UUTISET

Julkaistu

Kielipoliisi pamputtaa

Keskiäkäinen mies katseli Foxilta surffausohjelmaa, ja eräs selostajan lause oli suomennettu tekstitykseen ”hänen vauhtinsa nopenee”!  Voi herran jumala!  Kauniissa suomen kielessämme on kymmeniä hyviä ilmauksia tähän, alkaen siitä, että vauhti kasvaa tai kiihtyy, mutta se Foxin mukaan se nopenee!  Kukahan puolankalainen ammattikoululainen näitä Foxin ohjelmia tekstittää?  Tällä hetkellä vapaita kanavia löytyy televisiosta jo parikymmentä, ja maksullisia lisäksi satoja, ja mitä enemmän näitä tulee, niin tekstityksen laatu näköjään huononee.  Toki myös eräässä Ylen kääntämässä ruotsalaissarjassa sana mil oli käännetty mailiksi, vaikka mil tarkoittaa kymmenen kilometrin matkaa.  Lähes säännöllisesti myös englanninkieliset fraasit tai sanaleikit jäävät kääntämättä, ja ei myöskään vaivauduta kääntämään tai miettimään, mitä suomalaista sananlaskua englanninkielen sananlaskut vastaavat.

Kieli on muutenkin murtumassa; tämä uusi ”syöpä” eli ilmaus ”juurikin niin” on jo levinnyt Ylen säätiedotukseen ja urheiluruutuun, ja odotan vaan pelolla milloin Matti Rönkä sen pulauttaa uutisissa!

Yksi pahimpia ohjelmia kielen kannalta on Kutosen auto-ohjelma Kaara.  Paitsi sekä ohjelman juontajista kukaan ei erota partisiipin perfektiä verbin taivuttamisesta (renkaat ovat valmistettu..), että ohjelman juonnot vilisevät kielioppivirheitä ja tautofoniaa, ohjelman nettisivut ovat täynnä yhdyssanavirheitä, ja siellä lisäksi kehotetaan käymään ohjelman facebook-sivuilla ja käsky kuuluu että ”tykkätkää”!!

Tästä somen viharasistipolitiikkaoksennuksesta Keskiäkäinen mies ei oikeastaan pysty lausumaan paljoakaan, koska ei pysty lukemaan sitä kummallista pötköä; ei isoja ja pieniä kirjaimia, ei välimerkkejä, ei yhdyssanoja, ei sisältöä, eikä älyä.  Kun näitä sivustoja erehtyy lukemaan sekunniksikaan, niin voi vain ihmetellä, miten Suomi edelleen pärjää hyvin siinä maailman luku- ja kirjoitustaitovertailussa.

Ja kyllä käännösrobotitkin tekevät virheitä, ja paljon, joten kaikkiin netin kääntäjiinkään ei kannata luottaa. Hauskin käännös tuli navigaattorin suomenkieliseltä selostajalta matkalla Ranskassa; kun olimme menossa paikkakunnalle nimeltä La Madeleide, niin navigaattori käänsi sen näppärästi suomeksi ja komensi:  käänny seuraavasta lauantai Madeleideen!

Keskiäkäinen mies

Julkaistu

Tervehdys Sysmästä!

Uuden vuoden tervehdys Sysmästä!  

Vuosi 2016 on Sysmässä erityisen tärkeä valmistautuessamme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisulkoistamispäätöksen täytäntöönpanoon vuoden 2017 alusta. Lainvoimaisen kilpailutustuloksen jälkeen allekirjoitettiin Attendo Terveyspalvelut Oy:n kanssa sopimus palvelujen tuottamisesta. Joitakin tehtäviä jäi kilpailutuksessa myös kunnalle. Niiden hoitamisesta käydään neuvotteluja ja valmistellaan ratkaisuja. Samoin neuvotellaan sopimuksia mm. sote-toimintojen tarvitsemista tukipalveluista.

