Erika.

Sähkökaapin maalaus oli nuorten mieleen ja heiltä oli tullut suoraa positiivista palautetta.

  • Kovasti kiitoksia tästä, oli todella mukava projekti!

Ensimmäinen ajatus sähkökaapin maalaamiseen on lähtöisin Kuningaskunnan ideatiimiltä. He ovat selvittäneet lupa-asiat jne. Asia otettiin myös heidän toimestaan puheeksi, kun Hartolan johtoryhmä oli torilla. Olisiko tämä vauhdittanut projektia?

  • Iso kiitos meiltä ja nuorilta Kuningaskunnan ideatiimille, viestii Erika.

Sähkökaapin virta katkaistiin maalaamisen ajaksi. Täytyy aina mennä turvallisuus edellä, vaikka maalattiin vain kaapin ulkopintoja. Janne Myntiltä saatiin ehdotus Sorikselle. Seuraavana projektina on maalata Soriksen luistelukatoksen vaneriset taustat.

  • Menemme huomenna tutustumaan seuraavaan kohteeseen. Lähdetään jo suunnittelemaan pitemmälle uutta projektia. Nuorilla ei ole valkoisen kankaan pelkoa, vaan he ryhtyvät maalaamaan ihanan suoraviivaisesti. Jotain paikkaan sopivaa, kivaa ja ilahduttavaa on luvassa. Edellisen projektin hauskuus on kiirinyt, ja nyt on ryhmään tullut lisää osallistujia. 
  • Iltapaja toimii viidestä kahdeksaan. Yleensä avoin pajapäivä toimii kerran viikossa sovittuna päivänä. Kaikki alle 29-vuotiaat, tervetuloa mukaan. Katsomoprojekti on mielenkiintoinen ja me otamme mielellämme vastaan uusia osallistujia. 

Muutakin  pajalla tapahtuu. On tehty käsin paperia ja betonitöitä. Syyslomaviikolla on ”Neulansilmäkamera -työpaja”. Runsaasti taidelähtöistä toimintaa. Tarkoitus on myös lähteä retkeilemään yhdessä. 

Sähkökaapin uusi ilme takuuvarmasti ilahduttaa ohikulkijaa.

Kuvassa: Uusi maalattu sähkökaappi istuu maisemaan.