Avainsana: harrastukset

Julkaistu

Sisu palkitsi urheilijoitaan

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Sisu palkitsi aktiivisia urheilijoita ja toimitsijoita viime torstaina jääkiekkokaukalolla. Seuran puolelta palkittiin vuoden 2023 urheilija ja vuoden joukkue, sekä julkistettiin Aarne ja Märta Koskelon säätiön stipendien saajat. Seura palkitsi kaksi aktiivista talkoolaista ja jaostot jakoivat vielä omia lajipalkintojaan.

Vuoden joukkueena palkittiin hyvin menestynyt ammuntajaoston pistoolijoukkue Ari Meinander, Antti Pesonen, Otto Suuronen, Antti Pahalahti ja Pasi Koivunen.

Vuoden urheilijaksi valittiin Anneli Mörä-Leino. Hän voitti mm. Suomen mestaruuden yksinsoudun keskimatkan N60-sarjassa Pirkan Soudussa viime kesänä. Mörä-Leino oli vastaanottamassa tunnustuspalkintoaan. Hän kertoi Tampereella heinäkuussa järjestetyssä kilpailussa vallinneesta sateesta ja kovasta tuulesta. Tämän vuoksi kilpailtava matka lyhennettiin noin puoleen. Soutaja oli otettu Sisun tekemästä valinnasta ja hän kertoi iloisen monisanaisesti harrastuksestaan. Mörä-Leino nauroi, kuinka menestyksestä innostuneena kotiin on nyt hommattu palkintokaappikin.

Muut palkitut: Koskeloiden säätiön stipendit saivat Katri Saavalainen hiihto, Hanna Toivonen hiihto ja Tuuli Salonen yleisurheilu.

Aktiivisina talkoolaisina palkittiin niin Hippo-kisoissa, Avanti Challengessa kuin Tour de Sysmä -tapahtumissa mukana olleet Juha Rantahakala ja Juha-Matti Honkanen.

Jaostot palkitsivat aktiivisia urheilijoita Urheilu-Valosen lahjakorteilla seuraavasti: Timi Nieminen lentopallo, Ninni Rimpioja pesäpallo (lisäksi pesäpallojaosto luovutti liikuntapaikkojen hoitaja Mikko Saloselle kiitosmitalin erinomaisesta kentän hoidosta), Reijo Leino soutu, Pirkko Rantahakala pyöräily (ketjuhuolto), Niklas Jokinen jalkapallo, Kalle Hiltunen jalkapallo, Onni Mannila yleisurheilu, Isla Siniranta yleisurheilu ja Aatu Saarinen yleisurheilu.

Tsempparipalkintoina jaettiin vielä uimalippuja uimahalliin seuraaville: Eetu Toivonen pesäpallo, Mea Nieminen yleisurheilu, Silja Iivonen yleisurheilu, Ella Nurminen hiihto, Elias Uusitalo hiihto, Minttu Saarinen yleisurheilu, Väinö Virman yleisurheilu, Taika Kettu yleisurheilu, Vanamo Sinisalo lasten liikunta ja Artem Telizhenko jääkiekko.

Kuvassa: Vuoden urheilijana palkittu Anneli Mörä-Leino.

Julkaistu

Sisun soutujaosto 10 vuotta

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Sisun soutujaosto on perustettu 25.8.2012 ja omalla veneellä soudettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2013. Veneen hankinnan mahdollistivat muutamat perustajajäsenet, sponsorit ja KKI-hanke sekä jaoston saamat avustukset. Jaosto juhli 10 toimintavuottaan ja vietti kauden päättäjäisiä lokakuussa.

Jaoston puheenjohtajana toimii Tarja Linna. Hän on ollut mukana keväästä 2013 alkaen, kun kartoitettiin mahdollisen naisjoukkueen kasaamista. Hänelle parasta soututoiminnassa ovat Suomen kesä, Päijänne, kivat soutukaverit, hauskat ja hikiset treenit, yhteishenki ja nauru.

