Avainsana: yrittäjät

Julkaistu

Uusi tilapuoti Hartolaan

Samuli Simula
HARTOLA

Kalkkisista tuttu Pihamaan puoti löytyy nyt myös Hartolasta, osoitteesta Uusi-Ruskealantie 9. 

Uutta tilamyymälää lähtee vetämään nuori pariskunta, Juho Pihamaa ja Eevi Westman. On todella tärkeää, että uutta sukupolvea saadaan mukaan yrittäjiksi.

Mistä idea Hartolan puotiin syntyi?

  • Vaarin serkku piti tätä tilaa aiemmin. Kun tila tuli myyntiin, niin hetki siinä pohdittiin ja todettiin Eevin kanssa, että käydään nyt ainakin katsomassa. Tutustumisen jälkeen päätettiin jättää tarjous, ja meillehän tila sitten lopulta tuli. Käytännössä tämä on samaa perheyritystä kuin isäni Jannen pyörittämä Pihamaan tila Kalkkisissa, kertoo Juho Pihamaa.

Tila sijaitsee reilun kilometrin päässä Hartolan keskustasta pohjoiseen ja vain sadan metrin päässä Nelostieltä. Ainoa pieni ongelma on, että pohjoisesta päin tulevalle liikenteelle ei risteysalueella ole erillistä kääntyvien kaistaa.

  • Sijainti on kyllä hyvä. Mikäli tila olisi ollut etäällä Nelostiestä, ei kauppoja olisi tehty. Ajan kanssa nähdään, miten asiakkaat löytävät meidät ja miten toimintamme kehittyy, toteaa Juho.

Asikkalan Kalkkisissa sijaitseva Pihamaan viini-, puutarha-, ja maalaispuoti kahviloineen on ollut pitkään kesäsesongin suosittu retkikohde. Tilan tuoreet marjat ja vihannekset ynnä muut löytyvät nyt tuoreina myös Hartolan puodista. 

Pihamaan tuotteet ja kesän herkku, mansikka, houkuttelevat ja kysyntää on ollut heti. Mansikan paras sesonki on ovella.

  • Me avattiin puoti todella nopealla aikataululla, eli tällä hetkellä mennään päivä kerrallaan -mentaliteetilla. Avajaiset olivat juhannusviikolla ja puoti alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis. Täytyy kiittää ja todeta, että hartolalaiset ja vapaa-ajan asukkaat ovat ottaneet meidät aivan ihanasti vastaan, toteaa Eevi Westman hymyillen.

Myymälästä löytyvät tietenkin Pihamaan limonadit, oluet, siiderit, viinit ja sahti. Valikoima kuuluvat toistaiseksi alle 8 % alkoholia sisältävät juomat.

  • Kaupat tilasta tehtiin vain kaksi kuukautta sitten, eli aika vauhdilla tässä on toimittu. Tulevaisuuden tavoitteena olisi saada siirrettyä nyt Heinolassa sijaitseva Panimo & Viinitila tänne, Juho paljastaa.

Tunnelma tilalla ja myymälässä on todella lämminhenkinen. Yrittäjäpariskunta on lähtenyt mukaan suurella sydämellä. Toiminta tilalla tulee aivan varmasti kehittymään tulevaisuudessa. Tilalta saa ostettua myös polttopuita, ja löytyypä sieltä myös oma sora-auto kuljettajineen.

Kuvassa: Vierailun aikana asiakkaita kävi tasaiseen tahtiin.

Julkaistu

Paikallisjournalismin tulevaisuus on turvattava

Paikallislehtien itsenäisten kustantajien yhteinen kannanotto

Lähilehti on tässä ja nyt. Lähilehteä kannattaa lukea, koska Lähilehti tiedottaa, kirjoittaa asioista ja ilmiöistä, haastattelee henkilöitä, kysyy kunnan päättäjiltä, mitä muut eivät kysele, raportoi tapahtumista ja kertoo monista, monista muista asioista, mutta kuinka kauan?
Itsenäisten lehtien, kuten Lähilehdenkin kannanotossa on karua kieltä paikallislehtien kurimuksesta, mutta se ei ole millään tapaa liioiteltua, vaan se on totisinta totta.
Kun kunnat, yritykset ja yhdistykset ilmoittavat Lähilehdessä, on se kaikkien sysmäläisten, hartolalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden etu. Lähilehti on olemassa ja sitä on syytä käyttää aktiivisesti. Ei kannata odottaa siihen saakka, että älähdetään vasta sitten, kun Lähilehti lakkaa ilmestymästä.

