Rakkauden Joulu

Samuli Simula
HARTOLA
 
Hartolan kirkko antoi mahtavat puitteet Rakkauden Joulu -konsertille. Konsertin suunnittelu aloitettiin jo varhain kesällä. 
 
Lähtökohtana oli luoda tulevaisuuden artistille Moona Elorinteelle ensi kokemusta konsertoinnista. Juse Venäläinen ja Merja Kuisma päättivät lähteä omalla kokemuksellaan suunnittelemaan ja tukemaan yksitoistavuotiaan ensiesiintymistä konserttitilanteessa. Artisti Jippu halusi myös lähteä mukaan toimintaan ja esiintymään ensi kertaa yhdessä veljen tyttärensä kanssa.Tarkoituksena oli myös löytää Moonalle mahdollisimman vähän esiintymispaineita tuova ympäristö. Tainionvirran seurakunta oli alusta asti todella yhteistyöhaluinen joten Hartolan kirkko oli täydellinen valinta konsertille. Toinen konsertti esitetään myöhemmin Moonan kotiseudulla.
 

  • Kyllä se aito Joulun lämmin tunnelma lähtee hiipimään sydämiin joululauluista. Aina tulee hyvä mieli konsertin jälkeen ja koen, että se rauhoittumisen tunne lähtee myös kuulijoiden mukana juhlan valmisteluun, kertoo Juse.
     
  • Tulkoon Joulurauha, valo ja ilo meidän kaikkien sydämiin näiden tunnettujen ja kauniiden Joululaulujen myötä, Toivottaa Merja Kuisma avauksessaan. 
     
    Merja esittää herkällä tunnelmallisella tulkinnallaan kappaleet: ”Taivas sylissäin”, ”Kun Joulu on”, ”Tähti tähdistä kirkkain” ja ”Rakkauden rapsodia”. Säestäjänä Juse Venäläinen. 
     
    Nuori Moona esittää kappaleet: ”Pianhan meillä on joulu” ja ”Yksinäisen keijun tarina”. Ihastuttavan raikas ja nyt jo varma esiintyjä. Hänestä kuullaan varmasti lisää tulevaisuudessa – hurmasi. 
     
    Jipun lämpimät puheet, muistot omista rakkauden jouluista ja todella vahvat tulkinnat lauluista: ”Arkihuolesi kaikki heitä”, ”Kaipaus”, ”Tulkoon valtakuntasi”, ”Sydämeeni joulun teen” ja ”Joulu yö juhla yö”. Moonaa ja Jippua säesti Benja Roth ja he kaikki esittivät yhdessä ”Heinillä härkien kaukalon”. 
     
    Konsertti herkisti tunnelmaan. Artistien persoonalliset toisistaan poikkeavat tulkinnat tekivät illasta todellakin rakkauden konsertin. Tuntui kuin olisi kuullut tutut joululaulut aivan uudessa valossa. Täytyy todeta, että taidokkaat säestäjät Juse ja Benja saivat Hartolan uuden flyygelin soimaan järisyttävän upeasti. 
     
    Konsertin ideoija Juse Venäläinen myös käsikirjoittaa ja ohjaa tarinallisia musiikkinäytelmiä. Innolla voi jäädä odottamaan Jusen tulevaa näytelmää ”De va kukku de”.

Kuvassa Rakkauden lähetit vasemmalta: Merja Kuisma, Benja Roth, Jippu, Moona Elorinne ja Juse Venäläinen.

Hartolan Yrittäjäjuhlat

Samuli Simula
HARTOLA
 
Viisikymmentä yrittäjää kohottaa alkumaljoja Hartolan yrittäjien vuosijuhlissa Shell Kuninkaanportissa. Vaikka viimeaikojen maailmantilanne on vaikea niin Hartolaan on kuluneen vuoden aikana perustettu yhdeksän uutta yritystä. 
 

  • Keskusta ei ole nyt yhtään niin Kaurismäkeläinen kuin se on joskus ollut, naurahtaa Hartolan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskela avajaispuheessaan.
     
