Kotikahvilassa omistajanvaihdos

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Mika Salonen aloitti tammikuun 20. päivänä 2020 Hartolan Kotikahvilan yrittäjänä. Pian tuli korona ja kahvila meni kiinni maaliskuussa parin kuukauden ajaksi. Haasteita oli jatkossakin ja jälleen vuonna 2021 Salosen oli laitettava ovet säppiin huhti-toukokuun ajaksi.

Haasteista ja erittäin pitkistä työpäivistä huolimatta hän on viihtynyt työssä.

-Mukavia asiakkaita ja paras työpaikka, mikä minulla on ollut, Salonen toteaa.

Nyt on kuitenkin muutoksen aika. Mika Salonen on 11.11. viimeistä päivää töissä ja Kotikahvila jatkaa pian uusien omistajien Kirsi Hynnisen ja Susanna Mäkisen johdolla.

Mika Salonen muutti Hartolaan vuonna 2013. Ensin hän kävi Hartolasta käsin Heinolassa töissä.

-Painoalalla ehdin toimia noin 20 vuotta. Tuttavaperheellä oli talo myynnissä täällä ja hieman kuin heräteostoksena päätimme ostaa sen. Kerran olin täällä kahvilla ja kahvilan ostoa ehdotettiin minulle. Siitä se lähti. Olen ihan tyytyväinen, liikevaihto on ollut hyvä ja asiakkaita riittää. Sinänsä kaikki laskelmat on ylittyneet, mutta korona-aikana otetut velat painoi, perustelee Salonen kahvilasta luopumista.

-Uudet omistajat ovat nuoria, joilla on intoa ja taitoa. Ja heitä on kaksi.

Yksin toimivana kahvilayrittäjänä Salonen on tottunut pitkiin päiviin ja lyhyisiin yöuniin. Aivan yksin ei selviäisi ja hänellä on osan viikosta ulkopuolistakin työvoimaa.

-Kun kahvilan avaamisaika on aamulla kello kuusi, niin vakioasiakkaita tulee kahden ensimmäisen tunnin aikana parisenkymmentä. Tähän aikaan vuodesta asiakkaita käy päivän aikana 80-100. Kesä on oma lukunsa. Ja markkinapäivänä meillä kävi tuhat asiakasta, Salonen kehaisee.

Kirsi Hynninen ja Susanna Mäkinen aloittavat Kotikahvilassa 1.12. mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.

-Tarkoitus on tehdä pientä stailausta, tehdään kahvilasta omannäköinen, Kirsi Hynninen kertoo.

-Tämä Kotikahvilan osto tuli vähän kuin puskista. Mutta siitä asti, kun on Susannan kanssa tunnettu, on kahvilan pitäminen ollut ajatuksena. Olemme molemmat olleet aiemmin Taukotuvalla töissä. Tässä on vakioasiakaskunta, joten radikaalisti emme muuta mitään, ehkä hieman enemmän leivomme itse. Tilauskakuilla on kysyntää ja olen kehittänyt ruisjuuren opiskeluaikana, joten leipää leivotaan myös, Hynninen suunnittelee.

-Toivotamme uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi taas joulukuussa!

Kuvassa: Mika Salonen on tehnyt pitkää päivää Kotikahvilassa.

Peltimies ei pelkää katolla oloa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Peltiseppä joutuu nuohoojan ohella työskentelemään paljon katolla, vaarallisia töitä molemmat. Peltialan ammattilainen sysmäläinen Markku Sinisalo sanoo pudonneensa vain kerran katolta ja sekin lento päättyi pehmeästi risukasaan.

– Pieni ravistelu ja uudelleen katolle!

Markku Sinisalo kouluttautui peltisepäksi ammattikoulussa Peräseinäjoella v. 2005 ja ja sai heti ammattiaan vastaavan työpaikan Seinäjoelta. Rakennushommiakin siunaantui välillä, kunnes veljeltä tuli vinkki työpaikasta Hartolaan. Peltisepän hommia löytyi Peltisepänliike Seppo Koskiselta ja työvuosia siellä kertyi kymmenkunta.

Oman yrityksen perustaminen alkoi kiinnostaa Markkua ja hän aloitti yrittäjänä v. 2015.

– Koskisen Seppo työllisti minua jatkossakin ja lisäksi pystyin katselemaan töitä myös muualta.

Savupiippujen pellitykset, katot ja ikkunalistat, siinä ovat ne peltisepän tärkeimmät työkohteet. Pelti on säilyttänyt kestävyytensä ansiosta hyvin asemansa materiaalina em. töissä ja sen vahvuus on yleensä 0,5 – 0,6 mm. Saumaus vaatiin kovia käsivoimia ja vahvempi pelti eritoten.

Salon Peltikate toimittaa peltiä Koskiselle ja sieltä Markku ostaa omiin töihinsä tarvittavan peltimateriaalin. Tosin monasti asiakas on itse hankkinut pellit valmiiksi työkohteeseen.

