Kategoria: UUTISET

Mainio Yhteen Hiileen -hanke piti toisen päättäjäistilaisuutensa Sysmässä viimeviikkoisen Hartolan lisäksi. Tilaisuuden saarnamies oli sama; näyttelijä-ohjaaja Kari Väänänen julisti tulisesti maaseudun ylivoimaisuutta asuinpaikkana omiin kokemuksiinsa pohjaten. Väänäsen saarnan punaisena lankana kulki koko ajan yhdessä tekeminen, me-henki.

–Maaseudun elävänä säilymisen tärkein asia on tiivis me-henki, kiteytti Väänänen.

Puhuja otti esimerkikseen oman paikkauntansa Kemijärven. Vaikeuksien kautta paikkakunnalta häilyivät pois poliittiset raja-aidat ja kaiken tekemisen pohjana oli vahva yhteishenki. Suosittu televisiosarja ”Taivaan tulet” toimi mainiona punaisena lankana ja voimat yhdistettiin ongelmien voittamiseksi.

–Koukkuselät suoristuivat, arvokkuus ja hyvä elämisen laatu palautuivat paikkakunnalle. Kuljettiin taas rinta rottingilla, maalaili saarnamies Väänänen.

Väänänen näytti hyvin tietävän Sysmän vahvuudet ja heikkoudet, olihan hän käväissyt jututtamassa paikkakuntalaisia matkahuollon baarissa!  Hän kehui Sysmän vahvuudet kulttuurielämän saralla, mutta antoi samalla hienovaraisia vihjeitä demokraattisen päätöksenteon laajentamiseksi. Hän valoi tulevaisuuden uskoa kauniin maaseudun kehittymiseen ja kehotti sysmäläisiä huolehtimaan entistä paremmin syntyvyyslukujen kasvamisesta.

Päijänne-Leaderin hankeneuvoja Anu Taipaleen mukaan maaseutu ei autioidu, mutta asuminen siellä ohenee. Päijänne-Leader on hyvä rahoituskanava maaseudun hankkeiden tukemiseen ja keskittyy jatkossa tukemaan matkailua, yhteisöllisyyttä ja juuri maaseutuasumisen hankkeita. Täsmäkohteina ovat yrittäjyys, paikallisuus, nuoret ja kansanvälisyys.

Vuoden 2014 valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi valitun Vuolenkosken edustajat Ville Pisto ja Johanna Salonen antoivat erinomaisia vinkkejä vilkkaan kylätoiminnan perusteiksi.

Yhteen Hiileen -hankkeen veturit Sari-Anna Vilander ja Mia Kärkkäinen olivat koostaneet erinomaisen kuvakollaasin vuoden lopulla päättyvän projektin historiikiksi. Toiminnan kokonaisuus hahmottui pitkiä luettelomaisia listoja selkeämmäksi kuvin esitettynä.

Sysmä Seuran puheenjohtaja Bror Ahlgrenin mielestä historiallinen näkökulma on otettava huomioon tulevaisuutta kehitettäessä ja antoi näin sanoillaan esimakua tilaisuuden lopuksi esitettyyn filmiin ”Aikamatka Sysmän historiaan”.  Kun Hannu Virolainen esitti vielä Telle Talvitievan kirjoittaman jutelman ”Koussun puujalasta” (näkyy myös filmissä), päästiin aloittamaan odotettu filmin ensi-ilta.

Aikamatka kuvaa erinomaisesti lyhyen kaavan mukaan Sysmää ammoisesta jääkaudesta lähtien liki nykypäivään. Janne Vanhasen lyhytelokuva on mainio paikkakunnan historian tallenne ja erinomaisen tärkeä lisä kuntainformaation materiaaleihin. Vanhasen työn jälki on kauttaaltaan hyvätasoista, kertoja Birgitta Stjernvallin selostus tasapainoista ja virheetöntä ja tuttujen kasvojen roolisuoritukset tuovat kokonaisuuden lähelle katsojaa. Toivottavasti mahdollisimman moni sysmäläinen pääsee näkemään tämän dokumentin. Yhteen Hiileen -hankkeelle on annettava erikoiskiitokset  videon tuottamisesta. KP

Hartolan Yrittäjät puhuivat asiaa, palkitsivat ansioituneita kollegojaan ja pitivät hauskaa ravintola Kardemummassa lauantai-iltana. Samalla palkittiin myös vuoden yrittäjä Hartola-Sysmä Sairaankuljetus, joka lupasi jatkaa taisteluaan yksityisen ensihoidon puolesta. Iloiseen illanvietoon kokoontui viitisenkymmentä vierasta.