Marttiina Lallukka, päätoimittaja, Lähilehti

Paikallislehdet ovat suomalaisen lähidemokratian ja arjen tiedonvälityksen kivijalka. Jokaisen kunnan alueella tarvitaan riippumaton media, joka seuraa päätöksentekoa, valvoo vallankäyttöä sekä uutisoi paikalliset asiat ja kertoo paikallisyhteisön tarinat. Viime vuosien kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa paikallislehtien toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti – erityisesti jakelukustannuksien rajujen korotusten vuoksi.

Postin hinnoittelun muutokset ovat nostaneet jakelun kustannuksia kohtuuttomasti. Korotukset ovat olleet moninkertaisia yleiseen kustannuskehitykseen verrattuna, ja ne ovat kohdistuneet erityisen raskaasti 1-2 kertaa viikossa ilmestyviin paikallislehtiin. Vaikka paikallismedioilla on toimivia digitaalisia jakelukanavia, painetun lehden jakelu on edelleen tärkeä ja tavoittavuutta merkittävästi täydentävä kanava. Digitaalinen jakelu ei siis poista tarvetta kohtuuhintaiselle fyysiselle jakelulle.
Ehdotamme, että valtio perustaa uuden määräaikaisen jakelutuen tai muuttaa nykyisiä tukimuotoja niin, että se huomioi paremmin paikallislehdet.

  • Tuki kompensoisi Postin viime vuosien kohtuuttomat hinnankorotukset, jotka ovat heikentäneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden lehtien toimintaedellytyksiä.
  • Tuki olisi määräaikainen, ja sen aikana tulee varmistaa pysyvä ratkaisu kohtuuhintaisen ja -ehtoisen 1-2 kertaa viikossa tapahtuvan jakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.
    Pysyvänä ratkaisuna esitämme kohdennetun mediatukijärjestelmän perustamisen paikallisjournalismille.
    Ehdotamme pysyvää, kohdennettua mediatukea, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen kunnan alueella päätöksentekoa seuraa vähintään yksi riippumaton paikallismedia.
  • Kaikilla alueilla ei ole enää kaupallisia edellytyksiä paikallismedian toiminnalle. Väestön keskittyminen, mainostulojen siirtyminen globaaleille alustoille ja jakelukustannusten nousu ovat murentaneet paikallisen uutistoiminnan taloudellista pohjaa.
  • Ilman tukea Suomeen syntyy uutiserämaita, alueita, joilla ei ole lainkaan journalistista seurantaa.
  • Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii.
  • Kohdennettu tuki on esimerkiksi muissa pohjoismaissa käytetty ja toimivaksi todettu ratkaisu. Useissa Euroopan maissa on jo käytössä paikallismediaa vahvistavia tukimalleja, jotka turvaavat alueellisen uutisoinnin jatkuvuuden.

Lisätiedot
Jukka Huikko, toimitusjohtaja (Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy), päätoimittaja (Ylä-Satakunta)
029 1706 681
jukka.huikko@ylasatakunta.fi