Sysmän kunta päätti palvelujen turvaamiseksi ulkoistaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujen tuottamisen. Tämä tuli mahdolliseksi, kun kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain velvoite yhteistoiminta-alueista oli päättymässä vuoden 2016 loppuun. Loppuvuodesta 2015 yhteistoimintavelvoiteaikaa jatkettiin, mutta tuossa vaiheessa Sysmän kunnalla oli jo allekirjoitettu 10 vuoden sopimus optiovuosiehdoin sitovana voimassa. Sopimus sitoo myös tulevaa itsehallinto / sote-aluetta sote-palvelujen järjestämisvastuullisena. Valtionosuus kuuluu edelleen sosiaalisten perusoikeuksien turvaamisena ja toteutuksena myös Sysmän asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin.

Halusimme säilyttää Sysmässä vähintään nykyiset palvelut. Siksi kunta irtisanoi Peruspalvelukeskus Aavan sopimuksen palvelujen tuottamisesta. Kaavailut sote-palvelujen siirtämisestä pois kunnasta olivat huolestuttavia. Mm. akuuttivuodeosastoja ollaan maakunnan tason suunnitelmissa määrätietoisesti keskittämässä lähemmäksi Lahtea. Sysmän sijainti etäällä keskuksista sekä väestön ikääntyneisyys ja suuri palvelujen tarve edellyttävät omalla paikkakunnalla tarjottavia vuodeosastopalveluja. Samalla varmistuu lääkärin vastaanottotoiminnan välineet ja palvelu Sysmässä. Moni kunta on tehnyt ulkoistusratkaisun asukkaidensa palvelujen turvaamiseksi – ja vieläpä nykyistä toimintatapaa edullisemmin.

Omana kuntana ja omin sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuin on mahdollisuudet vaikuttaa myönteisesti niin lasten, nuorten kuin aikuisväestön ja vanhusten hyvään arkeen ja elämään. Työ ja tekijät ovat Sysmässä – lähellä asukasta. Tästä ratkaisusta meitä yritetään nyt maakunnan tasolla syyllistää. Itse olemme tyytyväisiä, kun olemme voineet varautua palvelujen säilymiseen omin päätöksin. Se on itsenäisyyttä ja itsehallintoa! Naapurikunta Hartolalle on mahdollista tarjota Attendo Terveyspalvelut Oy:n yhteistyöllä mm. akuuttivuodeosastopalvelua Sysmässä, mikäli niin sovitaan.

Olemme toiveikkaita ja teemme kunnassa määrätietoista tulevaisuustyötä itsenäisyyden säilyttämiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Mahdollisuudet itsenäiseen Sysmään on itse aktiivisesti luotava – niin kuntapäätöksenteossa kuin yritysten, järjestöjen ja yksityisten asukkaiden toimissa. Arkisesti se tarkoittaa toimintaympäristön kehittämistä ja hyödyntämistä asukkaiden hyvinvoinnin ja yritysten ja järjestöjen menestymismahdollisuuksien hyväksi. Vapaa-ajan kunnan vahvistaminen kaavoituksella ja matkailuelinkeinon kehittäminen Päijänne -sijaintia hyödyntäen ovat edelleen keskeisiä elinkeinopoliittisia linjauksiamme. Monipuolinen ja laajeneva pienyritystoiminta on merkittävä toimeentulon lähde Sysmässä ja vahva maa- ja metsätalous on perusta vielä jalostuvillekin toiminnoille.

Sysmä on monien mahdollisuuksien paikka. Meidän tehtävämme on viestiä näkyvästi, kuuluvasti ja uskottavasti Maaseudun mallia maailmalle – niin puheissa kuin teoissakin.

Toivotan kaikille sysmäläisille ja vapaa-ajan asukkaillemme sekä Lähilehden lukijoille Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2016!

28.12.2015 Marketta Kitkiöjoki, kunnanjohtaja

Julkaistu

Tervehdys Hartolasta!

Uuden vuoden tervehdys Hartolasta!

