Joulupolku Sysmässä

Sysmän Joulupolku-tapahtuma teki kävijäennätyksensä. Joulukuun alussa järjestetyssä tapahtumassa vieraili 900 ihmistä. Edellisvuoteen verrattuna kävijöiden määrä nousi kahdella sadalla.

Tapahtuman suosio yllätti järjestäjän positiivisesti.

-En osannut etukäteen ajatella, että porukkaa kävisi noin paljon, kertoo nuoriso- ja liikuntapäällikkö Tuija Pessa.

Joulupolun menestyksestä kertoo jo se, että osa kävijöistä tulee paikalle naapurikunnista asti – kuten hartolalainen Sanna Valjakka lastensa Iitu ja Oona Ylösen kanssa. Valjakka osallistui Joulupolkuun ensimmäistä kertaa siskonsa Katja Valjakan innostamana. Seurueeseen kuului myös heidän tätinsä Ritva Reponen.

Pikkuinen Oona Ylönen oli yksi tapahtuman nuorimpia osallistujia: hänellä oli ikää vasta 1,5 kuukautta.

-Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta Oonalle tällaisessa yleisötapahtumassa, jos lentokenttää ei lasketa. Kuljetin Iituakin mukana joka paikassa pienestä pitäen, hartolalainen Sanna Valjakka kertoo.

Ympärillä valui ihmisiä tasaisena virtana, menomuoto vaihteli aina heijastinliiveihin pukeutuneista sauvakävelijöistä pyörätuolilla liikkuviin.

Joulupolulle Valjakka oli tullut uteliaisuudesta. Viime vuonna hän oli järjestämässä Hartolan Joulupolkua paikallisten Marttojen riveissä.

-Hartolassa tapahtuma on paljon pienempi kuin täällä Sysmässä, Valjakka kertoo.

Entä mitä tapahtumasta jäi päällimmäisenä mieleen?

Naiset pohtivat hetken. Metsän suojissa oli niin monta hienoa luukkua.

-Ehkä Lucia ja joululaulut. Ja tietysti tämä riisipuuro! AO-O

Valokuvaaja Sami Lehtonen kuvasi Joulupolku-tapahtuman kävijöitä pitkin iltaa. Kuvia voi käydä katsomassa Sysmän kirjastossa, jossa ne pyörivät diaesityksen tavoin televisioruudulla.

Jouluvaellus Hartolassa

Hartolalaisten järjestöjen ja yritysten järjestämään jouluvaellukseen osallistui yli kaksisataa henkeä. Kiikin arvelujen mukaan, yhden nautitun makkaran jälkeen, arvio oli: – melkein viisisataa vaeltajaa!

Vaellus lähti Itä-Hämeen opiston pihalta ja kulki lyhtyjen valaisemaa reittiä Tainionvirran rantoja mukaillen Koskenniskan grillikatokselle ja päättyi Linna-Hotellin pihamaalle.

Opiston pihalla vaeltajat osallistuivat yhteislauluihin. Eva Varis kiitti kaikkia, jotka ovat mahdollistaneet tämänvuotisen tapahtuman. MLL jakoi tonttuhatut pienimmille osallistujille.

Menoreitin varrella Ekonkosken laavulla soivat haitarit. Vaeltajat saivat osallistua Osuuskauppa Hämeenmaan kinkkuarvontaan menomatkalla ja tullessa oli vuorossa herkkukori. Järvi-Hämeen Op osallistui tapahtumaan jakamalla heijastimia ja Hartolan Apteekki antoi mukaan runon ja nuoremmat vaeltajat saivat oman muiston vaelluksesta.

Itä-Hämeen Taitajat järjesti polun varrella arpajaiset, joihin palkintoja olivat lahjoittaneet monet paikalliset yritykset. Vaeltajat koristelivat seurakunnan kuusen.

Koskenniskalla kipinämikkona toimi Hartolan Ladun Tenho Paalanen seuranaan Hartolan Palokunnan naisten makkaranpaistajat. Ja makkarat tekivät kauppansa itse nuotiolla käristäen tai valmiiksi kuumennettuina: 200:sta varatusta makkarasta ei montaa jäänyt ostamatta. Paikalle oli saapunut myös joulupukki namuineen joulukiireiltään.

Linna-Hotellin pihalla Hartolan viidekuoro vei matkaajat jouluisiin tunnelmiin yhteislaulutuokiolla ja kuoron esityksillä.  Linnan glögi ja Vuohelan piparit olivat tarjolla kaikille vaellukseen osallistuneille.

Päätepisteellä oli Itä-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen visailu: mihin lauluun varpunen, pääskynen, kettu ja kerttu liittyy. Lopuksi sai vielä linnuille jyväpussin kotiinviemisiksi hyvän mielen ja onnistuneen vaelluksen kiitokseksi.

Hartolan Martat ja martta Päivi Halmekoski olivat tänä vuonna koordinoimassa vaelluksen onnistumista. Ja hienosti järjestelyt toimivat.

– Kiitos kaikille, totesi Päivi Halmekoski illan päätteeksi. VJ

Itsenäisyyspäivä Sysmässä

Sysmän Itsenäisyyspäivän aloitettiin messujumalanpalveluksella kirkossa, minkä jälkeen kirkkoväki kokoontui sankarivainajien haudalle. Tilaisuudessa puhunut valtuutettu Bror Ahlgren kertasi puheessaan Suomen historiaa ja visioi myös maamme tulevaisuutta.

Teatteritalon juhlapuheen piti Kirjakylä Oy:n puheenjohtaja Ilkka Salonen. Hänellä on monia omia kokemuksia ja huomioita maamme itsenäisyydestä, onhan hän työskennellyt puolet työurastaan pankkiirina Moskovassa.