-Ryppyotsaista ei touhu viikkoharjoitusten osalta ole. Nauru raikaa, jutut luistaa ja niin luistaa soutukin. Soudamme Majutvedellä niin leppoisia, lyhyempiä (n. 10 km) lenkkejä ja välillä otetaan kovia spurtteja. Jos keli on komea, soudetaan pidempiä lenkkejä esimerkiksi Päijätsalon ympäri. Harjoitukset kestävät yleensä 1-2 tuntia.

Soutajilla on joitakin vuosittaisia perinteitä ja muutakin harjoittelua ohjelmaan sisältyy.

-Juhannusaattoaamun kello kuuden soutu soudetaan aina kelistä riippumatta. Olemme vuosien mittaan osallistuneet kahvakuulatreeneihin ja ergoharjoitteluakin on porukalla tehty.

Päätavoitteena jaostolla on ollut viime vuosina Sulkavan suursoudut. Alussa mukana oli kirkkovenesoudussa miesten ja naisten joukkueet, mutta nykyään mukana on ollut joko naisten joukkue tai sekajoukkue. Viime kesänä sisulaiset soutivat sekajoukkueella toistaiseksi parhaan aikansa 5.06,24.

Sulkavan lisäksi Sisukkaat soutajat ovat käyneet kauhomassa vettä muun muassa Kulosaaressa ja Mommilanjärvellä, sekä tietysti Sysmän Suvisoudussa. Viime kesänä jaosto liittyi myös Suomen Melonta- ja Soutuliiton jäseneksi, mikä mahdollistaa osallistumisen SM-soutusarjoihin. Ensi kesäksi on normaalin ohjelman lisäksi suunniteltu soutamista Kuhmoisiin ja takaisin.

Jaostolla on nykyisin myös yksikkösoutajia, joista Anneli Mörä-Leino kilpaili jo viime kesänä parhaana saavutuksenaan yksinsoudun SM-kulta 30 km:llä (matkaa lyhennettiin säästä johtuen) sarjassa N60.

Lokakuun 10-vuotisjuhlassa jaosto muisti Annelia hienoista saavutuksista. Juhlassa muistettiin muitakin, myös viime vuonna edesmennyttä soutujaoston kantavaa voimaa ja perämiestä Juhani Leivoa.

-Ensikertalaisetkin ovat tervetulleita mukaan taas kesän tullessa, muistuttaa Tarja Linna.

Kuvassa: Sisukkaita soutajia harjoituslenkillä. Kuva Aino Nurminen.

Julkaistu

Piirin kuvernööri Sysmän Rotaryklubin vieraana

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän Rotaryklubilla on monien muiden paikkakunnan yhdistysten tavoin ongelmana jäsenten ikääntyminen. Rotarit ikääntyvät ja se näkyy tärkeiden viikkokokousten osanoton hiipumisena.

Viime keskiviikkona väkeä kuitenkin riitti, kun piirin kuvernööri Simo Hautala teki vuosivierailunsa Uotiin ja rotarit tulivat paikalle aviopuolisoiden kanssa.
Kuvernööri Hautalan kotiklubi on Vanajaveden klubi ja rotari hänestä tuli v. 2009. Siviilissä Hautalalla on takanaan 30 vuotta kestänyt upseerin ura ja nyt eläkeläisenä hän toimii Panssarimuseon johtajana.

Hautala kertasi muutamia lukuja rotareista. Järjestön perusti amerikkalainen Paul Harris vuonna 1911 ja nyt 200:ssa maassa on 35.000 klubia ja maailmassa on yhteensä n. 1,5 miljoonaa rotaria.Suomeen rotaryaate rantautui v. 1926. Sysmän Rotaryklubi perustettiin 30.11.1967.

Sysmän Rotaryklubista kuvernöörillä oli pelkkää hyvää sanottavanaan.

  • Teillä on aktiivinen klubi, joka otti ensimmäisenä jäseniksi myös naisia piirin alueella. Nuorisovaihdossa teillä on vankat perinteet ja koronan takia pieni tauko on taas loppumassa, koska kesävaihtoon on lähdössä nuoria. Teillä on sahtisaluunan muodossa erinomainen aktiviteetti nuorisovaihdon kustannusten kattamiseksi.

