Helena Mäkinen
HARTOLA
Taitajien Tuvan ikkunassa on Kirsti Syrjäsen töitä. Syrjänen toi tekemiään liinoja Tuvalle, että niistä voisi valita joitakin – kaikki päätyivät esille.
– Aloin tehdä frivolité-pitsiä 10-vuotiaana, sitä tehdään sukkulalla. Niitä on vähän myytävänä, ennen vanhaan tekijöillä oli jopa hopeiset sukkulat. Tuossa takana on ommeltu pitsi, tuo taas on Hardanger-reikäommelkirjontatyö. Suurin osa näistä on nyplättyjä. Alla oleva on pohjaompelua, siinä on ihan ehjä kangas, jonka olen ommellut pistoilla.
Syrjäsen äiti oli kätevä käsistään.
– Tämä on äidin malli, hänen tekemänsä hajosi, mutta tein uuden pellavalle. Siinä on kaikkein helpoin frivolité-malli. Tässä liinassa taas on äidin tekemä pitsi, neuvoin äidille, miten sitä tehdään. Minä en tee läheskään niin tasaista kuin hän teki.
Etupistokirjontatyöstä Syrjänen kertoo, että jos sen päättelisi oikein hyvin, niin ei tietäisi, kumpi puoli on oikea, kumpi nurja.
– Minä en ole niin kamalan tarkka. Sitä käytetään paljon kansallispuvuissa. Harva viitsii nurjan puolen takia nähdä sellaisen vaivan.
Valmiita töitä Syrjänen ei paljoa pidä – mutta tekeminen on hauskaa.
– Aikaa se vie, mutta esimerkiksi nypläystä en voi kovin kauan tehdä kerralla. Mulla on nuppineulat väreittäin ja teen aina yhden värin ja sitten lepään.
Virkkaus- tai ompelutöitä ei ole esillä. Syrjänen on tehnyt paljon vaatteita ja kutonut kangaspuilla. Hän on joskus miettinyt, mitä on vielä opettelematta.
– Kehräys ja verkkojen teko eivät onnistu, tuohitöitäkään en ole tehnyt.
Syrjänen perustelee monia taitojaan ja harrastuksiaan.
– Kun kansalaiskoulut lopetettiin, meitä opettajia oli jäljellä 200. Eduskunta sääti lain, jolla pääsimme eläkkeelle, olin silloin 55-vuotias. On ollut hyvää aikaa tehdä kaikenlaista. Kansalaiskoulussa opetin kaikkea mahdollista, ja sitten sain opettaa vielä 7 vuotta peruskoulussa piirustusta ja käsitöitä – se oli ihanaa.
Taideharrastuksessa on veistosten aika. Ja koko ajan on tekeillä jotain.
– Käyn Heinolassa veistoskurssilla. Olen myös hullu puutarhanhoitaja. Kitkeminen on ihanaa!
– Minulla on liian monta harrastusta – ruoanlaitto kärsii.
Ja Taitajien Tuvalla kun ollaan, keskustellaan myös siitä, miten aliarvostettua käsitöiden teko on.
– Käsitöillä ei elä, palkka pitää saada jostain muusta työstä.