Avainsana: harrastukset

Julkaistu

Retkelle – koska metsä ei kysy salasanaa

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Retkitubettaja Jani Mäcklin vei kameransa Kammiovuorelle.

Laukaalainen retkeilijä Jani Mäcklin kuvailee itseään keski-ikäiseksi luonnossa viihtyjäksi. Lapset ovat jo maailmalla, ja aikaa on vapautunut harrastuksille. Retkeilyn lisäksi niihin kuuluu maastopyöräily ja salibandyn erotuomaritoiminta. Käytännön huomio synnytti lopulta myös YouTube -kanavan.

  • Retkiä suunnitellessani huomasin, että laavupaikoista löytyy verkosta vain niukasti tietoa. Usein tarjolla on vain nimi ja sijainti, ei kuvia eikä tietoa fasiliteeteista. Halusin tehdä videoita, jotka oikeasti auttavat ihmisiä päättämään, minne lähteä, kertoo Mäcklin.

Näin syntyi YouTube-sarja Laavuralli, jonka tarkoitus on madaltaa kynnystä lähteä luontoon. Mäcklin kertoo valitsevansa kuvattavat kohteet tuttujen paikkojen ja uusien löytöjen yhdistelmästä. Kammiovuori näyttäytyi uutena ja kiinnostavana, ja lisäksi Sysmän kunta saa häneltä erikoismaininnan hyvästä tiedottamisesta.

  • Kammiovuorella on upea näköala, hieno luonto ja hyvä laavupaikka. Laavu on tärkeä, sillä se on monelle retken tukikohta – joko yöpymiseen tai eväiden syöntiin.
    Kammiovuori osoittautui rauhalliseksi ja hyvin opastetuksi retkikohteeksi.
  • Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on Etelä-Suomen toiseksi korkein kohta. Maasto on keskivaikeaa, vaikka polut ovat hyviä, Mäcklin täsmentää.
    Varustautuminen on hänen mukaansa loppuvuoden retkillä kaiken perusta.
  • Hyvät kengät, säänmukainen vaatetus, otsalamppu, eväät ja ladattu puhelin ovat välttämättömiä. Syksyllä kivet, juurakot ja lehdet ovat erityisen liukkaita – Kammiovuorella näitä riitti.
    Ovatko olosuhteet päässeet joskus yllättämään retkeilijän kokemuksesta huolimatta?
  • Suunnittelu on pitänyt yllätykset vähissä, mutta eräs tapaus naurattaa yhä. Arpaisen retkeilyreitillä saunan kutsu voitti leirin pystytyksen. Saunoessa alkoi kaatosade, joten riippumattoleiriä piti lopulta pystyttää vetisisissä tunnelmissa, ja saunan hyöty jäi vähäiseksi. Opin, että leiri kannattaa pystyttää heti kohteeseen saavuttaessa. 

Mäcklin muistuttaa lopuksi, että suomalainen luonto on eri puolilla maata yllättävän erilaista: toisaalla järviä riittää, toisaalla taas kaivataan mäkiä ja korkeuseroja. Hänestä juuri nämä vaihtelut tekevät retkeilystä kiehtovaa – ja selittävät, miksi Kammiovuoren kaltaiset korkeat maastonkohdat vetävät ihmisiä puoleensa yhä uudelleen.

Kuvassa: Retki Kammiovuorelle kannatti Laukaasta asti. Mäcklin huomauttaa, että monen kunnan informaatio retki- ja laavukohteista on puutteellista. Sysmän kunnan viestintä erottui edukseen ja lopulta retki oli kaikin puolin onnistunut. Kuva Jani Mäcklin.

Julkaistu

Norpat vedessä

Samuli Simula
HARTOLA

Nina Kettunen perusti oman Pinnalla -yrityksen 1994. Hän järjestää uimakouluja kaiken ikäisille aina vauvasta vaariin. Hän jakaa kurssilaisille myös yksilöllistä ohjausta.