Yrittäjäjuhlan avasi puheenjohtaja Osmo Haikka ja toivotti samalla tervetulleeksi Outi Hongiston, Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtajan, joka kertoi yrittäjien vuoden teemasta Vain kilpailu jalostaa. Hän totesi jämäkkään tyyliinsä, että aihe on nyt ja tulevaisuudessa sote-uudistuksen myötä entistä ajankohtaisempi ja että kuntien palvelutuotantoon on saatava mukaan myös yksityiset.

-Ydinkysymys on, miten palvelut tuotetaan. Julkiselle sektorille on saatava lisää yrittäjyyttä, Hongisto sanoi ja kertoi törmänneensä jopa yrittäjiä loukkaaviin ja järjettömiin kannanottoihin esimerkiksi Asiakkalan vanhustenhuollon kilpailuttamiskeskusteluissa.

Kunnanjohtaja Merja Olenius jatkoi keskustelua yrittäjäkoulutuksella ja muistutti, miten suuren suosion muun muassa Verkostosta Voimaa -hankkeen antama koulutus on saanut. Hän lainasi myös Yhteen Hiileen -päätöstilaisuuden esiintyjää Kari Väänästä, jonka mukaan kemijärveläisten taistelusta olemassaolostaan voi oppia ainakin sen, että ensin pitää uskoa itseensä ja sitten tarttua tilaisuuteen.

Olenius heitti myös ilmaan kysymyksen, onko nelostien hyödyntämisessä Hartolalle vielä tehtävissä jotakin uutta ja muistutti Hartolan ja Sysmän elinkeinotoimiyhteistyön tuovan uutta potkua kunnille. Oleniuksen huolenaiheena oli syystä Hartola-Sysmä Sairaankuljetuksen tulevaisuus ja hän toivottikin yhtiölle taistelutahtoa.

Sitä yhtiön yrittäjät Tuomo ja Jukka Elfvengren sekä Juhani Korhonen lupasivat riittävän, kun he saivat Hartolan vuoden yrittäjä -viittansa ja muut asiaankuuluvat palkinnot. Puhemiehenä toiminut Jukka totesi, että yhtiöstä on kehittynyt yli 30 vuoden aikana korkeatasoinen ja koulutettu ensihoitaja huipputyöntekijöineen.

-Vähitellen muissakin Päijät-Hämeen kunnissa on huomattu, että yksityistä ensihoitoa tarvitaan. Yhtiömme, Hartolan ja Sysmän sekä paikallisten ja kesäasukkaiden työ kantaa nyt hedelmää, Jukka totesi ja lisäsi, että yhtiön perusta luotiin, kun vuonna 31. tammikuuta 1979 Tuomon ja Jukan vanhemmat Pentti ja Anja Elfvengren ostivat Janne Lehtiseltä ambulanssin varusteineen ja laajensivat näin taksiyrittämisen sairaankuljetuksen puolelle.

Yritys toimi nimellä Henkilökuljetus Elfvengren Ky. Taustalla on siis yli 50-vuotinen yrittäjäura, joka on periytynyt lapsiin. Myöhemmin yhtiö laajeni yritysostoin Sysmään. Paikalla juhlissa oli myös edelleen yrittäjänä toimiva Pentti-isä, joka kantoi rinnassaan 50-vuotisen yrittäjyyden ristiä. Sitä ei kovin monella ole.

Illallisen, palkitsemisen ja yrittäjäristien jaon jälkeen juhlat jatkuivat joulupukin vierailulla, lahjojen jaolla ja iloisella tanssilla. TK

Ajoneuvojen katsastus on Suomessa tarkoin lain, asetusten sekä EU:n direktiivien säätelemää toimintaa, jossa tarkastetaan muun muassa ajoneuvon kunto ja valmiu-det turvalliseen liikenteeseen. Kun katsastustoiminta vapautettiin yksityisten toimijoiden tehtäväksi 1990-luvulla, ”konttorilla” käynnin pelottava maine jäi historiaan.

Asiakkaalla on valinnanvaraa useiden katsastustoimipaikkojen välillä, mikä on osaltaan parantanut asiakaspalvelua ja aiheuttanut rajuakin hintakilpailua. Kuluvan vuoden heinäkuussa tuli voimaan lakiuudistus, jonka jälkeen myös autokorjaamot voivat saada katsastusoikeudet. Toisaalta liikenteen turvallisuusvirasto Trafi haluaa nostaa katsastustoiminnan laatua valtakunnallisesti ja toimipaikat joutuvat jatkossa täyttämään yhä kiristyvät vaatimukset.