Vaikka Sysmän klubin kokonaisjäsenmäärä on hyvä, nuorten saaminen mukaan toimintaan on pienoinen ongelma. Yhtä ratkaisua ei siihen osannut antaa kuvernöörikään.

Rotarysäätiön toiminnan pitkäaikainen projekti poliota vastaan jatkuu ja yhtenä vahvana teemana tänä vuonna on konfliktien esto, rauhan saavuttaminen.

  • Ukraina taistelee koko läntisen maailman puolesta ja sitä taistelua meidän täytyy tukea, tähdensi piirikuvernööri.

Hautala painotti, että klubi on rotaryn perusyksikkö ja tapaamisissa on samanhenkisen rotarien hyvä olla.

  • Viikkokokoukset lisäävät turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kuvernöörin virkakauden omat teemat ovat koulutus ja viestintä.

Kuvassa: Rotarypiirin 1390 kuvernööri Simo Hautala (vas.) ja apulaiskuvernööri Jorma Laine vierailivat Sysmän klubissa, Isäntinä toimivat presidentti Esa Oikarainen (oik.) ja sihteeri Juhani Kuisma.

Julkaistu

Syksyn hirvijahti alkoi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Hirvi on tällä alueella tärkein riistaeläin niin lihantuoton kuin jahtiporukoiden sosiaalisen toiminankin kannalta. Kylän yhteiset hirvipeijaiset syksyisin ovat maanvuokraajien ja kyläläisten tärkein yhteinen tapahtuma.

Hirvestä metsästäjät saavatkin paljon aineellista hyvää, sillä täysikasvuinen uros painaa reilusti päälle neljänsadan kilon ja elopainosta karkeasti arvioituna noin puolet on lihaa. Siihen määrään saa kaataa aika monta jänistä, pyistä puhumattakaan.

Useimmat hirviseurueet aloittivat metsästyskauden viime viikonvaihteessa. Sysmän Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Kari Niittymäen mukaan hirvenmetsästys alkoi Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa jo melkein kaksi viikkoa sitten. Meidän seudulla ja muualla Suomessa metsästys alkoi lokakuun toisena lauantaina, siis viime viikonvaihteessa.

Melkoinen määrä hirvimiehiä (ja naisia) syöksyi Sysmän metsiin, sillä paikkakunnalla on kaikkiaan 18 hirviseuruetta, joista kertyy jahtiin parisataa metsästäjää.

Sysmään on myönnetty 136 kaatolupaa ja tuolla lupamäärällä voisi kaataa kaikkiaan 180 hirveä, jos vasoja ja isoja hirviä kaadetaan sama määrä.

  • Kaatoluvista on nyt jaettu 109 ja jakamatta on 27 ns. pankkilupaa. Pankkiluvat jaetaan marraskuun puolivälissä ja niiden avulla estetään hirvitihentyminen eri puolille Sysmää. Tavoittelemme näin hirvikannan tasaisuutta koko pitäjän alueella. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa asettamamme tavoite 2,8 hirveä/1000 ha metsästyskauden jälkeen on toteutunut varsin hyvin, kertoo Kari Niittymäki.

Karin omaan hirviporukkaan Etelä-Sysmän Erään kuuluu 10 miestä ja yksi nainen ja kaatolupia on seuralle myönnetty kaksi aikuista hirveä ja kaksi vasaa.

Metsästyskausi alkoi 10.8. kyyhkysjahdilla ja sorsastuksella 20.8. mikä jatkuu vuoden loppuun saakka. Metsäkanalintujen jahti alkoi 10.9 ja päättyy 10.11. Jänisjahtia voi harrastaa puoli vuotta 1.9. alkaen.

  • Näin syksyllä monet metsästäjät tekevät arvokasta riistanhoitotyötä pienpetoja hävittämällä. Saaliina on useimmiten supikoira. Isommista pedoista alueellamme esiintyy ilves, jonka kaatoon saimme Sysmään yhden luvan.

