UUTISET

Uusi metsähallituslaki on herättänyt huolta luonnonsuojelujärjestöissä. Huhtikuussa voimaan astuva laki antaa mahdollisuuden tiettyjen yleisten vesialueiden ja Ylä-Lapin luontaistalousalueiden taloudelliseen hyödyntämiseen.

Sysmässä laki koskee Päijänteen Tehinselkää, joka siirretään lain myötä pois Metsähallituksen luontopalveluista. Luontopalvelut vastaa muun muassa kaikista Suomen kansallispuistoista sekä metsästys- ja kalastusluvista. Lakimuutoksen myötä Tehinselän talouskäyttö on vastedes periaatteessa mahdollista.

Hallitusneuvos Vilppu Talvitie maa- ja metsätalousministeriöstä katkaisee huhujen terävimpiä kärkiä. Hurjimpien uskomusten mukaan Tehinselälle voisi rakentaa jopa tuulimyllyjä.

-En usko, että Tehinselällä tapahtuu mitään. Lakimuutos koskee enemmän merialueita. Merellä voidaan harkita tuulivoimaa, harjoittaa kalanviljelyä tai ottaa rannikolta soraa ja hiekkaa, Talvitie sanoo.

Talvitie sanoo, että lain hengen mukaan maa- ja metsätalousministeriö ei halua estää yleisten vesialueiden ja Ylä-Lapin maiden taloudellista käyttöä. Alueille ei ole kuitenkaan asetettu minkäänlaista tuottovaadetta.

Talvitie korostaa, että talousalueiksi luokiteltavien maa- ja vesialueiden käyttö edellyttää normaalia lupamenettelyä. Metsähallituslaki ei vaikuta esimerkiksi ympäristöluvan ehtoihin: ne ovat yhtä tiukat uudesta laista huolimatta.

Talvitie kertoo, että uusi metsähallituslaki juontaa juurensa EU-komission kantaan. Komission mielestä Metsähallitus ei voi jatkaa toimintaansa nykyisen kaltaisena liikelaitoksena.

Siksi Metsähallitus yhtiöitetään. Maat säilyvät edelleen Metsähallitus-liikelaitoksen omistuksessa, eli toisin sanoen valtion suorassa omistuksessa.

Puunmyynti ja oikeus hakata metsiä sen sijaan luovutetaan liikelaitoksen tytäryhtiölle. AO-O

Aluehallintovirasto (AVI) on perunut päätöksensä Nelostien vetämisestä Hartolan harjualueelle. AVI kertoo tehneensä arviointivirheen ja toteaa nyt, että harjualue on suojeltava kokonaisuudessaan. Suojelupäätöksestä ei voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Käytännössä päätös merkitsee sitä, että nykyisin käytössä oleva Nelostie Hartolan ja Joutsan väliltä suljetaan. Luonnonsuojelijat ovat mielissään, koska AVI edellyttää paitsi tien sulkemista myös sen maisemointia. Kulkureitiksi merkitään vanha postitie, jossa kulkeminen moottoriajoneuvoilla on toki kielletty.

Uusi tielinjaus miellyttänee sysmäläisiä. Uusissa suunnitelmissa Nelostien linja on vedetty Sysmän ja Luhangan kautta Jyväskylään.

Seuraavaksi kuntapäättäjät jännittävät, saadaanko Sysmään valtatien vanavedessä ABC-huoltoasema ja Pentikin Outlet-myymälä. AO-O

Pääsiäisaika on hiljentymistä ja iloa

Jeremias Sankari on toiminut Hartolan ja Sysmän seurakuntien kirkkoherrana jo yli vuoden ajan. Työmäärä on lisääntynyt hänen itsensä lisäksi myös muilla seurakunnan työntekijöillä, mutta kokonaisuudessaan toimenpide on onnistunut.
Kyselimme kirkkoherralta organisaatioon liittyvien kysymysten lisäksi pääsiäisen mukanaan tuomista tunnelmista.