ALLEKIRJOITTAJAT

Jussi Äärynen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ilmajoki-lehti Oy (Ilmajoki-lehti)
Tuomo Seppänen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kustannus Oy Puolangan DTP (Puolanka-lehti)
Johannes Ujainen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Kurikka-lehti Oy (Kurikka-lehti)
Pohjankyrön Media Oy (Pohjankyrö, Kyrönmaa, Tejuka) Jalasjärvi Oy (JP Kunnallissanomat)
Tuomas Koivuniemi Kauhajoen Kunnallislehti Oy (Kauhajoki-lehti)
Sanna Makkonen, toimitusjohtaja Ruoveden Sanomalehti Oy (Ruovesi-lehti / Teisko-Aitolahti-lehti)
Hanna Kankaanpää, päätoimittaja Kotiseudun Sanomat
Juha Aro, päätoimittaja, toimitusjohtaja Punkalaitumen Sanomat Oy (Punkalaitumen Sanomat)
Marttiina Lallukka, toimitusjohtaja/päätoimittaja Sysmän Sanomat Oy (Lähilehti)
Veli-Pekka Kelloniemi, päätoimittaja Iitinseutu
Sari Sirkkiä, päätoimittaja-toiminnanjohtaja Juuka-seura ry (Vaarojen Sanomat)
Marko Torni, toimitusjohtaja-päätoimittaja Keski-Karjalan Paikallislehti Oy (Koti-Karjala)
Marko Nikkanen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Joutsan Seutu Oy (Joutsan Seutu)
Pasi Salo, toimitusjohtaja-päätoimittaja Urjalan Sanomat Oy (Urjalan Sanomat)
Heikki Koskinen Padasjoen Sanomat Oy (Padasjoen Sanomat)
Kuhmoisten Sanomat Oy (Kuhmoisten Sanomat)
Jaana Tanner Padasjoen Sanomat
Matti Kuoppala, päätoimittaja Pohjanmaan Viitosmedia Oy (SeutuMajakka)
Mari Tuohiniemi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kangasalan Sanomat Oy (Kangasalan Sanomat)
Susanna Landor, päätoimittaja, toimitusjohtaja ÅU Media Ab (Åbo Underrättelser ja Pargas Kungörelser/Paraisten Kuulutukset)
Elina Jyrinki, päätoimittaja-toimitusjohtaja Tervareitti Oy (Tervareitti)
Anna Hakama, päätoimittaja Pitäjäsanomat Oy (Orimattilan Sanomat)
Pekka Keväjärvi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Paikallislehti Rantapohja
Tiina Judén, päätoimittaja Puumala-lehti
Katri Linnikko, päätoimittaja-toimitusjohtaja Präntti Oy (UutisOiva)
Milla Sirén, toimitusjohtaja Pirmediat Oy
Timo Kuukasjärvi. toimitusjohtaja Turun Seutu Oy (Turun Tienoo)
Jarno Keskinen, toimitusjohtaja Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy (Alasatakunta)
Pauliina Vilenius, päätoimittaja Lauttakylä-lehti
Juha Saastamoinen, toimitusjohtaja Kiuruvesi Lehti oy (Kiuruvesi)
Jari Kallio, päätoimittaja Sulkava-lehti
Tapio Romppainen, päätoimittaja Kotiseutulehti Sieviläinen
Jukka Huikko, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy (Ylä-Satakunta)

Kuvassa: Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii. Sekä toive, että tilaisit paikallisen Lähilehden.

Julkaistu

Itte-säätiö 10v

Samuli Simula
SYSMÄ

Itte-säätiön kymmenvuotisjuhlia juhlittiin säätiön yhteistyötahojen ja hallintohenkilöiden kesken.

Säätiön käynnistysprosessissa keskeisessä roolissa oli silloinen kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki. Aktiivisena kunnan virkamiehenä hän näki kuntasektorin tulevaisuuden haasteet ja oivalsi kunnan omaisuuden säätiöittämisen tärkeyden. Mukana oli vahvasti tilintarkastaja Osmo Aalto.

  • Kymmenen vuotta sitten olivat kuntaliitokset voimakkaasti esillä. Sysmän kunta oli vakavarainen ja päätti suojata pitkäjänteisellä työllä saadun omaisuuden suojaan mahdollisilta kuntaliitoksilta. Perustetun säätiön pesämuna oli 50 000 euroa rahaa ja 215.91 hehtaarin metsäomaisuus, jonka silloinen kirjanpitoarvo oli 367 000 euroa, avaa Hannu Sireni tilaisuutta.

Kuntaliitosten uhka ei ole kadonnut. 

Itte-säätiön hallitus on ollut koko kymmenen vuotta sama. Mukana Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg, Maire Kalliokoski, Veli-Pekka Koskinen, Tuula Nieminen ja pj. Hannu Sireni.
 

