Sysmässä ravintola Fantasiaa pyörittävä Kemal Sekersöz saapui turvapaikan hakijana Suomeen v. 1991. Sysmään Kemal ja hänen vaimonsa Nazli muuttivat v. 2002 ja perustivat tänne edelleen suositun pizza- ja kebab -ravintolan.
Kemal on seurannut tarkoin mediasta Suomessa kiivaana lainehtivaa pakolaiskeskustelua ja kertoo siitä omat mielipiteensä allaolevassa haastattelussa.
Kemal, millainen oli sinun tiesi Turkista Suomeen ja ennenkaikkea Sysmään?
–Tulin turvapaikanhakijana Suomeen marraskuussa 1991 ja olen asunut täällä useilla paikkakunnilla; Helsinki, Oravainen (1 vuosi), Vaasa (2 vuotta), Oulu, Jyväskylä ja Savonlinna. Viimeksimainittuun paikkaan perustin pizzerian v. 1997 ja seuraavaksi aloitin ravintolayrittäjänä Suolahdessa. Sysmän myytävänä olevaa paikkaa tulin katsomaan v. 2002 ja totesin sen hyväksi vaihtoehdoksi. Ravintola oli valmis kalusteineen eikä vaatinut suuria perustamiskustannuksia.
Millaiselta tuntui tuolloin olla ulkomaalaisena Suomessa ja Sysmässä?
–Aluksi minulla oli tietty vaikeaa jo sen vuoksi, että en osannut kieltä. Huomasin ihmisten olevan varovaisia ja välttelevän minua. Pikkuhiljaa tilanne parani suomenkielen karttumisen seurauksena. Sysmässä minut otettiin tosi hyvin vastaan; yrityksen perustamisen jälkeen sain runsaasti kukkia ja onnitteluja ja kaikki johti v. 2011 vuoden yrittäjän valintaan. Olemme viihtyneet Sysmässä oikein hyvin.
Onko mielestäsi tilanne muuttunut mitenkään viime aikoina?
–Somesta ja lehdistä olen tietysti huomannut, että tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan. 30.000 pakolaista on liian suuri määrä pienelle Suomelle. Suurin osa heistä on tietysti todellisia turvapaikan hakijoita, jotka tarvitsevat apua, mutta joukkoon mahtuu myös rikollisia aineksia.
–Sysmässä en ole henkilökohtaisesti huomannut mitään muutoksia, meidän perheeseen suhtaudutaan täällä yhtä hyvin kuin aikaisemminkin.
Millaisia ohjeita antaisit maahanmuuttajille?
–Muutatpa mihin tahansa, vaikka oman maan sisällä, jalansija täytyy itse hankkia. Ympäröivään yhteisöön täytyy sopeutua ja elää samoilla säännöillä kuin kantaväestö elää. Paikka yhteisössä on hankittava omilla teoilla periaatteena vanha sanonta ”maassa maan tavalla”. Työnteko tai opiskelu huomataan ja se auttaa ajan myötä uudelle paikkakunnalle sopeutumisessa.
Pitkälti yli kymmenen vuotta Sysmässä; mitä positiivisia asioita nostaisit kohdaltasi esiin (myös mahdolliset negatiiviset asiat)?
–Olen kiitollinen siitä, että minulla on hyvä ammatti ja oma katto pään päällä. Valinta vuoden yrittäjäksi oli itselleni suuri asia.
–Sekä minulle että vaimolleni Nazlille valtavan suuri positiivinen asia oli Mert Baban syntyminen marraskuussa 2014. Häntä odotimme Nazlin kanssa kaikkiaan 16 vuotta! Minulla on siskoja ja heillä lapsia, mutta Mert on ainoa poika. Koko Sysmä näytti iloitsevan tästä syntymästä, niin paljon meitä muistettiin kukkasin ja onnitteluin.
–Henkilökohtaisesti ikävin asia koko Suomessa olon aikana oli siskoni ja hänen miehelleen tapahtunut tragedia Laukaalla, ahkerat ja meille rakkaat ihmiset joutivat murhaajan urhriksi. Koko suku romahti tämän tapahtuman johdosta. Mieltä lämmitti tässäkin tapauksessa sysmäläisten runsas osanottojen määrä.
Yritystoiminta näyttää juuri nyt olevan paikkaunaalla pienissä vaikeuksissa, mm. kahviloita on hävinnyt kartalta. Mikä on tilanne Fantasiassa?
–Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat perinteisesti vuoden hiljaisinta aikaa, mutta nyt nämä pakkaset ovat tehneet vuoden alusta vieläkin hiljaisemman. Keskiarvoisesti viimeiset kymmenen vuotta on menty myynnillisesti suurinpiirtein samalla tasolla ja samaa uskon myös tulevaisuuden suhteen. Uusia ravintoloita on syntynyt ja jo kuollutkin Sysmässä tänä aikana, mutta Fantasian tapaista paikkaa tarvittaneen jatkossakin. KP