–Vaikka venäläisten suhtautuminen Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksille olivat kielteisiä, Suomen saavutuksiin suhtauduttiin Venäjällä suurella kunnioituksella.

Salosen mukaan itsenäisyyden uhka ei tule enää idästä, vaan kaikista ilmansuunnista.

–Pääomat, rahavirrat, Brysselin päätökset ja pakolaiset. Ainoa pysyvä asia on muutos, totesi puhuja.

Monet ns. isot maat ja yritykset eivät ole aina tuota uskoneet ja ovat kaatunet rytisten. Salonen totesi, että moni pieni, vikkelä ja hyvin koulutettu maa, kuten mm. Suomi,  löytää paikkansa kansakuntien joukossa.

–Mutta sanelemalla ei Suomea rakenneta, yhteistä venettä on soudettava yhteen suuntaan.

Juhlapuhuja totesi lopuksi, että itsenäisyys ei välttämättä ole pelkästään riippumattomuutta. Hyvä tukiverkosto voi auttaa ratkaisevasti kansakuntaa pysymään itsenäisenä.

Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kiitti tervehdyspuheessaan veteraaneja itsenäisestä Suomesta ja tähdensi samalla myös Sysmän itsenäisyyttä. Hän kritisoi tulevaa maakuntamallia ja pelkäsi, että palvelujen saatavuus kuntasolla tulee heikkenemään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kunta on tehnyt itsenäisyyttään korostavan ratkaisun ja ostaa nämä palvelut jatkossa yksityiseltä tuottajalta.

Juhlan erinomaisesta musiikkiannista vastasivat Sysmän Kamarikuoro Leena Palmin johdolla sekä Lutsin perhe; Jaak Luts (piano), Amanda, Sofie ja Lore (laulu), Lea Luts (kannel) sekä Maria Luts (juonto).   KP

Itsenäisyyspäivä Hartolassa

Hartolan valtuustosali täyttyi yli sadasta itsenäisyyspäivän viettäjästä. Juhlan aloitti Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun opettaja Natalia Kaasinen Jean Sibeliuksen Finlandialla.

Tervehdyssanoissa valtuuston puheenjohtaja Mikko Ruoppi muistutti, että yhteiskunta on monasti ollut itsenäisyytemme aikana vaikeuksissa. Vaikeudet on voitettu: itsenäinen maa on huolehtinut omistaan ja Suomi on säilynyt itsenäisenä.

Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun opiskelija Maria Olkkonen tulkitsi Paul de Sennevellen Kirje äidille ja Pilvi Lehtinen Oskar Merikannon Tuutulaulun ennen juhlapuhetta.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen puhui metsän merkityksestä Suomelle ja suomalaisille juhlapuheessaan.

-Metsäsektori on erittäin tärkeä Suomen kansantaloudelle ja erityisen tärkeä se on Päijät-Hämeelle. Metsien henkinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen merkitys on Suomelle valtava, tiivisti Yli-Talonen puheensa sisällön.

Toivo Kuulan Scherzinon soitti viululla musiikkikoulun oppilas Hugo Hutri. Irja Niilahti, jolla on vuoksenrantalaiset sukujuuret, kertoi tarinoita, joita on merkitty muistiin Vuoksenrannasta. Vuoksenrantalaisten uudeksi kotiseuduksi tuli Asikkala, Hartola, Joutsa, Pertunmaa ja Sysmä, kun vanha kotiseutu jäi Karjalaan.

Kulttuurikustavuksen sai Itä-Hämeen Taitajat. Hartolan Lion Club valitsi vuoden nuoreksi Akseli Koskisen. Vanhusneuvoston järjestämän äänestyksen perusteella vuoden hoivahenkilö-tunnustuksen saivat lääkäri Mervi Pitkälä ja sairaanhoitaja Lea Eskola. Jorma Virtasen säätiön stipendit saivat Henna ja Nelli Järvinen, Juho Mäkinen, Nea Piipponen, Oskari Salmi ja Valtteri Sankari.

Juhla päättyi Maamme-lauluun, jota ennen Natalia Kaasinen soitti Sibeliuksen Elegien. Juhlan järjestelyistä vastasi vapaa-ajan ohjaaja Marja-Leena Koivisto. VJ

Lähilehti torstaisin

Lähilehti (sitä ennen Sysmäläinen ja Uusi Sysmäläinen) on kolahtanut lukijan postilaatikkoon keskiviikkoisin jo liki 46 vuoden ajan. Jossakin vaiheessa lehden jakelupäivää mietittiin muutettavaksi torstaiksi, koska markettien viikonlopputarjousten aloituspäivä oli yleensä juuri torstai.

Viimeisten vuosien ajan Lähilehden jakelu on ollut Esa-Jakelut Oy:n vastuulla. Käytännössä Esa-Jakelut on kuitenkin joutunut ostamaan postilta alihankintana taajama-alueen ulkopuolelle suoritettavat jakelut.

Ensi vuoden alussa Posti lopettaa kaupunkilehtien peittojakelut Postiset -päivänä, eli juuri keskiviikkona. Tästä syystä Lähilehden jakelupäivä muuttuu totutusta keskiviikosta torstai-päivälle vuoden 2016 alusta lähtien. Heti viikolla 1 on tosin poikkeustilanne; silloin Lähilehti ilmestyy perjantaina 8.1. loppiaisen vuoksi. Viikon alussa oleva arkipyhä siirtää jakelua automaattisesti yhdellä päivällä eteenpäin (sama tilanne toistuu ainakin viikolla 18 helatorstain takia). KP

Lähilehden
toimiston uudet
aukioloajat 2016:

ma    9-15.30
ti    9-17.00
ke    8-15.30 painopäivä
to    9-15.30 jakelupäivä
pe    9-15.30