Helena Mäkinen
SYSMÄ
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki on ehtinyt asua Sysmässä pian 12 vuotta. Kuntataloudessa on ollut ala- ja ylämäkiä, mutta meno on kuitenkin ollut suhteellisen vakaata. Nyt on edessä merkittävän suuri talouden sopeutus niin Sysmässä kuin monissa muissakin kunnissa. Mistään yhtäkkisestä säikäytyksestä ei ole kysymys, mutta rajut valtionosuuksien pudotukset toivat haasteensa jo kuluvan vuoden budjetin valmisteluun.
– Jopa kuntatalouden asiantuntijatkin ovat olleet yllättyneitä siitä, miten suuri pudotus valtionosuuksissa tapahtuu. Merkittävä osa peruspalveluista, siis valtion kunnille antamista tehtävistä, hoidetaan valtionosuuksilla. Niiden osuus on suuri pienissä kunnissa, joiden väki ikääntyy ja sairastavuus on keskimääräistä korkeampaa. Vuoden 2015 kustannuksilla tehdyssä valtionosuuksien tarkistuksessa todettiin, että Sysmässä sosiaali- ja terveyspalvelut on pystytty tuottamaan keskimääräistä edullisemmin. Tämän tarkistuksen tuloksena Sysmälle myönnettävää peruspalvelujen valtionosuutta vähennettiin. Myös valtionosuusuudistus rokotti pieniä kuntia, koska se tehtiin kasvukeskusten ehdoilla.
– Nyt ollaan menossa maakuntasoteen, se tulee tarkoittamaan merkittävää resurssien kaventumista pienille kunnille. Sote-palveluihin tarkoitetut valtionosuudet ja verotulot siirtyvät kunnilta valtiolle ja edelleen maakunnille ja kunnat menettävät sitä liikkumavaraa, joka niillä on aiemmin ollut käytössä.
Kitkiöjoki kertoo, että Sysmässä ollaan yhä innostuneita itsenäisyydestä ja halutaan määritellä itse, millaisia palveluja kunnan asukkaille tarjotaan. Viime vuoden puolella kunnan taloutta ja toimintoja ryhdyttiin suunnitelmallisesti miettimään yhdessä. Asiantuntijana oli Perlacon Oy ja viranhaltijat ja kuntapäättäjät ryhtyivät yhdessä työstämään sopeutussuunnitelmaa. Johtoryhmä, kunnanhallitus ja valtuusto kävivät iltakouluissaan läpi kunnan toimintoja ja etsivät lisätuloja ja karsittavia menoja. Sopeutusohjelman laajuus on tällä valtuustokaudella 1,5M€ ja se koskee kaikkia kunnan toimintoja. Kunnan tulopohjan eli verorahoituksen heiketessä merkittävällä tavalla joudutaan väistämättä järjestämään palveluja uudelta pohjalta.
– Opetus on aina ollut Sysmässä hyvin resursoitua – jopa yliresursoitua. Oppilasmäärän väheneminen on kuitenkin tosiasia ja se edellyttää muutoksia resursoinnissa. Mitään hätää opetustoimessa ei tule olemaan, perusopetus säilyy laadukkaana. Nuoramoisten koulun lakkauttaminen tulee olemaan välttämätöntä. Asiasta on nyt tehty poliittinen linjaus, ja lakkautus kulkee tietyn prosessin kautta. Nämä päätökset tuottavat aina tuskaa, vaikka koulu ei enää ole ollut aidosti kyläkoulu, koska lähes kaikki oppilaat on kuljetettu kouluun muualta.
– Tärkeää on, että saamme lukion säilymään kunnassa. Jos nyt ei aleta etsiä keinoja, joilla sysmäläiset nuoret saadaan valitsemaan oma lukio ja löydetä keinoja houkutella tänne muualta lukiolaisia, niin muutaman vuoden kuluttua lukio loppuu. Toivottavasti opettajat aktivoituvat. Nuoretkin haluavat varmasti vaikuttaa tässä heitä kiinnostavassa asiassa. Kehitystyö pitää aloittaa heti!
– Veroprosenttilinjaus on tehty, sitä ei tässä vaiheessa koroteta. Jo nyt on selvää, että kun maakuntasoteen mennään, niin kunnan mahdollisuudet heikkenevät edelleen. Siihen tilanteeseen pitää jättää korotusvaraa.
Elinvoimatyön tärkeyttä Kitkiöjoki korostaa.
– Kuntien pitää itse löytää oma vetovoimansa. Sysmä kasvaa vapaa-ajanasukkaidensa kautta. Sinänsä ikääntyvän väestön lisääntyvä osuus ei ole mikään ongelma, koska maakuntasote vastaa sotekustannuksista ja kunta taas hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Mutta tasapainoinen resurssien käyttö on tärkeää. Haastavissa tilanteissa on tärkeää ryhtyä toimeen hyvissä ajoin, niin olemme tehneet.