    Kivijalkaliikkeisiin on myös löytynyt uusia toimijoita ja valoja ikkunaa. Keskustan lisäksi yrittäjyys on laajalti levinnyt pieniin kyliin Hartolan ulkopuolella. Näin tarjonta on moninaista ja alueen kysyntään räätälöityä. Pienten kylien elinvoiman säilyminen on tärkeä kokonaisuuden kehityksen kannalta. 
     
    Tapahtumat houkuttelevat osallistujia eri puolilta Suomea ja tämä kasvattaa myös liiketoimintaa. Yrittäjät osallistuvat aktiivisesti kaikkeen tapahtumalliseen toimintaa. Varsinkin kulttuurillisiin tilaisuuksiin on panostettu runsaasti. Tämä antaa kunnalla tärkeää näkyvyyttä. Nykypäivänä kilpailu on kovaa.
     
    Päivi painottaa puheessaan:
  • On tärkeää, että paikkakuntalaiset ja yrittäjät myös itse arvostavat omaa osaamistaan tuoden sitä aktiivisesti ja ylpeästi esille. Kun kaikki osaaminen tunnetaan on yhteistyöhön ryhtyminen helpompaa. Unohdetaan vanhakantainen ajattelu muista yrittäjistä kilpailijoina ja nähdään heidät mieluummin mahdollisina yhteistyökumppaneina.
     
    Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä korostaa puheessaan myös yhteistyön merkitystä. Yritykset ja yhteisöt ovat merkittävässä osassa kunnan kehitystä ajatellen. Jarkko haastaa kaikki yrittäjät kutsumaan hänen vierailulle yrityksiin jotta voi tutustua kattavasti koko  paikkakunnan palveluihin.
     
    Juhlassa palkittiin ensimmäistä kertaa Hartolan Vuoden Nuori Yrittäjä. Hän on Simo Tonteri. Vuoden Yrittäjä -viitan sai harteilleen Hart Control Oy:n Markku Rolig ja Oskari Pajunen. Ansiomerkkejä jaettiin neljä. Timanttiristin sai 30 vuoden yrittämisestä Juhani Talikka ja Kari Uustalo. Kultainen yrittäjäristi ojennettiin Jouko Lehtiselle. Pronssisen yrittäjäristin sai Tuija Valmela. Tuija kiittää lyhyessä puheessaan Hartolan Yrittäjiä kodinomaisesta lämminhenkisestä yhteisöllisyydestä. Sitä hän ei koskaan aikaisemmin ole kokenut ollessaan yrittäjänä muualla.
     
    Illallisen jälkeen korkkarit kattoon ja estradille astuu Duo Asa ja Mikko.

Kuvassa Palkitut vasemmalta: Jouko Lehtinen, Tuija Valmela, Juhani Talikka ja Kari Uustalo.

Matkani Valoon

Samuli Simula
SYSMÄ
 
Nina Kellokosken Matkani Valoon valokuvanäyttely on esillä Sysmän kirjastossa vuoden loppuun. Näyttelyn lisäksi Nina on rakentanut elämyksellisen Tunnemuisti -nurkkauksen. Siellä jokainen kävijä voi itse kokeilla valokuvien ja esineiden välittämää henkilökohtaista tunnesidettä.
 
Nina on opiskellut kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi, Mindfulness-ohjaajaksi ja urheilun psyykkiseksi valmentajaksi. Ammatiltaan hän on valokuvaaja.
 
Nina oli tutustunut valokuvaterapiaan alan pioneerin Lauri Mannermaan kursseilla jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Kun Ninan äiti kuoli 2016, hän koki, että alkava surutyö on käsiteltävä valokuvan kautta. Nina kuvasi yksityiskohtaisesti valokuvapäiväkirjaa poismenon jälkeisestä ajasta ja matkastaan surun seurassa. Siihen kuului myös kuolinpesän, samalla lapsuudenkodin, tyhjennys. Nina jätti lopulta tyhjennettyyn asuntoon ainostaan eteisen peilin.
 

  • Äidin kuva on peilissä ja uskalsin katsoa peiliin, lukee Nina kirjastaan.
     
