Mielen hyvinvointiin monia keinoja

Mika Sankari
HARTOLA

Terveystalon kevään viimeisellä Hyvinvointia kuntalaisille- luennolla käsiteltiin mielen hyvinvointia. Psykologi Kira Lopperi alusti aiheesta.


Keskustelijat nimesivät erityisesti luonto-olosuhteiden parantavan mielen alakuloa.
Perhe, koti ja ystävät, harrastukset, raha ja henkiset asiat vähentävät kuormitusta. Hyvinvointia lisäävinä asioina mainittiin myös mm. hyvä parisuhde, kulttuurin kokeminen ja lemmikit.

Mielenterveystaitoja on palkitsevaa kehittää, sillä mielenterveys on osa kokonaisterveyttämme, josta voi huolehtia kuten muustakin terveydestä. Hyvä mielenterveys lisää hyvinvointia ja auttaa selviytymään vaikeuksista.

Tuoreen IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen mukaan poikkeusolot kuormittavat erityisesti nuoria aikuisia ja naisia.
Lähes puolella on uupumusta.
Useampi kuin joka kolmas kokee elämässä sen mukaan hyvinvointia heikentävää kuormitusta.
Eniten kuormittavat kyselyn mukaan korona ja erilaiset rajoitukset.
Huoli tulevaisuudesta ja uupumuksen tunne koettelevat nyt erityisesti 18-34-vuotiaita nuoria aikuisia.
Naiset kokevat hyvinvointia ja jaksamista vähentävää kuormitusta selvästi miehiä enemmän.
Myös rahaan ja toimeentuloon liittyvät asiat huolettavat noin neljää kymmenestä. Yksinäisyys ei rajoitustoimista huolimatta nouse kuormitusta aiheuttavien asioiden kärkeen. Kuitenkin noin joka viides kokee sen kuormittavan.

Pääsääntöisesti ihmisille on vaikeampaa puhua mielenterveyteen kuin fyysiseen terveyteen liittyvistä asioista. Neljännes vastaajista kokee mielenterveydestä puhumisen yhtä luontevana kuin fyysisestä terveydestä puhumisen. Naisille puhuminen on luontevampaa kuin miehille. Luontevinta se on 55-64 -vuotiaille.
Merkittävä osa vastaajista on kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa on tapahtunut viime vuosina positiivista muutosta mielenterveysasioihin suhtautumisessa.

Mielenterveysseuran nettisivuilta tai Youtube- kanavalta löytyy runsaasti tietoa ja hyödyllisiä harjoituksia.

Lopperin luennolla osallistuttiin niiden avulla hengitysharjoituksiin ja progressiiviseen lihasrentoutukseen. Kokeile itse ja etsiydy hetkeksi toiseen maailmaan, se rauhoittaa ja tekee hyvää eikä vie paljon aikaa.
-Harjoituksiin ei toisaalta tule kuitenkaan keskittyä liian syvällisesti, Lopperi sanoo.
Luennoitsija mainitsi uinnin ja joogan hyvinä liikkumismuotoina – niissä huomiota kohdistuu paljon hengittämiseen.

Aprillipäivänä alkanut Mielinauha-kampanja jatkuu kesäkuun loppuun asti.
Syksyllä hyvinvointiluennot jatkuvat, aikatauluista kerrotaan myöhemmin.