Kaisa Vigman
HARTOLA
Teini-ikäisten nuorten viikonlopputouhut ovat olleet puheenaiheena Hartolassa. Leikkipuistossa aikaansa viettäneet nuoret ovat saaneet paheksuntaa osakseen, sillä puistoon on jäänyt ikävä sotku. Siivoajiksi ovat käytännössä joutuneet ne vanhemmat, jotka ovat tulleet lasten kanssa puistoon leikkimään, sillä rutattujen tölkkien, lasinsirpaleiden sun muun kuonan sekaan ei pikkulapsia luonnollisestikaan voi päästää. Rakennusten katotkin ovat tulleet osalle nuoria tutuiksi.
Facebookin Hartolan puskaradio -ryhmässä asiaa on ruodittu. Jotkut nuoret ovat uskaltautuneet kommentoimaan asioita, mutta pääsääntöisesti keskustelun kohderyhmä – Hartolan nuoriso – on ollut hiljaa.
Kolme nuorta mopoilijaa kaupan kulmalta suostuivat ystävällisesti keskustelemaan asiasta. Nuoret miehet olivat asiallisia ja esittivät omia ajatuksiaan aiheesta.
– Kyllä nuoriso tarvitsisi oman kokoontumispaikan, sellaisen, jossa saisi olla rauhassa ja luukuttaa musiikkia, sanoo Juha Anttila. Juha arvostaisi paikkaa, jossa voisi myös korjata mopoa, sillä hänellä on pitkä koulumatka ja nytkin oli mopo reistaillut.
-Nuorilla ei vain ole mitään tekemistä täällä ja jos joku sellainen paja olisi, niin kyllä me osattaisiin siitä huolta pitää, hän sanoo.
Samassa porukassa mopolla oli liikkeellä myös Porvarin Eemil. Hän viettäisi mieluusti aikaa kavereidensa kanssa, mutta hänelle olisi tärkeää se, että paikassa olisi jotain liikunnallista tekemistä.
– Minä urheilen, joten aikani menee siinä, mutta samanikäisiä urheilusta kiinnostuneita kavereita ei juurikaan ole.
Miksi juuri leikkipuisto on valikoitunut kokoontumispaikaksi? Tähän kysymykseen vastaa yksinkertaisen asiallisesti Marco Korpela.
– Se on sopivan lähellä Jari-Pekkaa, siitä on lyhyt matka vaikka syömään. Suurin osa porukoista, ketä siellä on ollut, on sitäpaitsi täysi-ikäisiä, hän toteaa.
Keskustelu sivuaa aihetta, pitäisikö nuorilla olla paikka, jossa saa vapaasti ryypätä ja rellestää. Aihe hymyilyttää, mutta nuoret ymmärtävät hyvin, ettei sellaista voi olla.
– Ja se, joka ryyppää, niin se ryyppää. Ei se tosta vaan lopu!
Jos virallisesti on paikka, jossa nuoret voisivat aikaansa viettää, silloin siellä tulee olla myös valvoja. Joku pojista toteaa, että sittenhän se on sama asia kuin Nuokku!
– Ja sehän ei ole ollut edes auki! Aukee vasta tällä viikolla, sanoo Marco.
Nuokku avasi ovensa
Perjantaina illansuussa Hartolan Nuokulla oli letkeä tunnelma. Illan valvonnasta huolehtivat 4H:n aktiivit Eija Kunnaskari ja Hannu Kemppi. Paikalla alkuillasta oli kymmenkunta nuorta. Yksi nuorista oli kohta kuusitoista täyttävä Milla Väisänen, jonka mielestä myös aikuiset voisivat hillitä ajatuksiaan – ja samalla kirjoitteluaan puskaradiossa.
– Näin tulevan nuoriso-ohjaajan näkökulmasta sanoisin, että nuorten tekemisistä käydyissä keskusteluissa on liikaa yleistämistä, hän sanoo. – Eivät kaikki nuoret ole ”pahoja”.
Hänen mielestään Nuokun pitäisi olla päivittäin auki ja myös viikonloppuisin. Samaa mieltä on keskustelussa mukana oleva Jutta Kuosma. Milla kaipaa nuorille mahdollisuutta hengailla yhdessä.
– Yläasteikäisille voisi ajatella ryhmäyttäviä aktiviteetteja, hän sanoo.
Viikonlopun ”yönuokut” nousevat keskusteluissa esille.
– Sellaisia on joskus ollutkin, tietää Kunnaskari.
– Jos olisi enemmän toimijoita tässä mukana, voisi yhdessä tehden saada aikaan enemmänkin. Voisin itsekin toimia joskus valvojana, mikäli löytyisi työpari, hän sanoo.
Mitä mukavia juttuja nuoret sitten toivoisivat?
Paappasen Santeri on sitä mieltä, että talven tullen oman kunnan nuoret voisi päästää vaikka ilmaiseksi Purnuun. Ilmassa alkoikin väreillä kivoja suunnitelmia: bussi voisi tulla Nuokun pihaan ja viedä nuoria iltarinteeseen. Esiin nousee myös ajatuksia elävästä musiikista ja kunnon konserteistakin.
Mitä lastenkasvatukseen tulee, Kemppi muistuttaa, että kaikki lapset ovat erilaisia. Eikä ihan kaikesta voi vanhempiakaan syyllistää.
– Lastenkasvatus on kuin kakun leipomista: vaikka on sama resepti, lopputulos voi olla erilainen.
Kuvassa: Milla toivoo nuorille ryhmäyttäviä aktiviteetteja ja Eija Kunnaskari olisi osaltaan valmis toimimaan joskus valvojana ”Yönuokulla”, mikäli työpari ja muitakin toimijoita löytyisi. Haaste on nyt heitetty ilmaan! (Oikealla)
Kuvassa: Nuoret kaipaavat mielekästä tekemistä, mutta haasteena on löytää sellaista tekemistä, joka tavoittaisi mahdollisimman laajan joukon. Kaikkia ei voi miellyttää ja kapinallisia on ollut aina. (Vasemmalla)