    Kun koko kuolinpesä on tyhjennetty katoaa samalla menetetyn ihmisen ja kodin elämä. Valokuvissa ihmiset, tarinat ja muistot säilyvät kuitenkin ikuisesti vahvana jopa tuoksuineen ja äänineen. Kun Nina kävi valokuvapäiväkirjaansa läpi, alkoivat kuvat kertoa hänelle omaa tarinaansa ja näin niistä syntyi kirja ”Matkani Valoon”. Kirjan kuvista on nyt ripustettu näyttely Sysmän kirjastoon.
     
    Näyttely toimii loistavana keskustelun avaajana omaan elämäämme. Kun suljetaan pois Ninan kirjoittama kuvien tarina, niin jokainen katsoja voi kohdata näyn omassa maailmassaan. Toisille kokemus voi olla hyvin ohut ja merkityksetön, kun taas toinen voi kokea saman kuvan niin voimakkaasti, että pääsee käsiksi omiin tunnemuistoihin.  
     
    Ninan suuri unelma täyttyi, kun hän perusti mielen hyvinvointiin keskittyvän yrityksensä Valovoimaamon. Valokuvaterapeuttinen työskentely on vuorovaikutusta valokuvan avulla. Valokuvan avulla sukelletaan oman tarinamme historiaan tai tulevaisuuteen. Kuvien avulla muistetaan unohdettuja sisäisiä asioita ja luodaan niille tunnekokemusta visuaalisella muistijäljellä. Jokainen osallistuja voi itse päättää kuinka syvälle uskaltaa elämäänsä sukeltaa.
     
    Nina rohkaisee meitä kaikkia käyttämään elämämme kuvia voimavarojen vahvistamiseen ja elämäntarinan selkeyttämiseen. Näyttelyn opastuksella pääset jo hyvään alkuun.

Kuvassa: Ulla-nukke on Ninan omakuva. Se kuvaa omaa eheytymistä kokonaiseksi.

Onko näätä kotona?

Samuli Simula
SYSMÄ

Seinänraosta ja välikatosta kuuluu aktiivista rapinaa. Ilmat ovat viilentyneet ja useat eläimet hakeutuvat rakennuksiin pesimään. Varsinkin kesämökit ovat talviaikaan rauhallisia pesintään.

Törmäsin tähän ongelmaan alkutalvesta. Juttelin usean henkilön kanssa yöllisestä elämästä ullakolla. Pääsääntöisesti sain vastaukseksi: – Pitää ne hiiretkin kuule aikamoista meteliä!

Ääni oli kyllä kaikkea muuta kuin pienen jyrsijän aiheuttama. Kuvasin välikaton eristeissä näkyvät jäljet ja otin yhteyttä useaan tahoon tuloksetta. Onneksi soitin lopulta Sysmän metsästysseuraan ja heiltä löytyi heti neuvoa oikea asiantuntija.

Menemme tutkimaan ullakkoa Markku Lepistön kanssa.

  • Näätähän täällä riehuu, toteaa Markku heti.

Hän tunnistaa näädän jättämät jäljet. Näädät ja minkit sotkevat eniten. Pesä, ruokavarasto ja käymälä sijoittuvat eri puolille rakenteissa. Mädäntyneiden raatojen jälkiä eläimen ruokavarastossa ja ulosteiden rakenteisiin imeytyvää voimakasta ammoniakin lemua ei poisteta pelkällä siivoamisella. Sotku on pesinnän jälkeen niin tuhoisa, että suuremmalta remontilta ei voi välttyä. Näätä kaivaa lisäksi eristevilloihin onkaloita, joissa se liikkuu. Näin eristeet myös tuhoutuvat kokonaan.

Mikäli vierasta ei havaita ajoissa saattaa keväällä mökille palaavaa odottaa siis ikävä yllätys ja edessä pahimmillaan kymmenien tuhansien remonttilasku. Vakuutukset korvaavat yleisesti petoeläinten aiheuttamat tuhot, mutta välillä korvauksista joutuu riitelemään.

  • Suopellossa on näätäongelmaa, opastaa Markku.

Poikueet, jotka kasvavat ullakon suojissa oppivat, että rakennuksen välikatto on optimaalinen pesintään. Näätä on erakkolaji. Se liikkuu ketterästi puissa ja menee rakennukseen vieressä olevan puun kautta. Markulle näädät ovat tuttuja. Laji ei ole ongelma normaalissa elinympäristössään. Ongelmat alkavat vasta, jos ne hakeutuvat rakennuksiin.