Miten on mielestäsi hoitunut työt kahden seurakunnan kirkkkoherrana?
–Töitä on todellakin ollut enemmän kuin alkujaan odotin, mutta yhdistämisestä päättäneiden luottamushenkilöiden kannalta katsoen toimenpide on varmaan ollut onnistunut. Kokonaisuus toimii ja se mihin tähdättiin, on onnistunut.
–Seurakunnan työntekijöiden kannalta yhteinen aika kirkkoherran ja heidän välillään on ollut liian vähäistä. Katri Ylösen ja Petri Virkkusen päälle on kaatunut paljon töitä, mutta tätä osasimme jo suunnitteluvaiheessa odotella.

Kuinka seurakunnat jaksavat taloudellisesti?
–Vuosi 2015 oli molemmilla kohtuullisen hyvä, mutta tulokseen vaikuttivat satunnaiset syyt kuten metsänmyynti. Tulevaisuus ei sitten enää näytäkään niin hyvältä ja sen vuoksi alustavia keskusteluja seurakuntien yhdistämiseksi on käyty. Vuoden 2019  seurakuntavaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt ja se olisi hyvä aika yhdistymiselle.
–Kirkkojen korjaukset ovat suuri menoerä; Hartola maksaa remontista aiheutuneita lainojaan ja remontti Sysmän kirkossa on edessä.

Missä vaiheessa ovat nämä suunnitelmat Sysmän kirkon remontoimiseksi?
–Aikataulua on viivästytetty vuodella ja suunnitelmissa on remontin käynnistäminen v. 2018. Ensi vuosi on Suomen 100-vuotisjuhlavuosi ja silloin kirkkoa tarvitaan moniin tilaisuuksiin. Lisäksi kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen vaatii huolellista suunnittelua, se on suuri työ ja sitä voidaan rauhassa miettiä vuoden 2017 aikana.

Millaisia ajatuksia kirkkoherralla on näin pääsiäisen alla?
–Toivon hiljaisen viikon  kärsimysajan näkyvän toiminnoissa ja samoin sitä seuraavan pääsiäisen riemun. Joten koristellaan kotia niillä narsisseilla ja pääsiäismunilla vasta pääsiäisenä ja keskitytään siihen hiljaisesti alkuviikon aikana. Hartolassa tosin oli toimintaa kirkossa heti maanantaina Luukas-passion muodossa ja siitä tulikin hyvä tilaisuus.

Tällä viikolla vietetään myös rasismin vastaista viikkoa. Millaisia ajatuksia rasismi sinussa herättää?
–Televisossa puhunut Valtteri -poika antoi surullisen esimerkin rasismista. Ratkaisevassa roolissa ovat mielestäni ne henkilöt, jotka hyväksyvät tapahtuneen ja ovat hiljaa. Kaikkien pitäsi nousta puolustamaan niitä, jotka joutuvat rasismin ja vihapuheiden kohteeksi.
–Monikulttuurillisuus on tosiasia ja siinä on paljon hyvää, erilaisuus on hyväksyttävä. Onneksi Hartolassa tilanne on rauhoittunut sitten viime syksyn kiivaiden puheiden.

Olet mukana monissakin mielenkiintoisissa harrastuksissa. Mitkä ovat ne mieluisimmat?
–Sukututkimus on varmaan se tärkein – siihen kyllä uppoutuu. Sen parissa työasiat unohtuvat, paitsi että sitä tehdään tietokoneen ääressä. Meillä on Hartolassa aktiivinen sukututkimuksen Facebook -ryhmä sekä kansalaisopiston ryhmä. Juuri tällä hetkellä olen kiinnostunut 1600-luvun käräjäpöytäkirjoista, sieltä kun löytyy kaikenlaista mielenkiintoista. Omaa sukuani tutkin Joutsan Laitjärven ja Hartolan Nokan kylien tapahtumien kautta.
–Sitten olen päätynyt kokeilemaan itselleni epäluonnollista harrastusta ja kuorolaulu on ehkä sitä. Lähdin liikkeelle siitä tosiasiasta, että kansakoulussa laulutaitoni lytättiin matalaksi. Tietty papin virassa on ollut pakko myös laulaa. Mukavaa on kuitenkin ollut ja olen pysynyt mukana ryhmässä!