  • Laskin tuossa juuri, että olen keskimäärin kolmekymmentä tuntia vedessä ohjaamassa erilaisia ryhmiä. Tällä hetkellä kysyntä kursseille on todella kova sillä viime kesän dramaattiset hukkumistapaukset on selkeästi lisänneet kysyntää eri kursseille, avaa Nina kurssista.

Kaikki kurssilaiset esittäytyvät. Tällä keinolla Nina kartoittaa kurssilaisten yleisen tason ja talviuintikokemukset. Mukana ovat myös Tainionvirran Norppien perustajajäsenet Päivi ja Hiltsu. Alkuun jäseniä olivat he kaksi, mutta nykyään Norppien talviuinti Jokirannassa on osa Hartolan Ladun toimintaa ja jäseniä kannatusjäsenineen kuutisenkymmentä.

  • Maksaako kunta avustusta toiminnalle? Tämä on kuitenkin terveyttä ja hyvinvointia edistävä harrastus, kysyy Nina.
  • Ei maksa mitään. Siinä olis jollekin valtuutetulle tehtävää, että tuo ranta edes trimmattaisiin, vastaa Hiltsu.
  • Olosuhteet on kyllä hyvät ja viihtyisät. Kivat sisätilat, missä voitte vaihtaa vaatteita, jatkaa Nina.
  • Avantouinti tekee hyvää mm. verenkierrolle, ääreisverenkierrolle ja kivun sietokyky kasvaa. Kuuntele kehoasi, miten se reagoi. Kylmä vesi aiheuttaa kylmäshokin. Siinä tilassa ihminen hyperventiloi, hengitys katkeilee, pulssi ja verenpaine nousee. Kaksi tärkeää asiaa ovat kylmän sieto ja liikkuminen. Uintitekniikka on tärkeä. Harjoittele kylmässä vedessä oloa. Opettele rauhoittumaan ja hengittämään syvään, opastaa Nina.

Suurin ongelma on, että uidessa niska jäykistyy ja kaula on korkealla vedestä.

  • Hyvään uintitekniikkaan kuuluu, että kasvot menee veden alle. Silloin liu’un aikana on koko vartalo virtaviivaisesti pinnan tuntumassa. Sisäänhengitys tapahtuu suulla ja uloshengitys nenän kautta veteen. Jos pää nousee korkealle vedestä, niska jäykistyy, vartalo kaartuu ja jalat painuvat veden alle ja silloin alat kyntämään vettä, opastaa Nina.

Tärkeää on lämmitellä vartalo kunnolla ennen veteen menoa ja venytellä. Voit käyttää pipoa, hanskoja ja tossuja. Älä koskaan mene uimaan yksin. Suomen ladun sivuilta löytyy vinkkejä ja ohjeita talviuinnista. Tutustukaa ja sukeltakaa mukaan kokeneen harrastajan seurassa sikäli mikäli se on mahdollista.

Kuvassa: Yhdessä alkulämmittely ja venyttely. 

Nina opastaa oikeaa uintitekniikkaa ja kannustaa henkilökohtaisesti osallistujia.
Julkaistu

Graffitisähkökaappi

Samuli Simula
HARTOLA

  • Hartolan Nuorten työpajan järjestämässä avoimessa työpajassa nuoret maalasivat torin laidalla roskiskatoksen vieressä olevan sähkökaapin, kertoo työtoiminnan ohjaaja Erika Väkiparta.

Nuorten työpajan järjestämät avoimet työpajat on tarkoitettu 15-29 -vuotiaille nuorille. Iltapaja tavoittaa hyvin nuoria, kun he ovat illalla liikenteessä ja pajaan voi tulla suoraan ilman erillistä sopimusta. 

  • Tässä sähkökaapin maalausprojektissa oli mukana lukiolaisia. Kahdeksan nuorta oli mukana suunnitteluvaiheessa ja seitsemän osallistui maalaamiseen. Työpaja kustantaa maalit. Minä ohjaan projektia ja nuoret hoitavat itse kaiken ideoinnista viimeiseen pensselin vetoon, opastaa Erika.