Kari Niittymäen mukaan karhukanta on lisääntynyt huomattavasti. Riistakameroissa karhu on esiintynyt Sysmän joka puolella ja näköhavaintojakin on runsaasti. Ensi vuonna riistanhoitoyhdistyksellä on tarkoitus hakea yksi karhun kaatolupa yhdessä naapuriyhdistysten kanssa.

Kuvassa: Yrjö Hopeasaaren hirviporukka jahtiin lähdössä. Kuva Lähilehden arkistosta viime syksyltä.

Julkaistu

Pintapyynnin uranuurtaja Hartolassa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Veikko Viitaniemen pihapiirissä vastaantulokomiteaa johtaa Urkki, komea pystykorva. Sen vanavedessä pyyhältää neljä pentua, joiden emo Raiku loikoilee matkan päässä. Hanhet taapertavat pihamaalla kaikessa rauhassa. Talon isännän kanssa on tarkoitus keskustella pintapyynnistä, joka on Raikun lempilaji.

Koirakatras teettää töitä.

– 3-4 kertaa päivässä keitän niille neljän litran kattilallisen ruokaa. Ne syövät paljon, mutta on niitä kiva seurata. Päivän ne ovat pihassa vapaana, mutta kun ne huomaavat, että menen sisälle, koko kakaralauma pölähtää sinne perässäni!

Viitaniemi kertoo pintapyynnistä, josta on jahtimuotona puhuttu muutaman vuoden ajan.

– Kun päästän Raikun illan hämyssä pellonreunassa irti, se kiertää koko peltoaukean. Jos siellä on supeja tai mäyriä, se ottaa vainun, lähtee seuraamaan jälkeä, pysäyttää ja alkaa haukkua.

Raiku etsii nimenomaan pienpetoja. Supi, mäyrä, minkki, kettu ja näätä saavat sen valpastumaan. Miten vahingollinen mäyrä on?

– Se on supin veroinen tuholainen. Olen kolmen vuoden aikana ampunut niitä tästä ympäristöstä toistasataa. Supeja ammun vuosittain 60-70.

– Mäyrällä on huono näkö, mutta hyvä kuulo ja hajuaisti. Jos niitä on metsässä, ne löytävät jokaisen metsäkanalinnun pesän, koska linnut hautovat kolmisen viikkoa.

Moni sanoo Viitaniemelle, että mäyriä on vähän. Mutta harva näkee pienpetoja, koska ne liikkuvat pääasiassa öisin. Paras jahtipäivä on sunnuntai.

– Ne mäyrät ja supit, jotka ovat vähän tottuneet ihmisiin, saattavat tulla sunnuntaina hiljentyneiden mökkien pihoihin jo iltapäivällä tarkistamaan, löytyisikö kompostista tai muualta ruokaa.

Viitaniemi tuumii, että pintapyynti olisi nuorille hyvä metsästysmuoto, koska sitä voi harrastaa vuoden ympäri.

– Supi ja minkki ovat vieraspetoja, niillä ei ole rauhoitusaikaa, muiden metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3.

Loukkupyyntiä Viitaniemi pitää melko tehottomana pintapyyntiin verrattuna.

– Loukulla saa muutaman supin vuodessa, mutta Raikun haukusta olen 3,5 vuoden aikana ampunut lähes 300 pienpetoa. Niitä on nyt tässä 5 kilometrin säteellä hyvin vähän.

Mikä merkitys pienpetojen pyynnillä on luonnolle?

– Metsästysseuran miehet tekevät riistakolmiolaskentaa. He sanovat että tässä ympäristössä on hyvin metsäkanalintuja. Kun alan syksyisin kulkea metsässä, siellä on paljon pyy-, teeri- ja metsopoikueita. Myös rusakko- ja jäniskanta kasvaa.

Kuvassa: Neljää yhdeksän viikon ikäisiä veitikkaa on vaikeaa saada kuvaan yhtä aikaa. Yksi pennuista jää Viitaniemelle, mutta kolme riistaveristä pintapyytäjän pentua on vielä kotia vailla. Metsästäjä-lehdessä (5/2023) on kerrottu pentueesta sivulla 23.