  • Hallitus on ollut erittäin ratkaisukeskeinen. Asiat käydään suoraan, avoimesti ja perusteellisesti läpi, kiittelee Hannu.
  • Säätiö on jakanut avustuksia kaikkiaan 208 600 euroa sysmäläisille yhteisöille ja järjestöille. Nostan esille kunnan organisoiman nuoria työllistävän Nuori Työ – projektin, jolle annetaan avustusta vuosittain 5 000 euroa. Säästöpankinkulman ITTETUPA- on ollut onnistunut investointi. Tilassa on tällä hetkellä 17 toimijaa ja merkittävä n. 30 000 euron satsaus vuodessa on onnistunut, kertoo asiamies Heikki Kuurne.
  • Säätiön sijoitusvarallisuus on noussut 900 000 euroon. Kymmenen vuoden aikana metsänmyyntituloja on tullut n. 375 000 euroa.  Metsäala on nyt 195 hehtaaria ja arvo on n. 1 milj. euroa, kertoo asiamies Heikki.
  • Aika varovasti on metsän arvo laskettu. Mikäli miljoonalla lähtee, niin ostan heti, pitkäaikaisena hallintoneuvoston pj:na toimineen Olavi Peltolan kommentti saa kuulijat nauramaan. 

Hallintoneuvoston jäsenet ovat nyt pj. Virpi Streng, varapj. Tuomas Jutila ja jäsenet Jyri-Pekka Schildt, Risto Väntti, Jouni Nurmela, Juha-Matti Honkanen ja Juha Urpala. 

  • Meillä on mukana toiminnassa talouden ja kunnallishallinnon moniottelija, joka pitää yhteyttä viranomaistahoihin ja etsii päätösten tueksi tarpeelliset taustatiedot. Kiitos tästä kuuluu Heikki Kuurnelle, lopettaa Hannu.

Kuvassa: Hallintoneuvoston ennen juhlatilaisuutta pidetyssä juhlakokouksessa päätettiin lahjoittaa 5000 euroa Sysmän Yrittäjät ry:lle palveluoppaan toteuttamista varten. Seisten puhuu Hannu Sireni ja taustalla istuu Heikki Kuurne.

Julkaistu

Virtaan Koskikahvila avasi ovensa

Lauri Hildén
SYSMÄ

Sysmän jo ennestään kattavaan tarjontaan saatiin viime viikolla yksi uusi kesäkahvila lisää, kun Lintan Koskikahvila avasi ovensa. Ennallistetun, vapaan Virtaankosken partaalle vanhaan voimalarakennukseen avattu kahvila saavutti suosiota jo ensimmäisen viikonlopun aikana. Ovet olivat ensimmäistä kertaa auki helatorstaina 14.5.

-Tosi kiinnostuneita ovat ihmiset, tämä on niin moniulotteinen miljöö. Tässä viihtyvät melojat, kalastajat, pyöräilijät ja kaikki muutkin luontoa ja koskea katsomaan tulevat, toteaa yrittäjä Tuija Rajavuori.

-Kalojakin tästä on jo noussut, 65-senttinen vonkale taitaa olla toistaiseksi suurin. Joka päivä tässä on kalastusryhmiä käynyt, hän kertoo.

Kävijätavoitetta ensimmäisille aukiolopäiville ei asetettu, mutta sunnuntaina puolenpäivän aikoihin Rajavuori arvioi paikalla käyneen noin 500 asiakasta. Määrää sopii pitää kokonaisuudessaan hyvänä, sillä koko lauantaipäivän vallinnut sateinen sää lie hillinnyt monen potentiaalisen asiakkaan ulkoilukiinnostusta.

-Kahvila on auki toukokuun ajan viikonloppuisin, ja kesäkuun alusta lähtien joka päivä. Aukioloajat ovat lähtökohtaisesti kello 10–17. Sesonkia on tarkoitus jatkaa ainakin elokuulle, mutta sekin on keleistä paljon kiinni, selvittää Rajavuori.

Koskikahvilan lisäksi meijerin ympäristössä toimivaa Lintan Kammaria ja torikahvila Lintan Kuistia pyörittävän Tuija Rajavuoren mukaan Koskikahvilan kesäsesongin suunnitelmat ovat vielä hieman auki. Kosken ympäristössä riittää kuitenkin tapahtumia, joten kahvilakin saanee niistä osansa.

-Geopark-viikolla (25.5.–7.6.) tässä lähellä on kosken esittelyä, ja lohikeittotarjoilua tuossa viereisellä kodalla. En ole varsinaista ohjelmaa kahvilaan vielä ajatellut, esimerkiksi musiikin soittaminen tässä on vähän hankalaa, kun koski pitää niin kovaa meteliä. Mutta toisaalta kosken pauhu on niin ihanaa musiikkia, että ei tähän paljon muuta tarvitakaan, toteaa Rajavuori.