Sähkökaapin maalaus oli nuorten mieleen ja heiltä oli tullut suoraa positiivista palautetta.

  • Kovasti kiitoksia tästä, oli todella mukava projekti!

Ensimmäinen ajatus sähkökaapin maalaamiseen on lähtöisin Kuningaskunnan ideatiimiltä. He ovat selvittäneet lupa-asiat jne. Asia otettiin myös heidän toimestaan puheeksi, kun Hartolan johtoryhmä oli torilla. Olisiko tämä vauhdittanut projektia?

  • Iso kiitos meiltä ja nuorilta Kuningaskunnan ideatiimille, viestii Erika.

Sähkökaapin virta katkaistiin maalaamisen ajaksi. Täytyy aina mennä turvallisuus edellä, vaikka maalattiin vain kaapin ulkopintoja. Janne Myntiltä saatiin ehdotus Sorikselle. Seuraavana projektina on maalata Soriksen luistelukatoksen vaneriset taustat.

  • Menemme huomenna tutustumaan seuraavaan kohteeseen. Lähdetään jo suunnittelemaan pitemmälle uutta projektia. Nuorilla ei ole valkoisen kankaan pelkoa, vaan he ryhtyvät maalaamaan ihanan suoraviivaisesti. Jotain paikkaan sopivaa, kivaa ja ilahduttavaa on luvassa. Edellisen projektin hauskuus on kiirinyt, ja nyt on ryhmään tullut lisää osallistujia. 
  • Iltapaja toimii viidestä kahdeksaan. Yleensä avoin pajapäivä toimii kerran viikossa sovittuna päivänä. Kaikki alle 29-vuotiaat, tervetuloa mukaan. Katsomoprojekti on mielenkiintoinen ja me otamme mielellämme vastaan uusia osallistujia. 

Muutakin  pajalla tapahtuu. On tehty käsin paperia ja betonitöitä. Syyslomaviikolla on ”Neulansilmäkamera -työpaja”. Runsaasti taidelähtöistä toimintaa. Tarkoitus on myös lähteä retkeilemään yhdessä. 

Sähkökaapin uusi ilme takuuvarmasti ilahduttaa ohikulkijaa.

Kuvassa: Uusi maalattu sähkökaappi istuu maisemaan.

Julkaistu

Kevätnäytös kukoisti

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän voimistelijoiden kevätnäytös toi Päijänne Areenan täyteen. Näytöksen teemana oli ”Tarinoita metsäpoluilta”.

Seuran pj. Anne Sireni piti avajaipuheen.

  • Urheiluseuroissa on hyvää kantavaa voimaa. Seurat mahdollistavat säännöllisen liikkumisen ja samalla edistävät sekä fyysistä, että henkistä hyvinvointia, ehkäisevät sairauksia, parantavat mielialaa ja vähentävät stressiä. Urheiluseuratoiminta tuo ihmiset yhteen, luo ystävyyssuhteita, vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja mahdollistaa uusia kokemuksia. Seuratoiminta ehkäisee syrjäytymistä. Seuroilla on kulttuurinen ja kansallinen merkitys. Seuroilla on myös kasvatus- ja kehitystehtävä. Urheiluseurat opettavat tärkeitä asioita, mm. yhteistyötä, kurinalaisuutta ja vastuunkantoa. Vapaaehtoisten voima asuu seuroissa. Suurin osa toiminnasta pyörii vapaaehtoisten voimin. Meidän jäsenmäärämme on selkeässä kasvussa koronavuosien jälkeen. Seuramme ohjaajat ovat valtavan ammattitaitoisia, eteenpäin katseensa suuntaavia ja aktiivisia. Seuran hallituksessa on valtavasti suorittavaa positiivista naisenergiaa. Jokainen jäsen tuottaa aktiivisesti merkityksellisiä ideoita. Olen saanut onnellisesti seurata ryhmässä tämän näytöksen pystyyn nousemista.