Huhtikuun alussa toimintansa aloitti Joutsan Katsastus yrittäjä Pasi Lahikaisen johdolla entisessä Joutsan meijerin kiinteistössä.

-Olen ollut katsastajana töissä täällä Joutsassa edellisen yrittäjän aikaan, joten tämä tuntui luontevalta, kertoo Lahikainen. Hänellä on autotekniikan ja elektroniikan insinöörin koulutus ja hän pyörittää jo entuudestaan Kangasniemen Katsastuksen toimintaa. Joutsan hallissa on hyvät tilat myös raskaan kaluston katsastustoimintaan ja useampikin ajoneuvo mahtuu työn alle yhtä aikaa. Yrittäjällä on parhaillaan perehdytyksessä kaksi työntekijää. Ajatuksena on se, että jatkossa Kangasniemellä mennään yhden katsastajan voimin ja Joutsassa voisi toimia kaksi henkilöä.

Joutsan katsastus tarjoaa niin henkilö-, paketti- kuin raskaan kaluston katsastukset, erikoiskatsastukset sekä hoitaa ajoneuvojen rekisteröinti- ja vakuutusasiat. Yrittäjä kertoo, että tulevaisuudessa vakuutusyhtiöiden rooli autojen rekisteröinneissä kasvaa, joten katsastajat tulevat keskittymään ydinosaamiseensa ajoneuvojen tarkastuksiin hoitaen samalla niihin liittyvät paperityöt.

Kysyttäessä hintakilpailun merkityksestä alueella Lahikainen ei vaikuta huolestuneelta.

-Toki hintoja vertaillaan, mutta jokainen ymmärtää, etteivät alle kahdenkympin katsastushinnat ole kestävää liiketoimintaa. Tarjouksia voi tietysti olla, mutta jatkuvasti niin ei voi toimia. Katsastuksen hinta ei muutenkaan ole kovin oleellinen osa autoilun vuotuisia kustannuksia.

Pasi tarkastelee pukille nostetun henkilöauton alustaa taskulamppu apunaan ja kertoo samalla, mistä viat tavallisesti löytyvät.

-Yleisimmät syyt auton hylkäykseen katsastuksessa ovat erilaiset nivelviat ja jarruviat. Niillä on osuutensa jopa puoleen kaikista hylkäyksistä, kertoo Pasi. Esimerkiksi päästöjen vuoksi uusintakatsastukseen päätyy vain pari prosenttia autoista. Katsastusmies kehottaa näin syksyllä kiinnittämään huomiota erityisesti auton valoihin ja renkaisiin. Valoissa tärkeää on paitsi valoteho, myös niiden oikea suuntaus niin oman kuin vastaantulijan näkemisen takia. Talvirenkaissa pitäisi huomioida kulutuspinnan ja nastojen kunnon lisäksi myös rengaskerran ikä.

-Äsken katsastetussa autossa oli seitsemän vuotta vanhat talvirenkaat, joissa ei sinänsä ollut ulkoista vikaa, mutta kumin jousto-ominaisuudet alkavat jo olla kyseenalaiset. Itse ajan kolmen rengaskerran taktiikalla eli käytän näin syksyllä vanhempia talvirenkaita ja vaihdan ne uudempiin, kun tulee kunnon talvikelit, kertoo päivittäin satakunta kilometriä ajava yrittäjä. RP

Vanhempaintoimikunta lahjoitti 15 ja koulu viisi taulutietokonetta eli tablettia Hartolan yhtenäiskoululle viime perjantaina. 20 tablettia tulevat opetuksen tueksi ja oppimis- ja tiedonhankintavälineiksi koulun kaikkien oppilaiden käyttöön. Jatka lukemista ”Taulutietokoneet koululle”

Kun Sysmän Itte-viikko kokosi ohjelmaa neljä vuotta sitten, ilmoittivat ravioskorpelaiset laittavansa lounaspöydän kaikelle kansalle  sadonkorjuukauden päättymisen merkeissä. Ruokailijoita ilmestyi paikalle niin runsaasti, että perinnettä päätettiin jatkaa. Viime viikonvaihteen järjestyksessään neljäs kekrilounas keräsi koulun täyteen jo etukäteen lipun lunastaneista herkkusuista. Paikalla emäntänä häärinyt Ulla-Maija Luodemaa oli syystäkin tyytyväinen. Jatka lukemista ”Ravioskorven kekrilounas”