Kirjakyläpäivillä dekkarihistoriaa

Kyösti Piippo
Sysmä

Sysmän Kirjakyläpäivien alku näytti sään suhteen pelottavalta. Avajaispäivänä perjantaina vettä vihmoi vielä pari tuntia ennen avajaisia melkoisen tuulen säestämänä. Mutta niinkuin usein aikaisemminkin, sade taukosi iltapäivällä ja Kirjakyläyhdistys sai viedä avajaistapahtuman kelvollisessa säässä.

Suvisoiton terveisten (Sofie Luts, sello ja Saula Baski, piano) jälkeen kuultiin kirjailija Leena Lehtolaisen mielenkiintoinen puheenvuoro, missä hän kertoi suomalaisen dekkarikirjallisuuden historiaa 1900-luvun alusta näihin päiviin saakka teemaan sopivasti liittyen.

Suomessa luettiin kirjoja aluksi kahdella kielellä ja dekkareista saatavilla oli ruotsinkielisiä käännöksiä Agatha Christien kirjoista. Sitten tulivat Mika Waltarin komisaario Palmu -kirjat ja Palmu oli selkeästi ensimmäinen suomalainen dekkarisankari.

Lehtolaisen tarkalta listalta voi tähän poimia kirjailijoista Mauri Sariolan, joka oli poliittinen vastarannan kiiski ja uskalsi kritisoida Neuvostoliittoa. Eeva Tenhusen kirjat ovat kestäneet hyvin aikaa ja Matti Yrjänä Joensuu toi poliisikuvan realistiselle tasolle. Neuvostoliiton hajoaminen antoi Reijo Mäelle laajan kentän irvailla itänaapuria ja kritisida jopa Urho Kekkosta. Ilkka Remeksen mukana lukija pääsee lopulta liikkumaan maailman eri kolkilla.

Lehtolaisen mielestä rikoskirjallisuus ei ole raakaa eikä utopistista, todellisuus lyö sen laudalta 6–0.
– Onko ihminen sitä mitä hän lukee? Olemmeko sieluttomia, kun mässäilemme rikoksilla, kyseli Lehtolainen.

Lehtolainen oli vahvasti sitä mieltä, että todellisuudessa asia on päinvastoin. Toinen mielenkiintoinen Lehtolaisen pohdinta koski sitä, toimiiko rikoskirjallisuus vain kehittyneissä demokratioissa. Hän oletti näin olevan, koska korruptoituneet poliisivoimat estävät dekkarien kirjoittamisen.

Myös Eino Leino nousi puheenaiheeksi – sopivasti nimikkopäivänään. Kirjoittaessaan ensimmäisen dekkarinsa v. 1993, Lehtolainen siteerasi murhassa juuri Eino Leinon tekstiä!

Tämänvuotisen kirjakyläpalkinnon sai professori Laura Kolbe. Palkinto myönnettiin 20. kerran.

Kirjapäivien haastattelupisteissä kuultiin ja nähtiin mielenkiintoisia vieraita.
Leena Lehtolaisen ja Laura Kolben lisäksi Kyösti Piipon vieraiksi istuutuivat Heikki Rekola, Tapio Tiihonen, Birgitta Stjernvall-Järvi sekä mukava elokuvakolmikko Teemu Nikki, Matti Onnismaa ja Pia Pesonen. Kimmo Oksanen on vakiovieras ja muista mainittakoon vielä Anniina Tarasova, Juuso Salokoski ja Jouko Juurikkala.
Torin musiikista vastasivat Viis´Raitilla, Reijo Ikonen ja päivien studioisännän Petri Keinosen mainio bändi The Hämpton Dixieband. Räppäri Juho Kuusi esitti monille uutta kirjallisuuden muotoa, lavarunoutta.