Taakse jäävä vuosi on sujunut myönteisissä merkeissä Hartolassa. Vuosi alkoi juhlallisesti KunkkuAreenan avajaisilla, jonka yleisömäärä ja ohjelman korkea taso oli mieleenpainuva kokemus.  Uusi liikuntahalli onkin täyttänyt kaikki sille asetetut odotukset kunnassamme.  Yhtenäiskoulun pihaan tehdään vielä ensi keväänä valmistuva lähiliikuntapaikka, jonka rakentamiseen kunta on saanut veikkausvoittovaroja.

Hartolassa on meneillään nyt vilkkaat rakentamisen ja purkamisen vuodet: terveyskeskuksen viereen on valmistunut Kotisalon uudisosa, jossa on 30 uutta asuntoa huonokuntoisille ja muistisairaille vanhuksille. Vanhaa vuodeosastoa saneerataan parasta aikaa, johon tulee 15 asukkaan asumisyksikkö ikäihmisille. Tk:n yläkertaan tehdään myös 7 kpl tukiasuntoja. Terveysaseman vanhat vastaanottotilat puretaan ja tilalle tulee  uusi keskuskeittiö, joka aloittaa suunnitelmien mukaan 1.7.2016.

Terveysasema kaikkine vastaanottopalveluineen siirtyy puolestaan toimimaan jatkossa Kuninkaankartanoon, jonka remontti on jo loppusuoralla. Toiminta alkaa uudistetuissa tiloissa 18.1.2016.

Uudistuksilla tehostetaan tilojen käyttöä ja nykyaikaistetaan palveluja. Kunnan talouteen tällä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä.

Kunnan väkimäärän laskiessa nyt alle 3000 asukkaan, on kiinteistöyhtiölle jäänyt tyhjiä vuokra-asuntoja mm. kerrostaloihin. Joulukuussa saatiin valtuustolta ratkaisu, joka johtaa Toritien kerrostalojen purkamiseen tulevana keväänä. Vuoden aikana on käyty monivivahteista maahanmuuttokeskustelua, ja nyt tehty ratkaisu sinetöi sen, että Hartolaan ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa turvapaikanhakijoita asumaan.

Kaiken rakentamisen ja tekemisen ohessa emme saa unohtaa, että teemme tätä arkista aherrusta ihmisiä varten. Vanhuspalvelujen suositusten mukaan palvelut on suunniteltava ikäihmisten omia tarpeita huomioon ottaviksi. Hoivan lisäksi ikääntynyt tarvitsee henkilökohtaisia palveluja, virikkeitä ja elävää yhteyttä oman kodin ulkopuoliseen maailmaan aivan kuten nuoremmatkin. Tämän olemme unohtaneet liian usein. Toivon, että osaamme ottaa ikäihmiset paremmin osaksi tavallista arkea ensi vuonna ja käymme vierailulla Kotisalossa ja myös omien sukulaistemme luona useammin.

Huoli nuorten elämäntilanteesta on myös aiheellinen. On aivan liian helppoa antaa nuorten irtautua liian varhain perheestä ja harrastusyhteisöistä, jotka suojelevat ja turvaavat nuoren elämäntietä. Hartolassa pienellä paikkakunnalla, jos missä, pitäisi olla yhteiset keinot tukea nuorten päihteettömyyttä ja elämänhallintaa. Toivon, että kaikki uskallamme rohkeasti sanoa EI liian nuorena aloitetulle päihteiden käytölle sekä erityisesti huumeiden kokeilulle ja antaa nuorille heidän arvoisensa tulevaisuuden.

Pidetään hyvää huolta itsestämme ja toisistamme!

Teille kaikille Hartolassa asuville ja viihtyville Hyvää Uutta Vuotta toivottaa

Merja Olenius, kunnanjohtaja

Julkaistu

Kolme konserttia Hartolassa

Ville-Paavali Hyvösen Jouluooppera aloitti musiikkitapahtumien sarjan Hartolan kirkossa 16.12. Lauantaina vuorossa oli Sympaatin Joulu -konsertti.. Maanantaina esintyivät Hartolan Veteraanilaulajat ja Viihdekuoro yhteisessä Joulukonsertissa.

