Murteissa idän ja lännen vaikutteita

Mika Sankari
SYSMÄ

Ensimmäiset itämerensuomalaiset saapuivat Päijänteelle Hämeen suunnalta. Läpi keskiajan pitkälle uudelle ajalle koko Päijänteen vesistöalue kuului Hämeenlinnan linnalääniin. Sen itärajalla alkoi jo 1400- luvulla olla pahoja kahakoita hämäläisten ja savolaisten välillä. Tuossa kulkee tänäkin päivänä Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon murreraja.

Päijät-Hämeen murrealueella oli uuden ajan alussa ainoastaan kaksi suurta kirkkopitäjää: Jämsä sekä Sysmä (jossa lisäksi Hartola, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Pertunmaan länsiosa).

Päijät-Hämeen murteiden savolaistuminen kulminoitui vuonna 1597 Hämeessä nuijasotaan, jonka seurauksena autioitui 33 % Suur-Jämsän sekä jopa 55 % Suur-Sysmän tiloista.

Tällä kohtaa sijaitsi myös Suomea halkova jyrkkä kulttuuriraja, jonka länsipuolella olivat sahtia ja verimakkaroita nauttivat peltoviljelijät, itäpuolella puolestaan kaljaa ja jauhomakkaroita nauttivat kaskiviljelijät.

Termin ”Päijät-Hämeen murteet” vakiinnutti Terho Itkonen (1956), jonka alkuperäinen suunnitelma olikin kirjoittaa väitöskirjansa aiheesta ”Päijänteen seudun murteet idän ja lännen risteilyalueena”. Murrealueen kilpailevina niminä ovat olleet ”Savon lounainen ulkoryhmä”, ”Itä-Häme” ja ”eteläinen Keski-Suomi”, mutta yleisin nimitys on silti ollut jo pitkään ”Päijät-Häme”.
Päijät-Hämeen murteet eivät sijaitse ainoastaan hämäläis- ja savolaismurteiden vaan myös länsi- ja itämurteiden rajalla. Toisin sanoen kyseinen raja erotti toisistaan kaksi muinaista itämerensuomalaista kantamurretta: länsisuomen ja muinaiskarjalan.

Päijät-Hämeen murteiden vanhin kerrostuma on länsisuomalainen eikä muinaiskarjalainen jopa siitä huolimatta, että vahvin kerrostuma on savolainen eikä hämäläinen.
Asiaa mutkistaa vielä pieni terminologinen ongelma: nykyisin on olemassa myös Päijät-Hämeen maakunta, joka on Päijät-Hämeen murteiden kanssa päällekkäinen ainoastaan Hartolan ja Sysmän osalta. Muu Päijät-Hämeen maakunta kuuluu kaakkoishämäläiseen murrealueeseen, kun taas Päijät-Hämeen murrealueesta pääosa kuuluu Keski-Suomen maakuntaan, mistä Hartolan ja Sysmän lisäksi ainoina poikkeuksina ovat Etelä-Savoon lukeutuvan Pertunmaan länsiosa sekä 1.1.2021 alkaen Pirkanmaahan kuulunut Kuhmoinen.

Itäryhmää puolestaan vastaa Päijänteen itäpuolelta historiallinen Suur-Sysmä eli emäpitäjä Sysmän lisäksi tytärpitäjät Hartola, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka ja Pertunmaan länsiosa.

Lisää aiheesta: Päijät-Hämeen murteet idän ja lännen välissä. Tekijä: Kallio, Petri. Julkaisija: Helsingin yliopiston kirjasto. Päiväys: 2022.