Sote-yhtymän uudistus

Päijät-Hämeeseen ei tule uudistettua sote-yhtymää. Esitys yhtymän perussopimuksen muutoksesta raukesi viiden kunnan vastustukseen. Muutosesityksen mukaan yhtymän ylimmäksi päättäväksi elimeksi olisi tullut yhtymäkokous. Nykyään päätösvalta on yhtymävaltuustolla.
Uudistusta vastaan olivat Iitti, Hartola, Heinola, Pukkila ja Sysmä. Ratkaisijan roolissa oli Iitti, joka päätti kunnista viimeisenä, 22. joulukuuta, tyrmätä muutosesityksen.
-Uusia aloitteita perussopimuksen muuttamiseksi ei ole nyt vireillä. Sysmän ja Hartolan asema säilyy yhtymässä toistaiseksi ennallaan, sanoo kuntayhtymän johtaja Timo Louna.
Pienissä kunnissa sopimusmuutosta vastustettiin erityisesti siksi, että se olisi tiennyt niiden äänivallan heikkenemistä.
Nykyisessä hallintomallissa yhtymävaltuustossa Hartolalla ja Sysmällä on molemmilla kaksi edustajaa. Jos päätösvalta olisi siirretty yhtymäkokoukselle, sekä Hartola että Sysmä olisivat menettäneet kaksi edustajanpaikkansa ja joutuneet tyytymään yhteisiin edustajiin muiden pienten kuntien kanssa.
-Tämä olisi todennäköisesti johtanut siihen, että Hartolalla ei olisi ollut enää yhtään paikkaa kuntayhtymän hallinnossa. Päätöksentekoa olisivat hallinneet suvereenisti väkiluvultaan suurimmat kunnat, toteaa Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius.
Sysmän kunnanjohtajan Marketta Kitkiöjoen mielestä sopimusmuutoksen esittely sote-uudistuksen kynnyksellä oli täysin tarpeetonta. Hän toteaa, että esityksen kaatumisella ei ole merkitystä tulevaan valtakunnalliseen sote-ratkaisuun.
Olennaisena kysymyksenä Kitkiöjoki pitää niin kutsutun äänileikkurin luomista. Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen jälkeen Lahdella on yhtymässä selvästi eniten päätösvaltaa.
-Pakkokuntayhtymässä, mitä kuntayhtymä on erikoissairaanhoidon osalta, on oltava valtuustossa yhden kunnan ylivallan poistava äänileikkuri. Tämä asia olisi jo pitänyt valmistella, hän sanoo. AO-O

Sote-yhtymästä sanottua

-Yksi yhtymävaltuuston tärkeimmistä saavutuksista meille on Hartola-Sysmä-alueen ambulanssin säilyttäminen ja kunnan maksuosuuksien kohtuullistaminen käyttöä vastaavaksi. Tulevaisuudessa valtuusto tekee ratkaisut Päijät-Hämeen keskussairaalan saneeraamisesta ja uudisrakentamisesta. Näiden kokonaiskustannusarvio on yli 60 miljoonaa euroa. Kestääkö kuntien talous tämän?
-Jarkko Fågel, Hartolan edustaja yhtymävaltuustossa.

-En tunnista mekanismia, jolla nykyinen valtuusto voitaisiin lakkauttaa kesken laillisen toimikautensa. Suomen hallitus on 14.12.2015 antamassaan asetuksessa ilmaissut, että vuoteen 2019 asti kuntien tulisi pidättäytyä uusista hallintohimmeleistä ja vanhojen organisaatioiden purkamisesta. Oireellista on yli 700 hartolalaisen allekirjoittama kirjelmä, jossa vaaditaan Hartolan kuntaa palkkaamaan oma terveyskeskuslääkäri. Tämä on epäluottamuslause nykyisen yhtymän ja etenkin Aavan politiikalle. Nykyinen akuuttivastaanottoihin pohjautuva malli ei toimi pitkäaikaissairaassa ja moniongelmaisessa kunnassa.
-Mikko Nenonen, Hartolan edustaja yhtymävaltuustossa