Kyösti Piippo
”Laiskureita laulattaa” lauloi Lasse Mårtenson aikoinaan niin svengaavasti, että sijoittui Euroviisuissa seitsemänneksi. Lasse tuon biisin tekijänä osasi varmaan laiskottelun jalon taidon.
Osaatko sinä, osaanko minä? Jos emme osaa, niin on korkea aika opetella laiskottelun ja joutilaana olon taito. Nythän koronarajoitusten aikaan sen opiskelulle on hyvää aikaa.
Jokaisen kannattasi välillä olla tekemättä mitään. Jatkuva suorittaminen työssä ja vielä vapaa-ajallakin ei ole järkevää. Jokainen meistä joutuu liki päivittäin keskusteluihin, joissa kilvan valitellaan väsymistä, kiirettä, tiukkia aikatauluja – ylipäätään liiallista kehon ja mielen kuormitusta. Silloin pitää reagoida nopeasti ja pyrkiä vähentämään stressiä. Ja siihenhän sopii yksi mahtava tapa, laiskottelu. Moni tuntee laiskottelusta syyllisyyttä, sillä iso osa suomalaisista on työmoraaliltaan korkeaa tasoa ja sisäsyntyisesti tarmokkaita. Looginen ajattelu saattaa auttaa; levännyt ihminen on tuottavampi. Liiallinen ahkeruus on tuottavuuden pahin vihollinen. Kun lepää, jaksaa paremmin.
Laiskottelu pitää siis tehdä hyvällä omallatunnolla, sehän on terveydenhoitoa. Väärin sitä ei toki saa käyttää, siihenkin koukkuun on helppo lipsahtaa. ”Pikkusaikut” töistä ilman lääkärintodistusta kun on helppo keino.
Jos elämä on kaoottista, ei nopeita ja kestäviä ratkaisuja välttämättä pysty tekemään. Yksi asia tällaisessa tilanteessa auttaa; pysähdy, hengitä syvään ja anna itsellesi lepohetki ilman velvollisuuksia. Lyhyemmin sanottuna – heittäydy laiskottelemaan. Kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei kaikille ole.
Laiskottelulle on annettu aikojen saatossa ihan väärä kuva. Laiskottelijoita pidetään helposti vapaamatkustajina, jotka hyötyvät ahkerien ihmisten työstä. Laiskottelija mielletään ihmiseksi, joka heittäytyy selälleen makaamaan, syljeskelee kattoon eikä tee mitään.
Psykoterapeutti, tietokirjailija Vesa Nevalainen kuvaa kirjassaan ”Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään” laiskuutta näin: ”Laiskuus on sitä, että osaa pitää taukoja ja antaa aikaa palautumiselle. Laiskottelu on hyväksi mielelle, se irrottaa kiireestä ja lisää luovuutta. Kun ihminen palautuu, hän saa myös enemmän asioita aikaan.”
Käytetään korona -paussi hyväksi ja opetellaan laiskottelemaan.
”Ei voi kiire ahdistaa, laiskureita laulattaa” (Lasse Mårtenson).