Emma Toiskallio
SYSMÄ
Kesällä asiakkaita riittää, talvella ovi käy harvemmin. Paikallisille yrittäjille hiljainen kausi tarkoittaa käytännön ratkaisuja.
Hankkijan myymäläpäällikkö Timo Rantanen on nähnyt 42 työvuotensa aikana, miten vuodenajat näkyvät kaupan arjessa. Talvella asiakkaita käy pienessä myymälässä selvästi kesää vähemmän.
– Asiakasmääriä seurataan ja analysoidaan tarkasti monella tasolla. Kahden työntekijän tarve ei silti katoa, vaikka asiakasmäärä putoaa.
Talvella vapaa-ajan asukkaat ovat poissa, rakentaminen vähenee ja puutarhanhoito jää tauolle. Rehut sekä linnun- ja koiranruoka tekevät kauppansa edelleen. Keväällä ovet voidaan avata jopa sunnuntaisin, kun asiakkaita taas riittää. Rantasen mukaan työvuorojen järjestäminen helpottuu, kun hiljaisempina aikoina ei yritetä turhaan ylläpitää kesän rytmiä.
Kenkä- ja lemmikkiliike Markkalan yrittäjä Tuija Valkeavuori-Monosen mukaan myynti laskee talvella “ihan jäätävästi”.
Talvikengät ovat kesäkenkiä kalliimpia hankintoja, eikä kaikkia kokoja ja malleja saada myydyksi. Varastoon jäävät kengät syövät katetta. Samalla yrittäjän pitäisi vakuuttaa asiakas siitä, että paikallisesta liikkeestä saa laadukasta tavaraa kilpailukykyiseen hintaan.
Valkeavuori-Mononen toivoo, että asiakas poikkeaisi ensin oman kylän liikkeessä katsomassa, mitä siellä on tarjolla. Hän kertoo kuuntelevansa toiveita ja olevansa valmis joustamaan hinnoissa tarvittaessa.
– Jos ei löydy, niin hae sitten muualta. Onko paikallinen liike liian itsestäänselvyys, jotta sieltä ei voisi ajatella löytävänsä tarvitsemaansa?
Kysymys tiivistää pienen erikoisliikkeen haasteen. Pelkkä tarjous ei välttämättä houkuttele ostoksille, ja hiljaisina päivinä pitkät aukioloajat voivat tuntua turhilta. Valkeavuori-Monosen mukaan lyhyempi aukioloaika ei ole vähentänyt talvimyyntiä.
Lintan Kammarissa yrittäjä Tuija Rajavuori on päättänyt pitää kahvilan auki myös talvella, vaikka talvikausi jää taloudellisesti lähes nollasummapeliksi. Lokakuu on varattu lomalle, ja talven päivittäistä aukioloa on lyhennetty tunnilla kesään verrattuna.
– Kahvikupin hinnalla yrittäjä ei rikastu. Siitä pitää kattaa maidon ja sokerin lisäksi mm. vuokrat, sähkö ja työntekijöiden palkat.
Rajavuori tietää, että talvella väki vähenee pimeän myötä. Kesällä tehdään tuotto, jonka varassa hiljaisempaa kautta eletään.
Yhteistä yrittäjille on realismi. Ovia ei pidetä auki kellon vuoksi, vaan asiakkaita varten.