Kahvilan sisätiloja ei ole koolla pilattu, mutta ulkoterassilla istumapaikkoja riittää mukavasti. Luonto on konkreettisesti lähellä, ja tunnelma ulkona istuessa sen mukainen. Valikoima oli runsas niin juotavien kuin syötävien osalta. Juotavaksi oli tarjolla kahvin ohella niin limonadeja kuin alkoholittomia kuohuviinejäkin, ja kahvileiväksi saattoi valita vaikkapa piimäkakun, suolaisen piirakan tai perinteisen voisilmäpullan. Tällä kertaa testissä olleet kahvi ja raparperipiirakka eivät antaneet moitteille sijaa.

Kuvassa: Kahvila istuu luontevasti vanhan voimalan miljööseen. Kuva: @lintankoskikahvila, Instagram.

Julkaistu

Kohteena koko Päijänne

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOALA

KulkeeVettenHalki jatkaja Tero Sotamaa on ollut vesillä yli kolmekymmentä vuotta. 

  • Olen toiminut myös Jorma Sainion perämiehenä Jenni-Maria III:lla, mutta nyt oli aika tarttua isomman aluksen ruoriin, sanoo Tero. 

Sisävesiliikenteessä Tero kumppaneineen on toiminut yrittäjänä kuusi kesää. Päijänteen vesitaksi -nimikkeen alla reitti taittuu pikaveneellä nopeasti verrattuna risteilyaluksiin ja näin jää enemmän aikaa nauttia kohteesta perillä. 

  • KulkeeVettenHalki on meille uusi erilainen palvelusegmentti. Kotisatama tulee olemaan Padasjoki. Toimintasäde on koko Päijänne yhteysvesistöineen. Kanavien kautta on mahdollista siirtyä Vesijärven puolelle ja aina Heinolaan asti. Alukselle tulee tarjoilukahvila anniskeluoikeuksin ja tilausmenu. Erakonsaari -konseptia ei ole vielä tarkkaan suunniteltu. Erakkoristeilyt tulevat sijoittumaan todennäköisesti vasta loppukesään, mutta mahdollisesti jo ennen reittiliikenteen alkua. Reittiliikennettä Padasjoki-Karisalmi -välillä ajetaan säännöllisesti 23.6. – 31.7. kaksi vuoroa päivässä, kertoo Tero. 

Erakko Toivo Pylväläinen ja Rapalan uistintehtaan tarina on kansainvälisesti kiinnostava. 

  • Kolme vuosikymmentä omavaraisesti saaressa erakkona asunut Pylväläinen on synnyttänyt tarinoita ja on osa Päijänteen kalastushistoriaa. Erämaan Kutsun Markku Lepistö on Toivo Pylväläisen elämän asiantuntija ja Markun kanssa tullaan varmasti yhteistyöstä keskustelemaan, Tero pohtii.

Kiinnostus Päijännettä ja sisävesiliikennettä kohtaan kasvaa.  

  • Ulkomaalaiset turistit ovat löytäneet hyvin meidän vesitaksin. Heitä kiinnostaa alueen geologia, Harjusaarten muodostus jääkaudella, Päijänteen vesistön ja luonnon puhtautta ihaillaan jatkuvasti, Tero pohtii.

Kuntien satsaus on tärkeä sisävesiliikenteen kehityksen kannalta. 

–  Majutvedellä, Töijensalossa ja Suopellossa meillä on vakioasiakkaita. Sysmässä asiakkaat on lähinnä kesäasukkaita ja vierailevia asiakkaita tulee säännöllisesti Ilola Innistä. Heidän kanssaan on tehty yhteistyötä 2021 alkaen, Tero kertoo.
Kaikkea vesille.

  • Meiltä löytyvät myös kajakit, kanootit ja vesijetit. Tainionvirran melontareitti on hieno. Viime kesänä yksi pariskunta meloi koko reitin kolmessa vuorokaudessa. Osana palvelukokonaisuutta meillä on lisäksi myös veneiden huoltopalvelut ja kausisäilytys Päijänteen Venehotellissa, lopettaa Tero.

Kuvassa: Sisävesiliikenne vaatii jatkuvaa uudistumista, jotta kiinnostus säilyy. Uniikit vierailukohteet kiehtovat. Kuva Teron albumista.