Veteraanien asia on lähellä sydäntäsi?
–Taustalla on se tosiasia, että isäni oli sotainvalidi. Arvostan isääni ja olen monessa suhteessa isäni poika. Lapsesta lähtien olin kuullut isän puhuvan kahdesta kaatuneesta ystävästään, joiden haudoilla kävimme säännöllisesti. Lisäksi olen päässyt lukemaan isäni rintamalle saamansa kirjeet ja myös niiden myötä tuntemukset sotaa ja veteraaneja kohtaan ovat vaikuttaneet minuun.
Meidän on pidettävä huolta siitä, että viimeisenkin veteraanin asiat hoidetaan maassamme kunnialliseen loppuun.

Millaiseksi kuvailisit maamme tilannetta tällä hetkellä?
–Olemme jonkinlaisella vedenjakajalla. Lamasta olemme kärsineet jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta päättäjillä on yhä ristiriitaisia näkemyksiä siitä, miten pitäisi edetä. Missä on se yhteinen tahto, miten löydämme tien ulos? On löydettävä kiireesti yhteinen henki asiantilan korjaamiseksi.   KP

Uunimakkara ja hernekeitto ovat ylivoimaisesti suosituimpia kouluruokia Sysmässä, kertoo äskettäin julkaistu kouluruokakysely.

Kyselyn perusteella kouluruoka maistuu oppilaille keskimäärin kohtuullisesti. Väittämä ”ruoka on tosi hyvää” sai alakoulun oppilailta arvosanan 2,20. Yläkoululaisten ja lukiolaisten vastaukset väittämään ”ruoka on maukasta” olivat keskimäärin 2,29. Asteikko oli 1-3.

Kritiikkiä keräsivät perunat, einesten käyttö ja ruuan esillepano. Yläkoululaiset ja lukiolaiset toivoivat vaihtelevampaa ruokalistaa ja enemmän mausteisuutta. Lihakastikkeita koettiin tarjottavan liian usein.

Miltä kyselyn yhteenveto kuulostaa koululaisista? Mielipidettä on paras kysyä Sysmän yhtenäiskoulun ruokalassa. Tavallisena maanantaina kello 11 ruokalaan odotetaan 106:a oppilasta. Yhdessä pöytärykelmässä lounastaa joukko kuudennen luokan tyttöjä.

-Perunat eivät ole kovin hyviä. Niissä on usein kalvo päällä tai ne ovat kylmiä, sanovat Hanna Nurminen ja Hilla Salmio.

Tänään maanantaina ruokana on possukastiketta ja riisiä. Kyselyn perusteella oppilaat eivät juuri välitä tästä ruuasta. Mitä he haluaisivat syödä?

Kyselyn mukaan toiveaterioita ovat esimerkiksi pitsa, lasagne, tortillat, kasvissosekeitto ja kalapuikot. Ja näillä kuudennen luokan tytöillä on selvä mielipide asiasta.

-Haluaisimme kaalilaatikkoa, karjalanpiirakoita ja perunamuusia. Niitä oli ennen, mutta ei enää, tytöt kertovat.

Mihin toiveruuat ovat hävinneet? Selitys löytyy vanhainkodin keittiöstä: siellä valmistetaan tällä hetkellä päivittäin noin 550 annosta, vaikka keittiö on suunniteltu noin 200 annoksen valmistukseen.

-Laitekapasiteetti ei mahdollista esimerkiksi perunamuusin tekoa, kertoo suunnittelupäällikkö Merja Simola.

Kun ruokahuolto siirtyi sote-yhtymältä kunnalle ja Väihkylän koulu purettiin, tuli vanhainkodin keittiöstä keskuskeittiö. Silloin muuttui myös ruokalista. Joitain ruokia poistettiin ja joitain tuli tilalle: koululaisille uutena listalle otettiin esimerkiksi silakkapihvit.

Entä perunat?

-Kun tulimme uuteen kouluun syksyllä, kylmiöiden lämpötila oli säädetty liian kylmäksi. Nyt säädöt on korjattu suositusten mukaisiksi. Olemme kiinnittäneet huomiota myös tarjoilualtaiden lämpötiloihin. Niiden lämpötiloja on nostettu, jotta ruoka pysyy lämpimänä. Myös perunoiden kypsennykseen on kiinnitetty huomiota, kertoo Simola.

