Reetta Keisalmi
HARTOLA
Heinolalaisen Parikan tilan sadat lampaat eivät tuota pelkästään villaa, karitsoita ja lihaa. Kesäisin ne tekevät arvokasta luonnonhoitotyötä eri puolilla Heinolaa sekä Hartolaa.
Parikan tilalla on noin 300 uuhta, ja se toimii valkoisen suomenlampaan jalostuslampolana. Lisäksi tilalla kasvatetaan Findorset-risteytysuuhia lihantuotantoon. Peltoa on käytössä noin 300 hehtaaria, josta merkittävä osa on luonnonlaitumia.
Kesäisin lampaat hajaantuvat noin 20 eri laidunkohteelle. Hartolassa laidunalueita sijaitsee muun muassa Ruskosalossa, Vehkasalossa ja Selänkylässä. Suurin osa tilan laiduntavista uuhista on tiineitä.
Luonnonlaidunnuksen merkitys ulottuu kuitenkin paljon laajemmalle.
– Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta laidunnus on erittäin tärkeää. Jos alueella on vielä siemenpankkia jäljellä, harvinaisempia niittykasveja voi alkaa nousta näkyviin jo vuoden tai parin kuluessa laidunnuksen aloittamisesta, Parikan tilan emäntä Pia Parikka kertoo.
Suomessa luonnonlaitumet ovat yksi uhanalaisimmista luontotyypeistä. Moni perinteinen niitty- ja laidunympäristö on kasvanut umpeen, kun laidunnus on vähentynyt. Lampaat pitävät kasvillisuutta kurissa ja auttavat säilyttämään avoimia ympäristöjä, joissa monet niittykasvi- ja hyönteislajit viihtyvät.
– Keskimäärin samalla kohteella laidunnetaan noin kymmenen vuotta. Osa alueista vaihtuu vuosien mittaan, kun joistakin kohteista luovutaan ja uusia tulee mukaan.
Valtaosa laidunalueista sijaitsee Metsähallituksen mailla ja kuuluu erilaisiin ympäristösopimuksiin. Mukana on kuitenkin myös yksityisten maanomistajien alueita. Parikan mukaan kiinnostus niin sanottuun vuokralammastoimintaan on kasvussa.
– Yhä useampi maanomistaja haluaa lampaita mailleen maisemanhoitajiksi. Eläimet voivat auttaa pitämään alueita avoimina ilman koneellista raivausta, ja samalla ne edistävät luonnon monimuotoisuutta. Laidunnuksen tavoitteena on köyhdyttää maaperää. Kun ravinteita on vähemmän, niittykasvillisuus menestyy paremmin ja monimuotoisuus lisääntyy. Lampaat soveltuvatkin tehtävään hyvin, Parikka toteaa.
Parhaimmillaan laidunnuksen vaikutukset näkyvät nopeasti. Pitkän laidunnushistorian omaavilla alueilla kasvillisuus alkaa vähitellen palautua kohti alkuperäistä tilaansa, ja samalla myös monet perinteisten maatalousympäristöjen lajit saavat uuden mahdollisuuden.
– Laidunnuksen myötä kohteet palaavat vähitellen luonnolliseen loistoonsa, Parikka toteaa.
Kuvassa: Lampaat hoitavat luonnonlaitumia tehokkaasti. Työn ohella on hyvä pitää välillä lepotaukoja.