Jouluun ja joulun odotukseen kuuluu oleellisesti musiikki. Tänä jouluna Hartolassa on ollut upeaa joulumusiikkia tarjolla useampana päivänä joululauluiltojen lisäksi. Myös konserteissa yleisö on päässyt mukaan laulamaan joulun sanomaa.

Jouluooppera soi
kirkon holveissa

Ville-Paavali Hyvösen Jouluoopperan esittivät Hartolan kirkkokuoro ja Lukkarin Laulajat Heinolasta. Säestyksestä pianolla vastasi oopperan säveltäjä itse.

Kanttori Ulla Miettinen vastasi kuorojen johtamisesta ja lauloi itsekin majatalon emännän soolon. Minna Lamppu tulkitsi Marian osuuden ja Mira Suutarinen enkelin. Joosefin osuudet esitti Jukka Tabell. Samoin hän lauloi yhdessä Sami ja Janne Tabellin kanssa paimenten ja tietäjien osuudet. Jouko Monola puolestaan lauloi airueena.

Tabelleiden äänet soivat hienosti yhteen niin paimenina kuin tietäjinä. Minna Lampun Marian ja Jukka Tabellin Joosefin soolo-osuudet sekä äänien yhteensopivuus duetto-osuudessa oli soinnukasta kuultavaa; Samoin Mira Suutarisen enkeli-tulkinta.

Oopperan säveltänyt Hyvönen toimii nykyään Heinolassa kanttorina, jonne hän siirtyi Sysmästä. Sysmässä hän toimi kanttorina 1980-luvun. Jouluoopperan hän sävelsi joulun evankeliumien teksteihin ja sen kantaesitys oli Heinolassa vuonna 1992. Hartolassa esityksestä sai nauttia nyt ensimmäisen kerran.

Koskettavaa esitystä johtanut kanttori Ulla Miettinen totesi:

– Ooppera suoraan ytimessä.

Sympaatin Joulun
36. vuosi

Kuoro on syntynyt Helsingin Katedraalikuoron laulajista vuonna 1979.  Kuoroon kuuluu kahdeksan avioparia ja heidän jälkeläisiään. Hartolassa mukana oli myös pianisti Ilmo Ranta, jolla on sukujuuria Hartolassa. Samoin kuorossa laulavat Valstan perhestä Liisa ja Lauri, joilla on myös sukusidonnaisuus Hartolaan.

Konsertti koostui tutuista joulun ajan lauluista. Mukana oli etenkin Jean Sibeliuksen sävellyksiä. Sibeliuksen Jo joutuu ilta, johon Tobelius on kirjoittanut sanat, tulkitsi Lauri Valsta Ilmo Rannan säestämänä.  Kamarikuoro Sympaatti esiintyi Tero-Pekka Henellin johdolla.

Kuoron esityksestä huokui ammattimaisuus, mutta samalla lämminhenkisyys. Kuulijat saivat reilun tunnin matkan joulun aikaan kamarikuoron sävelin.

Me käymme joulun
viettohon -joulukonsertti

Lea Lutsin johtama Hartolan viihdekuoro aloitti kirkontäyteiselle yleisölle konsertin neljällä joululaululla. Säestäjänä toimi Jaak Luts ja huiluosiot puhalsi Mervi Ruokola-Parkkonen.

Wäinö Lyytinen lauloi puhtaan heleästi Lapsen joulurukouksen ja Hiljaa hiljaa, joulun kellot kajahtaa. Mirkku Tammisto tulkitsi Varpusen jouluaamuna itseään säestäen.

Mirkku Tammiston johtama Veteraanilaulujat esittivät seitsemän joululaulua: säveltäjistä Sibeliusta, Madetojaa, P.J. Hannikaista ja Einari Junturaa.

Viihdekuoron toinen osio koostui hieman vieraammista joulusävelistä. Leena Tolosen ja L. Heikkilän Beetlehemin yö soi upeasti kirkon holveissa. Samoin Jukka Kuoppamäen Kuka tuo lapsi on Ruokola-Parkkosen huiluosioineen ja soololaulu-osuuksineen oli onnistunut kokonaisuus Jaak Lutsin säestämänä.