Anne kiittää yleisöä ja kaikkia yhteistyössä mukana olevia henkilöitä ja tahoja toivottaen nautinnollista näytöstä.

Esitykset herättää yleisön tunteet. Näytöksen nuorimmat esiintyjät, tenavajumpan ”Mörrimöykyt” ja perheliikunnan ”Röllien voimisteluhetki” sulattavat sympaattisella esityksellään katsojien sydämet. Mukana näytöksessä oli kahdeksan SyVo:n ryhmää ja loistavat, persoonalliset ja erilaiset esitykset.

Mainittakoon yksi seuran palkituista. Iina Jokinen saa seuran hopeisen ohjaajalautasen arvokkaasta ohjaustyöstään. Iina on ollut aktiivisesti mukana seuran toiminnassa nuoresta tytöstä saakka.

  • Meillä on monipuolista tarjontaa harrasteryhmistä aina kilpatasolle saakka. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Helpolla pääsee mukaan ryhmään kokeilemaan. Opastusta löytyy tanssista ja muustakin liikunnasta. Harjoituksia on kerran viikossa, tervetuloa! Minun ohjaamani ryhmä SSD Lupine ja esitys ”Kyllä minä niin mieleni pahoitin” sai kunniamaininnan alueellisissa kilpailuissa, kertoo aktiivi ja ohjaaja Anni Taskinen.

Näytös vei mukanaan ja sai katsojat hyvälle tuulelle.

Kuvassa: Palkittu ryhmä SSD Lupine 13-15 v tyttöjen tanssisarjassa. Kokonainen ehjä teos, positiivinen ote, huumoria unohtamatta.

Julkaistu

Liikunnan iloa, kädentaitoja, puutarhaunelmia

Helena Mäkinen
HARTOLA



Itä-Hämeen Opistolla 12.-13.4. järjestetyn kansalaisopiston kevätnäyttelyn tapahtumapaikkana oli tällä kertaa Opiston liikuntasali. Anni-Sirkku Askola-Piispasen lavis-tuntien tuloksena nähtiin kansainvälisen senioritanssin rytmikkäitä ja taitoa vaativia pyörähtelyjä mm. Pojovalsen, Punainen Unikko, Tango ja EViva Espanja. Välillä tanssijat hakivat stetsonit päähänsä ja nähtiin rivitanssia ja viimeiseen Maria Merenque-tanssiin pyydettiin yleisö mukaan.

Seinillä oli silmän ilona taidetta, jota oli maalattu Marjo Akkasen Luovuus liikkeelle –taidepajassa ja Piirustus- ja maalausryhmässä.

Nyplättyjä pitsejä ja pellavaliinoja oli syntynyt Outi Junnilan opastuksella Sysmässä, ompelutöitä oli Hartolasta ja Pertunmaalta Katri Loposen käsityöryhmistä.

Kukkakerhon kasvattamia taimia, herneenversoja, samettiruusuja ja pääsiäisasetelmia oli ihailtavina monien upeiden valokuvien ohella erillisessä puutarhamajassa.

Posliininmaalausta esitteli Tiina Saarinen. Hän maalasi mukiin sormikukkia ja kertoi, että Sysmän ryhmässä olisi tilaa maalareille. Nykyisin posliininmaalauksessa käytettävät öljyt ovat ihan tuoksuttomia, toisin kuin takavuosina. Materiaalit ovat vesiliukoisia, eli tuhrut voi pyyhkäistä pois ja aloittaa alusta. Työskentely on muuttunut helpommaksi. Värit saadaan poltossa pysyviksi.

Esillä oli myös värikkäitä villapuseroita ja taidokkaita ikoneita. Ja mitähän kaikkea jäi huomaamatta?

Kuvassa: Arvo Eskolan (97 v.) tuohi- ja visatöistä pieni näyte Outi Junnilan pellavaliinojen päällä.

Inga Huillan ilmeikäs teos.
Kukkapiirin taimet voi kohta istuttaa puutarhaan.