Uudisrakentamista ei seudulla paljoa ole, mutta vanhat katot vuotaa ja piiput kaipaavat pellitystä. Markku tähdentää, että vuodot ja muut remontit olisi syytä tilata ajoissa ennen kesän vesisateita.

Talvi on luonnollisesti hiljaista aikaa peltisepälle ja Markku Sinisalo pistääkin yrityksen jäähylle pakkaskuukausien ajaksi.

– Teen erilaisia rakennushommia verokortilla.

Peltisepän ammatin niksit oppii parhaiten käytännössä, työ tekijäänsä neuvoo.

– Isä antoi pienelle pojalle puukon ja kirveen käteen ja siitä alkaen niiden käyttö on tullut tutuksi. Sormeen saattoi tosin tulla haava, mutta siitä se oppi kasvoi.

Rainer Koskipalo – Hartolan vuoden 2022 yrittäjä

Mika Sankari
HARTOLA

-Valinta pääsi yllättämään minut, ARK-rakenteen yrittäjänä toimiva Rainer Koskipalo kertoo.

Palkitseminen valkeni hänelle, kun viimevuotinen Hartolan vuoden yrittäjä eli Jani Suomi oli pyytänyt häntä apuun hallilleen ja Koskipalon tehdessä lähtöä ovella tuli vastaan Hartolan Yrittäjien tuore puheenjohtaja Päivi Koskela näyttävän kukkakimpun kanssa.

Pienyrittäjä Koskipalolla on nyt yksi vakituinen työntekijä listoillaan, mutta parhaimmillaan ARK-rakenne on työllistänyt kymmenen työntekijää. Kohteet ovat loma-asuntoja ja omakotitaloja. Hartolan lisäksi töitä on riittänyt myös mm. Sysmässä, Heinolassa ja Lahdessa.

-70 % asiakkaista on vapaa-ajan asukkaita, mutta kunnallekin olen suorittanut rivitaloremontteja. Parhaimmillaankin on käynnissä pari projektia järvien rannalla ja lisää on jo sovittuna.

Isä Viljo Koskipalo oli etevä rakennusurakoitsija. Rainer oli veljensä kanssa Torniossa kesällä 1972 isän yrityksen kerrostalotyömaalla apuhommissa.

-Sieltä ura rakennusalalla alkoi 50 vuotta sitten, vuoden yrittäjä muistelee.

Vanhin veli toimi urakoitsijana Helsingissä.

-Silloin oli selkeämpi ero rakentamisessa maaseudun ja kaupunkien välillä. Näin oli esimerkiksi laaduntarkkailun suhteen. Työmaat olivat kaupungissa monipuolisempia. Nykyään eroa ei sillä tavalla ole, sillä osaaminen ja tieto kulkee silmänräpäyksessä verkossa. Televisio-ohjelmat esittelevät laadukasta rakentamista ja se näkyy kysynnässä, palkittu yrittäjä kertoo.

Tarkkuus on siirtynyt verenperintönä isältä pojalle. Näin ollen töitä tehdessä motto kuuluu: Tehdään hyvin tai ei tehdä ollenkaan!

-Silloin ei tarvitse korjailla jälkikäteen ja tulee edullisemmaksi, Koskipalo perustelee.

Töiden ja työtavan oma valinta on merkittävä etu yrittäjänä toimiessa, valtaosan työurastaan yrittäjänä tehnyt Koskipalo kehuu.
Hänen mielestään työmaan kokonaisuuden hahmottaa tällä tavalla paremmin.

Stressaava vaihe oli toisaalta esimerkiksi loma-asuntomessut vuonna 2004, jolloin kireät aikataulut imivät mehuja tehokkaasti ja oli paljon henkilökuntaa, josta tuli huolehtia.

-Tällöin laihduin 12 kiloa, Rainer Koskipalo muistelee.

Hartolassa yritystoiminnalle on hänen mielessään hyvät puitteet rakennusalalla.
-Täällä on monta hyvää tekijää.

Järjestötoiminta saa häneltä kiitosta.
-Hartolan Yrittäjillä on hyvää toimintaa. Yrittäjäjärjestön kautta saa arvokkaita kontakteja muidenkin alojen yrittäjiin.
Namikan varapuheenjohtajana toimiva mies osallistuisi seuratoimintaan ehtiessään enemmänkin. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat myös jääkiekko sunnuntai-iltaisin Heinolassa, ulkojäillä pelaaminen, kävely ja kalastus.

-Veljien kanssa käymme vuosittain lohensoudussa Torniojoella.

Maatalousyritys Sysmän vuoden yrittäjäksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän vuoden yrittäjäksi on valittu maatalousyritys Pirttikallio Oy. Yrityksen isäntäpari Antti Saarisen ja Jaana Kekkosen yritystoimintaan kuuluu valitun yrityksen lisäksi myös Välimäen tila (Maitorinki Oy) Nuoramoisissa, mutta Pirttikallio Oy on Sysmän Yrittäjät ry:n jäsenyritys.

Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen aloittivat Välimäen -maitotilan isäntäparina Antin isän jälkeen vuonna 1996. Tilalla oli tuolloin parsinavetta, mihin mahtui 15 lehmää. Tilan toiminnot laajenivat vauhdilla: ensimmäinen pihattonavetta rakennettiin v. 1999 ja sitä suurennettiin jatko-osalla parin vuoden kuluttua. Vuonna 2003 tilalle rakennettiin lämpökeskus ja v. 2007 oli ensimmäisen robottinavetan rakentamisen vuoro 60 -70:lle lypsävälle.

Vuonna 2016 yrittäjät tehtivät suuren harppauksen toiminnassaan.
– Olimme perustaneet edellisenä vuonna osakeyhtiön ja ostimme Jukka ja Sirpa Heinoselta Pirttikallion tilan Ravioskorvesta. Uusi, kahden robottipisteen navetta valmistui sinne maaliskuussa tänä keväänä.

Tilojen tuotanto käsittää maidontuotannon lisäksi viljan viljelyä sekä lihakarjan kasvattamista, myös metsätalous on merkittävässä asemassa. Molemmillä tiloilla on n. 150 lehmää, joten lypsävien kokonaismäärä pyörii 300:n seutuvilla. Työntekijöitä on yrittäjien itsensä lisäksi kolme ulkopuolista työntekijää.

Yrityksen tulevaisuus näyttää turvatulta, sillä kolmesta lapsesta (poika ja kaksi tyttöä) kaksi on kouluttautumassa alalle.
– Tulevaisuus näyttää muutoinkin positiiviselta tuotantopanoksien hinnan nousuista huolimatta. Ruokaa kannattaa tuottaa, kyllä ihmiset syövät jatkossakin mielellään kotimaista ruokaa. Tuotannon volyymin on vain oltava riittävän suuri.

Byrokratia syö Antti Saarisen mukaan liian suuren osan yrittäjien työajasta.
– Teitpä mitä tahansa, sitä pitää selitellä monilla eri lomakkeilla. Liekö kaikki edes tarpeellisia.

Kesän työt alkavat olla pikkuhiljaa pulkassa, puolensataa hehtaaria on vielä puimatta. Sitten alkaa lietteen levitykset ja kaivurityöt ja talvella on paljon kalustoon liittyviä kunnostus- ja huoltotöitä.

Lomia ei yrittäjäpariskunta paljoa ehdi pitämään. Yksi viikko kesämökillä kesällä ja viikko-pari talvella etelän auringossa. Muulloin aika on jatkuvaa valmiinaoloa, 24 tuntia vuorokaudessa.
– Työtä ei tässä ammatissa saa pelätä.
Valinta vuoden yrittäjäksi oli molemmille suuri yllätys. Erityisen ilahtuneita Saarinen ja Kekkonen ovat siitä, että tunnustus annettiin Sysmässä ensimmäisen kerran alkutuotannolle.

Kuvassa: Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen ilahtuivat valinnasta Sysmän vuoden yrittäjiksi.

Luova Kulma avautuu

Kun kolme luovaa naista lyö hynttyyt yhteen, syntyy porukasta luonnollisesti luova kokonaisuus. Tämä ryhmä on perustanut Luovan Kulman, uuden liikkeen, joka avautuu kaikkien käyttöön ensi lauantaina Markkalan kiinteistön pohjoispäätyyn. Yrittäjäkolmikon muodostavat valokuvaaja Silvi Kaarakainen, kuva-artesaani Jenna Sunell ja pukuompelija Tuija Palm. Kolmikolla on käytettävissään Markkalassa avarat ja valoisat tilat, joita käytetään sopuisasti yhdessä ja erikseen. Uuden liikkeen tilat on remontoitu ja tuunattu hyvään kuntoon ja tämä työ on ollut pääosin Jennan vanhempien vastuulla.

Jenna Sunell maalaa akvarelleja ja piirtää lyijykynäpiirroksia, jatkossa syntyy öljyväritöitäkin.  Luonto on Jennan maalausten ja piirrosten loputon aarreaitta, myös muotokuvia syntyy tarvittaessa. Hänen töitään on nähtävillä Kulman tiloissa avajaispäivänä.

Tuija siirtää työhuoneensa kotoaan Luovaan Kulmaan. Tuijan käsissä syntyy naisten- ja lasten vaatteita mittatilaustyönä ja myös vaatteiden korjaustyöt onnistuvat hänen ompelimossaan. Tuijan miehelle Pekka Palmille tarkoitettuja tietokonetöitä voi myös jättää liikkeeseen.

Valokuvaaja Silvi Kaarakainen perustaa studion Kulmaan, uuden studion lisäksi hänelle jää entiset tilat myös Otamoon. Silvin kameran vahvaa aluetta ovat lapsi- ja muotokuvat. Hän uskoo uusien asioiden innostavan kaikkia kolmea entistä intensiivisempään työhön.

–Luovan Kulman vanha, puhutteleva studiomiljöö ja kolme samanhenkistä ihmistä yhteisissä tiloissa antavat varmaan uutta potkua meidän kaikkien tekemisiin. Saamme uusia ideoita toinen toisiltamme, visioi Silvi jo etukäteen tulevaisuutta. KP