Kouluruokakyselyssä jotkut oppilaat vastasivat yksiselitteisesti, että ruoka on ”pahaa”. Simola toivoo, että jatkossa oppilaat erittelisivät tarkemmin, miksi näin on.

-Onko ruoka mausteetonta, onko jokin ainesosa josta ei pidä, onko tarjoilulämpötila oikea? Ilman tarkempaa kuvausta on vaikea tehdä parannuksia, Simola sanoo. AO-O

Vanha kyläkoulu, josta melkein tuli motelli. Mutta ei tullut motellia, vaan jyväskyläläisen Sampsa Ahosen koti. Paikka, jossa kitara soi ja koirat haukkuvat.

Siinä pähkinänkuoressa Vuorenkylän vanhan kyläkoulun tarina. 1800-luvun lopussa perustettu koulu lakkautettiin vuonna 1994 ja rakennus ehti olla pitkän tovin tyhjillään, ennen kuin Sampsa Ahonen ja hänen vaimonsa viime kesänä ostivat rakennuksen.

-Etsimme vanhaa taloa, jota voi remontoida, Ahonen kertoo ja hymyilee katsoessaan ympärilleen.

On selvää, että täällä remonttikohteet eivät ihan heti lopu kesken. Mutta Ahonen onkin ammatiltaan puuseppä. Kunnianhimoa ja kokemusta riittää. Ja kiirettä, sitä ei ole.

Ahonen astuu toiseen entisistä luokkahuoneista. Se toimii nyt olohuoneena. Liitutaulu muistuttaa rakennuksen historiasta, mutta muita merkkejä koulunkäynnistä ei enää ole.

Sen sijaan huoneistosta löytyy kitaroita ja äänenvahvistimia. Ahonen harrastaa musiikkia taiteilijanimellä Wihtori Aho. Hänen ensimmäinen pitkäsoittonsa julkaistaan pääsiäisen alla, 24. maaliskuuta. Levyn nimi on Yksin.

-Tyylilajini on suomenkielinen kitarapop, jossa on iskelmällisiä elementtejä, Ahonen luonnehtii.

Hän säveltää ja sanoittaa kappaleensa itse. Levy on omakustanne, josta otetaan 300 kappaleen painos. Levy tulee myyntiin Levykauppa Äxään ja Ahosen lähikauppaan Vuorenkylän valintaan. Kappaleet ovat kuunneltavissa myös Spotifyssa.

Tulevana kesänä Ahonen toivoo pääsevänsä keikkailemaan.

-Keikoille pääsy ei ole kovin helppoa, kun ei ole nimeä. Lisäksi minun pitäisi löytää kokoonpano tästä lähiseudulta, Ahonen tuumii.

Entä se talon remontti?

Menneet vuosikymmenet näkyvät täällä monella tavalla. Ovet ovat kaunista antiikkia, vanhan luokkahuoneen isot tiilitakat taas on maalattu räikeän punaisiksi. Toista luokkahuonetta on yritetty jakaa väliseinillä, koska koulutoiminnan lakkauttamisen jälkeen rakennuksesta kaavailtiin motellia.

-Väliseinät on kyllä tehty ihan vasemmalla kädellä. Ne täytyy purkaa, suunnittelee Ahonen.

Vanhojen remonttien jäljet eivät aina ole kovin onnistuneita.

-Olisin halunnut kunnostaa vanhan puulattian, mutta maali ei irronnut hiomalla. Lattiassa on käytetty lyijymaalia ja pinnalle on vedetty lateksi. Yhdessä ne ovat saaneet aikaan sellaisen reaktion, että maali ei lähde irti, Ahonen harmittelee.

Mutta ehkä vanhan talon henki syntyykin juuri siksi, että rakennuksessa kohtaavat eri aikakausien ihanteet ja monien sukupolvien kädenjälki.

Niin kuin remontti, myöskään musiikki ei ole hätäisen hommaa. Ahosen ensimmäinen pitkäsoittolevy ilmestyy tänä vuonna, mutta musiikkia hän on tehnyt jo vuodesta 1996. AO-O