Mahtavan musiikki-illan päätti kuorojen yhteisesitys tutusta joululaulusta: Toivioretkellä – Maa on niin kaunis. Kuoronjohtajat, säestäjät ja sooloesittäjät saivat onnistuneesta illasta kukkaset, muistamiset ja kiitokset. Kaikille kuorolaisille lausutut kiitokset ja raikuvat taputukset olivat ansaitut illan esityksistä. VJ

Julkaistu

Director cantus Jaak Luts

Sysmän ev.lut.seurakunnan kanttori Jaak Lutsille on myönnetty director cantus -arvonimi Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin ja piispan toimesta. Jaak Luts on työskennellyt Sysmän seurakunnan vt. kanttorina vuodesta 1992 ja vakinaisena vuodesta 2008 lähtien.

Jaak Luts valmistui diplomi-pianistiksi Viron Musiikki-Akatemiasta  ja toimi saman laitoksen säestäjänä ja kamarimusiikin lehtorina vuoteen 1991, jolloin hän muutti perheineen Suomeen. Ensimmäinen työpaikka löytyi Iitin seurakunnasta, josta seurasi muutto Sysmään seuraavana vuonna. Sysmässä Jaakin pesti jatkui vuoden pätkissä, koska virka ei ollut vakinainen.

–Mentiin jatkoajalle vuosi kerrallaan, kunnes lopulta tuli seinä vastaan. Oli pakko aloittaa opiskelut Suomeen vaadittavan pätevyyden hankkimiseksi, toteaa Jaak.

Opiskelut Sibelius-Akatemiassa alkoivat työn ohessa v. 2001 ja kirkkomusiikin maisterin paperit Jaak sai käteen v. 2006. Mies nimettiin Sysmän ev.lut. seurakunnan kanttorin virkaan v. 2008, tilanne vakiintui ja Lutsin perhe pystyi lopullisesti asettumaan Sysmään.

90-luvun lopulla Jaak opiskeli vielä lisää Viron Musiikki-Akatemiassa ja pystyi luomaan tärkeitä musiikkielämään liittyviä suhteita Suomen ja Viron välille.

Kanttori Jaak Luts tiedetään paikkakunnalla työteliääksi ja taitavaksi muusikoksi. Missä vai musisoidaan ja konsertoidaan, niin Jaak pyydetään aina paikkalle.

–Seurakunnan virkatehtävät ovat tietty etusijalla ja pyrin toimessani edelleen kehittämään seurakunnan musiikkielämää. Muita musiikkiin liittyviä tehtäviä hoidan käytettävissä olevan ajan puitteissa, sanoo Jaak.

Ja  niitä tehtäviä riittää; Kirkko Soi, Sysmän Suvisoitto, kolme seurakunnan kuoroa, kolmen muun kuoron säestystehtävät, Viis Raitilla sekä opetustehtävät musiikkiopistossa  ja kansalaisopistossa. Lisäksi hänellä on joukko hallinnollisia tehtäviä;  Päijät-Hämeen kanttoreiden puheenjohtajuus, Päijät-Hämeen kirkkomusiikkipiirin hallitus, Suvisoiton hallitus, kunnan kulttuuritoimikunnan jäsen, Lions Club -toiminta jne.

Laulava Trappin perhe on tullut monille tutuksi elokuvasta ”Sound of Music”. Lutsin perhe on sitä samaa Sysmässä. Vaimo Lea laulaa, johtaa kuoroja ja tekee musiikkityötä lasten parissa, tytär Maria soittaa viulua ja toimii tuottajana Suvisoiton organisaatiossa, Lore valmistui Heinolan Musiikkiopistosta soittimenaan piano, Sofie soittaa selloa ja Amanda pianoa – ja laulaa hellyttävästi.

”Jaak Luts on hoitanut virkansa taidolla ja huolella sekä käyttäytynyt arvokkaasti”. Nämä sanat lukevat director cantus -diplomissa ja voisiko sitä sen paremmin sanoa. KP