Näätä ja orava ovat rauhoitettuja metsästysaikojen ulkopuolella. Häätämiseen tai siirtämiseen metsästysajan ulkopuolella tarvitaan lupa riistakeskukselta. Kun ongelma on poistettu, tulee kaikki mahdolliset kulkureitit tukkia tarkkaan.

Lattiarakenteista kuuluva rapina tai paha haju huoneessa viittaa minkin tai supikoiran pesään. Päiväaikaan kuuluva elämä vintillä ja välikatolla viittaa oravaan. Yön pimeään aikaan rakenteita välikatossa raapii näätä.

Kuvassa: Kuvan eristeisiin näätä ei voi rakentaa tunnelia, koska se sortuisi.

Sisun soutujaosto 10 vuotta

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Sisun soutujaosto on perustettu 25.8.2012 ja omalla veneellä soudettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2013. Veneen hankinnan mahdollistivat muutamat perustajajäsenet, sponsorit ja KKI-hanke sekä jaoston saamat avustukset. Jaosto juhli 10 toimintavuottaan ja vietti kauden päättäjäisiä lokakuussa.

Jaoston puheenjohtajana toimii Tarja Linna. Hän on ollut mukana keväästä 2013 alkaen, kun kartoitettiin mahdollisen naisjoukkueen kasaamista. Hänelle parasta soututoiminnassa ovat Suomen kesä, Päijänne, kivat soutukaverit, hauskat ja hikiset treenit, yhteishenki ja nauru.

-Ryppyotsaista ei touhu viikkoharjoitusten osalta ole. Nauru raikaa, jutut luistaa ja niin luistaa soutukin. Soudamme Majutvedellä niin leppoisia, lyhyempiä (n. 10 km) lenkkejä ja välillä otetaan kovia spurtteja. Jos keli on komea, soudetaan pidempiä lenkkejä esimerkiksi Päijätsalon ympäri. Harjoitukset kestävät yleensä 1-2 tuntia.

Soutajilla on joitakin vuosittaisia perinteitä ja muutakin harjoittelua ohjelmaan sisältyy.

-Juhannusaattoaamun kello kuuden soutu soudetaan aina kelistä riippumatta. Olemme vuosien mittaan osallistuneet kahvakuulatreeneihin ja ergoharjoitteluakin on porukalla tehty.

Päätavoitteena jaostolla on ollut viime vuosina Sulkavan suursoudut. Alussa mukana oli kirkkovenesoudussa miesten ja naisten joukkueet, mutta nykyään mukana on ollut joko naisten joukkue tai sekajoukkue. Viime kesänä sisulaiset soutivat sekajoukkueella toistaiseksi parhaan aikansa 5.06,24.

Sulkavan lisäksi Sisukkaat soutajat ovat käyneet kauhomassa vettä muun muassa Kulosaaressa ja Mommilanjärvellä, sekä tietysti Sysmän Suvisoudussa. Viime kesänä jaosto liittyi myös Suomen Melonta- ja Soutuliiton jäseneksi, mikä mahdollistaa osallistumisen SM-soutusarjoihin. Ensi kesäksi on normaalin ohjelman lisäksi suunniteltu soutamista Kuhmoisiin ja takaisin.

Jaostolla on nykyisin myös yksikkösoutajia, joista Anneli Mörä-Leino kilpaili jo viime kesänä parhaana saavutuksenaan yksinsoudun SM-kulta 30 km:llä (matkaa lyhennettiin säästä johtuen) sarjassa N60.

Lokakuun 10-vuotisjuhlassa jaosto muisti Annelia hienoista saavutuksista. Juhlassa muistettiin muitakin, myös viime vuonna edesmennyttä soutujaoston kantavaa voimaa ja perämiestä Juhani Leivoa.

-Ensikertalaisetkin ovat tervetulleita mukaan taas kesän tullessa, muistuttaa Tarja Linna.

Kuvassa: Sisukkaita soutajia harjoituslenkillä. Kuva Aino Nurminen.